voisiko joku kertoa mikä on homman nimi? Meille tuli noin reipas viiko sitten pieni chihupoika nytten on reippaan 9vko vanha. ensimmäinen viikko meni hyvin poika oppi yllätävän nopeasti mihin kuuluu pissata ja kakkata, löysi nopeasti omat nukkuma paikat ja pari ekaa yötä meni hiukan itkiessä mutta meni nopeasti ohi sekä leikki innokkaasti sen ajan minkä jaksoi, pientä sormiin puremista oli mutta sekään ei jaksanut kiinnostaa kauan kun aina oli kiinnostavampi lelu vierellä.. eli normaalia pennun käyttäytymistä.. mutta nytten muutaman päivän sisällä pentu on ruvennu murisemaan ja ärhentelemään.. esim. huomasin että poika oli jostain löytänyt roskan mitä siinä siiten yritti syödä, meni rauhallisesti pennun viereen ja juttelin pojalle rauhallisella äänellä.. kun olin ottamassa roskaa pois niin rupesi murisemaan ja kävi sormeen rajusti kiinni (sormet täynnä hampaan jälkiä ja pieniä haavoja). Sekä tuossa eräs ilta oli sohvalle nukahtanut menin pennun viereen silitin ja puhuin rauhallisesti olin aikeissa nostaa omaan petiin nukkumaan.. murahti ja puri niin lujaa että tuli oikeen syvät viiltohaavat sormeen. olen yrittäny pistää pennun aina pahimmissa raivokohtauksissa selälleen ja pitänyt kiinni hellästi mutta niin ettei pääse rimpuilemaan itseään pois, sekä puhunut rauhallisesti pennulle ja käyttänyt ei sanaa. mutta ei ole vielä ainakaaan mitään auttanut.. sekä kun tulee leikkimielellä sormeen kiinni rajumman puoleisesti niin matalalla äänellä sanonut ei muutaman kerran, kun ei auta niin napauttanu kuonolle sen verran että tuntuu ilkeältä (en missään nimessä kovin ja voimalla). mutta ei.. ei sekään auta pentu vaan jatkaa ja jatkaa. Sekä olen lukenut paljon kirjoja koiran kasvatuksesta ja koulutuksesta ja haluan koiralleni perus käskyt kuten "istu" "tänne" "paikka" mutta milläs rupeat kouluttamaan ku koira ei ole sekunttiakaan paikallaan saati sitten keskittyisi mihinkään muuhun kuin sormien jyrsimiseen.. vaikka minulta pitkää pinnaa löytyykin nii kyllä siinä rupeaa turhautumaan kun mikään ei auta.. Oisiko hyviä neuvoja mitä tehdä? Miten saan ylenpalttisen puremisen pois? sekä näytettyä että minä olen se johtahja ei koira?
ymmärrän että pentu on vielä vauva ja sählää ja leikkii.. mutta jotkut rajat on pennullekkin vedettävä ja näytettävä kuka määrää, koska aikusena tempperamenttisesta ja johtajan paikan saaneesta chihusta on ongelmia.
Kiitos etukäteen!
ymmärrän että pentu on vielä vauva ja sählää ja leikkii.. mutta jotkut rajat on pennullekkin vedettävä ja näytettävä kuka määrää, koska aikusena tempperamenttisesta ja johtajan paikan saaneesta chihusta on ongelmia.
Kiitos etukäteen!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuonrotuisen puremisesta ja ärhentelystä en osaisi kauheasti olla huolissani. Sehän osoittaa vaan, että on kotiutunut minikoiranpentu (eikä turhalla älyllä muutenkaan pilattu, siis koko rotu). Pennuilla on terävät hampaat ja pennut puree, jopa chihut. Joku 9-viikkoinen nyt viimeksi tarvii istu-paikka-tänne-koulutusta tuollaisessa iässä. Hyvä kun oppii elämään perheen arjessa ja pitäähän pennun saada olla myös pentu kun se kerran oikeasti sitä on. Malttia nyt, kun kerran ootte moisen seurakoiran ottaneet. Vuoden päästä tod.näk. ihmettelette täällä, miten sen saa olemaan nostamatta kinttuaan ja merkkaamatta ja toisekseen olemaan astumatta kaikkea liikkuvaa. Kerron jo valmiiksi, ettette mitenkään :)) Chihut kuseskelee ja merkkailee vaikka miten ei-ei:tä huutelisitte ja niillä myös hormoonit hyrrää alituiseen.
Tuli mielikuva, että ootattekohan koiralta enempi kuin tuon rotuinen ja ennenkaikkea tuon ikäinen kersa on valmis ja mihin koko rotu on kykenevä? Käppänärotuiset nyt ei yleensäkään pentuiässään paljon nakkaa ihmisen ei-mutinoihin ja silmiin tuijotteluun. Ihmettelevät että piruako tuo tuossa mua töllää ja kun et enää töllää, pentu jatkaa puremista siitä mihin ennen ei-sanan viljelyä jäi.
