LTO ilman jälkilämmitystä?

Fläktin ristivirtauskuutio LTO -87 vuodelta (nykyisin kovasti Valloxin näköinen).Siinä on tuloilman esilämmitys sähkövastuksilla ja asennuksen yhteudessä otin vastuksista johdot irti,eikä ole tarvinnut.Kone pyörii jatkuvasti ja talossa on raikas sisäilma vaikka on joskus ollut parikin viikkoa tyhjillään.
Mitattuja lämpötilalukemia.
-0 ulkona= tuloilma 17 jäteilma 7
-5 ulkona= tuloima 15 jäteilma 5
-10 ulkona=tuloilma 14 jäteilma 3

Kone mittaa jatkuvasti jäteilman lämpötilaa ja kun ulkolämpö laskee -15 tai alle niin jäteilma alkaa olla jäätymisrajoilla ja silloin tuloilma pysähtyy hetkeksi mutta käynnistyy kun poistoilma lämmittää
kennon muutamassa minuutissa.
Jäätymistä ei ole 20 vuoden aikana
tapahtunut,enimmillään ollut -35
pakkasta.Minusta noi esi-ja jälki
lämmitykset on aika turhia ja energian
tuhlausta.Viileämpi tuloilma katossa olevista
venttiileistä sekoittuu paremmin huoneilmaan
kuin lisälämmityksellä aikaansaatu saman
tai korkeampi tuloilman lämpötila.
Puhallinmoottoreihin on 10 vuoden välein
tarvinnut vaihtaa laakerit(2kpl 608 2Rsi)
Hyötysuhdetta lisää huomattavasti jos
koneen eristää 100mm villalevyillä
päältäpäin,siis jos kone on kylmässä
ullakolla

päällä ilto 440:ssa kun ulkolämpötila on alle 10, muuten vetää niin, että naiset valittaa. Näillä keleillä e-suomessa se näyttäisi olevan silloin tällöin päällä, etenkin öisin.

Halpaa lämmitää taloa jälkilämmitysvastuksella verrattuna nibe evc 13:een. Lattialämmityksen laitamme vasta kun vuorokauden keskilämpötila on alle 5. Siihen asti talo lämpenee kerran vuorokaudessa leivinuunia polttamalla.

Jos oot päättänyt hankkia mahd halvan ja yksinkertaisen koneen, niin tee se. Miks pitää täältä ruinata sille siunausta?!?

Omassa kuutiokoneessa on lattiavedellä toimiva jälkilämmityspatteri termostaatilla. Tämä termostaatti oli jumiutunut jo viime talvena jonkin verran ja tänä syksynä huomasin ettei vesi kulje patterissa enää lainkaan (tulo ja menoputki saman lämpöiset). Luulin että kyseessä on ilmausongelma (IV-kone piirin korkein kohta), mutta ilmaus ei auttanut.

Nyt sain viikonloppuna purettua edessä oleva kaapin ja termostaatin irti -> rupesi vesi kiertämään.

Näillä nollakeleillä venttiileistä pukkaava 12-14 asteinen ilma oli liian kylmää. Varsinkin sohvalla istuessa huomasi selvästi suihkun jälkeen että vetoa tulee.

Kun sain veden kiertämään niin tuloilman lämpötila nousi 15-16 asteiseksi, joka saavutetaan lattiaveden lämmöllä 24. Pudotin kiertovesipumpun nopeutta 2/3 asentoon, koska 3 asennossa ilma oli vielä asteen pari lämpimämpää.

Sisäilma noin 22, lattialämmitys joka paikassa.

Summa summarum: En luopuisi jälkilämmityksestä...ja olen pirun tyytyväinen että sain sen jälleen toimimaan asianmukaisesti. Termostaatista jouduin luopumaan, mutta sulusta tuon saa kiinni sitten kesällä, jos haluaa. Ja voihan sillä lämmittää kosteita tiloja kesähelteillä kun antaa veden kiertää...

Putket vain yhteen jäteilmapuolella, niin onkelma poistuu. Voit tehostaa käyttövedellä, kun laitat suoraan raitisilmakanavaan letkun ja viemäröit sen.

Vastauksia saat aivan laidasta laitaan. Yleistä tällaisille, kuten yleensä on oman järjestelmän kehuminen. Helpoiten asia mennee niin, että itse päättelet mitä haluat.

Kun kysymyksessäsi hieman paistoi säästäminen lävitse, niin halvinta kylmillä keleillä on kun ilma ei kierrä.

Koneilla on erilaisia hyötysuhteita ja jäätymisen estoja. Tuloilman lämpötila riippuu eniten näistä kahdesta tekijästä (jos lämmitystä ei ole).

Jos talo on vanha, niin ilmavuodot parantavat laitteen hytötysuhdetta. Jos talosi on uusi, niin laitteiden hyötysuhteilla voit laskea tuloilman lämpötilan. Tästä sitten itse/ hallitus voitte päätellä onko mukavaa, eli ei.

Omasta mielestäni kaikkiin koneisiin on järkevää hankkia jälkilämmitys. Jotkut säästävät siinä, että eivät jälkilämmitä ilmaa, mutta vastaavasti huonelämpötilaa joutuu tällöin nostamaan, ettei tule vedon tuntua ja energiaa palaa entistä enemmän.

Halvinta lämmityksen kannalta on tietenkin kytkeä se laite pois päältä ja toiseksi halvinta käyttää pienimmällä asennolla.

Mutta vastataanpa kysymyksiisi

- Mistä koneesta kokemuksia?

Jätän vastaamatta, koska koneen malli aiheuttaa usein näppylöitä monessa.

- Huomaako jälkilämmityspatterin puutteen jotenkin?

Kun jälkilämmitys ei ole päällä, niin kylmällä ilmalla sen huomaa vedon tuntuna.

- Paljonko pitää olla pakkasta että huomaa?

Kun huomaan vedon tuntua kytken lämmityksen kesän jälkeen päälle. Ulkolämpötila on tippunut tällöin johonkin -5 hujakoille ja sisälle tulee tällöin n. 17 asteista ilmaa.

- Lisääntyykö koneen sulattelutarve?
Jälkilämmityksellä ei ole mitään tekemistä koneen sulatuksen kanssa, eli ei kasva. Kone ei ole jäätynyt.

- Enerventejä ilman patteria ainakin taitaa jonkun verran olla, onko muita koneita ollenkaan?

Kyseiseen koneeseen jälkilämmitys maksaa parisen sataa. Ehkäpä tämä sitten on iso summa. Kannattaisi ehkä enemmin kysyä kuitenkin mitä maksaa jälkilämmityksen hankkiminen jälkikäteen.

Pienin AirAc:n malli oli minulla edellisessä talossa. Siinä ei tartte jälkilämmitystä, kun vuosihyötysuhde on Suomen paras. Hakkaa mennen tullen enerventin ja -gentin tietty bulkkituotteet. Katsokaapa www.airac.net, siellä on lisätietoa ja lämpötilataulukot korvausilman lämmöksi. Suosittelen.

Viime talvena ei ollut kuin yhtenä yönä 21 pakkasta. Silloin tuloilma kennon jälkeen oli 15 astetta. Minulla on myös jälkilämmitys joka nosti tuosta, mutta se ei vaikuta ilman lämpötilaan heti kennon jälkeen. Tuloilmapuhallinkin nostaa lämpötilaa noin asteella (Jäteilmakanavassa puhaltimen jälkeen oli tuolloin -8 ja poistoilma 22 jos jotakuta kiinnostaa)

Ehkä ilman jälkilämmitystäkin voisi tulla toimeen mutta ei se vastus paljon maksa. Minulla jälkilämmitys alkaa mennä päälle noin -8 asteen tietämillä kun tuloilman minimirajana pidän 18 astetta.

Minulla jokin 16-17 astetta alkaa aiheuttaa vedon tunnetta joissakin tiloissa ajoittain. Siksi pidän 18 astetta jälkilämmitysrajana. Sulatukseen ei jälkilämmityksellä ole mitään vaikutusta.