Onko rotu ennestään tuttu? Onko teillä ollut koiraa ja ennenkaikkea kääpiökoiraa aiemmin?
hyvä kasvattaja neuvoo.Toivottavasti ette ole ostaneet paperitonta koiraa!
tekisin jotain ainakin tuolle puremiselle ja murisemiselle. Muriseva koira ei tarkoita että "en pidä sinusta, haluan olla pomo", vaan että "en luota sinuun, mene pois". Siksi murisevalle koiralle ei saa ikinä "murista" takaisin, koska silloin vain menettäisi koiran luottamuksen kokonaan ja koira voisi seuraavalla kerralla murista kovemmin ja ehkä jopa purra puolustautuakseen.
Koiralle kannattaa opettaa "irti" käsky. Aloita vaihtamalla joku lelu, mitä se pureksii johonkin hyvään, aluksi vain vaihtamalla, käsky otetaan mukaan myöhemmin, ettei pentu mene sekaisin. Eli aluksi vain vaihdat lelun johonkin hyvään namiin ja annat lelun sitten takaisin. kun pentu on oivaltanut, että kun se irroittaa lelusta, se saa sen heti takaisin ja vieläpä namin kaupan päälle, voit ottaa käskyn mukaan. Sillä hetkellä, kun pentu irroittaa otteensa lelusta sanot käskyn, minkä olet valinnut irroittamiskäskyksi (esim. irti). Jatka tätä KAUAN. Sitten voit ruveta aikaistamaan käskyä, eli kun pentu on aikesíssa irroittaa otteensa, sanot käskyn. Tätä toistetaan taas paljon. Jos pentu ei ymmärrä, palaa edelliseen vaiheeseen. Ala aina vain aikaistamaan käskyä. Ja jossain vaiheessa pennun pitäisi irroittaa otteensa käskystä mielellään. Edelleen tietenkin palkitaan.
Joa pentu ei päästä sinua murisematta lähelleen kun se syö jotain,voit heittää namin sille aina vain lähempää, kunnes voit antaa sen sille kädestä. Jos koira murisee, niin siihen ei pidä missään nimessä osoittaa mitään huomiota. Voit myös haukotella, venytellä ja nuolla huuliasi. Näin viestit sille että "en halua herkkuasi, enkä välitä murinastasi, joten voit luottaa minuun". Niin pentu tajuaa, ettei sillä ole mitään syytä murista, koska et aio viedä siltä mitään.
Jos pentu puree leikkiessä, voit kiljaista kovaa ja lopettaa leikkimisen siihen paikkaan. Näpäytystä kuonolle pentu voi luulla leikiksi ja purra sen takia entistä hurjemmin.
Edellisen viestistä: "Tuonrotuisen puremisesta ja ärhentelystä en osaisi kauheasti olla huolissani. Sehän osoittaa vaan, että on kotiutunut minikoiranpentu (eikä turhalla älyllä muutenkaan pilattu, siis koko rotu)."
Se on aivan sama mikä rotu on kyseessä, puremiseen ja murisemiseen on aina puututtava. Ja kyllä chihut ovat aivan yhtä älykkäitä kun muutkin koirat.
Kaikki ajattelevat että "antaa tuon kääpiön purra, ei se kuitenkaan pahaa voi tehdä, kun on niin pieni" tai että "vetäkööt vaan hihnassa niin paljon kun jaksaa, tuotahan voi ohjata pikkusormella". Ajatelkaa vähän koiraakin! (en tarkoita edellistä kirjoittajaa, vaan yleensäkkin)
Istuminen on suht helppo opettaa, koira osaa luonnostaan istua.. Kun huomaat että pentu on aikeissa istua sano istu ja anna makupala tai kehu sitä. Meillä oppi koira aika nuorena istumisen juuri tällä tekniikalla.
Puremisongelmiin en osaa oikein sanoa mitään. Nukkuvaa pentua ei kyllä saisi häiritä. Olisikohan se säikähtänyt kun koskit siihen??
Mulla bokserin pentu, nyt 10 viikkoa, ja se kyllä murisee silloin kun ihan selkeästi uhoaa, esim. jos meillä on kinaa käteen puremisesta ja lasken sen alas sohvalta, se huomaa etten nosta sitä takaisin ylös niin se murisee uhitellakseen ja haukahtaa ja koittaa näin komentaa. Tai no, se on lähinnä semmoista ärinäkiukuttelua.. Silloin sanon vain päättäväisesti ettei auta, ja se tuhahtaa ja menee tekemään omia juttujaan, tai menee hetkeksi mököttämään ja sitten tulee nätisti pyytämään uudelleen myöhemmin jolloin nostan sen. Murisee myös leikkiessään, leikkimurinan erottaa kyllä.
Mutta tuohon istumiseen jne mun piti kommentoida, että meidän poika oppi jo viime viikolla istumisen lisäksi antamaan tassua, menemään maahan ja olemaan ottamatta namia sen edestä lattialta jos sanon odota, ja ottaa sen vasta kun sanon ole hyvä. Istumaan opittiin niin, että kun pidin namia nyrkissä sen pään yläpuolella ja sanoin samalla istu, koira istuu automaattisesti kun se katsoo nyrkkiä jossa nami on. Siis käden tulee olla siinä korkeudella että koira katsoo ylöspäin ja näkee sen vasta kun istuutuu alas. Nyt ei tarviste pitää kättäkään enää ylhäällä, riittää sana istu. Ja voi sitä iloa ja riemua molemmille kun se sen tassun ymmärsi! =) Nyt se antaa tassua jo aina kun pyytää jotain. Tassu tuli kädellä avittamalla, tärkeää vain hokea sanaa "tassu" selkeästi. Maahan mentiin myös hokemalla sanaa "maahan" samalla kun pentu istui, ja pidin namikättä lattialla sen edessä ja liu'utin taaksepäin niin että pentu sitä seuratessaan möksähtää maahan. Vielä se ei osaa mennä pelkällä käskyllä, vaan täytyy laittaa käsi myös maahan. Mutta hyvällä mallilla, ja kyllä ne lapsetkin oppii! Ja sen olen havainnut, että sitä enemmän pentu puree ja riehuu ja sählää, mitä vähemmän sillä on aivojumppaa. Eli kyllä ne pienet jutut kannattaa aloittaa harjottelemaan.
Sen olen itsekin kuullut, että nukkuvaa pentua ei saa missään nimessä häiritä.
boksuvauva ja saman ikäinen kuin sinun. Tuntuu oppivan helposti:)
Osaa kans istu käskyn ja maahan käskyn, sivulle tulon (helppo opettaa noin kun sinäkin teit) ja kannattaa sanoa aina vihjesana heti silloin kun on maassa, tai istumassa tai mitä opetatkin, yhtäkkiä huomaat että se osaa sen käskysanan ilman että viet makupalaa vaan tekee asian ensin ja saa palkinnon sitten.Ihan muutamalla harjoituksella on oppinut nuo käskyt. Mä palkitsen välittömästi ja sillai tuntuu helpolta opetettavalta bokseri.
Sivulle tulo oli sille vähän omituinen kun hyppeli makupalan perässä ja piti seurata sitä makupalaa edestäni, kiertää takakautta ja makupala senkun menee nenän edessä eteenpäin;). Sitten kun sain kiertämään sen minut niin sanoin vaan vierelle saapuessa että istu ja asetin sen lähelle jalkojani niin kas, siinä oli sivulle käsky. Ja kun oppi sen sisällä niin nyt tekee sen ulkonakin - ihana kun vauhdilla tulee touhuistaan, kiertää minut ja istuu viereen. Sitä on ilo opettaa.Kuuliainen tyttö ja mami on niin ylpeä :)
Sen oon huomannut että bokseri käyttää mielellään muutenkin tassuja. Joskus kun näki minut suihkusta tulleena ilman vaatteita, niin kokeili ihoa tassulla :) Samoin kotiin tullessa haroo tassulla vaikken ole opettanut tassun antamista.
niin tuosta murinasta ja käsien puremisesta. Meillä ei pentu oikeastaan murise, joskus kun niin teki niin murahdin sille (vahingossa murahdin aika kovasti) ja se ressu meni nurkkaan mutta tuli samantien sieltä mielistelemään ja taas oltiin kavereita.
Eikä juurikaan enää pureskele varsinkaan minun käsiäni kun se on johdonmukaisesti kielletty mutta semmosta hyvimis- hyvänmielen jäyhäämistä on, huomaan ettei malta, nuolemisen lomassa pikkasen pitää edes hupparin nauhaa jänkyttää. Mutta tässä oon ollut sen takia aika johdonmukainen koska meillä on lapsia ja lapsilla kavereita. Ei ole kiva jos koira pureskelee ja roikkuu vaatteissa. Näin tekee kylläkin jonkunverran vielä lapsille kun ei heillä ole semmosta auktoritettia ja ottaa sen heidän kanssa niin leikkinä. Varsinkin keskimmäiselle lapsista tekee eniten ja mun mielestä se johtuu siitä että hänkin lähestyy iloisesti ja aika yhtäkkisesti pentua ja leikkii sen kanssa eniten. Vastaa tavallaan samalla tavoin. Muut kun ovat rauhallisempia niin on heidän kanssakin rauhallisempi ja kiipeilee syliin makoilemaan. Mutta pentuhan se on ja jonkinverran tietenkin pureskelee. Ja onhan se luonnollistakin että ajan kanssa se jää pois kun sitä kuitenkin johdonmukaisesti opettaa.