Olisi tuossa naapurissa pari luovutus ikäistä pentua jotka ovat olleet navetta kissoina alusta asti, mitä tehdä että niistä saisi koulittua rauhallisia sisä kissoja, eivät anna ottaa kiinni edes, kannattaako moiset unohtaa heti, etsinkö lemmikin jostain muualta?
kenelläkään vinkkejä villin kissan pennun kesyttämisestä
fish KING
123293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voi olla vaikeaa saada tuollaisesta hyvä sisäkissa, mutta kyllä se onnistuu jos asiaan kunnolla paneutuu. Mutta ei voi yleistää joskus nekin tottuvat helposti.
Helpommaksi kuitenkin tulisi ottaa pentu joka on jo tottunut käsittelyyn ja sisäelämään, itse suosittelisin tätä vaihtoehtoa.
... mitens noi madotukset etc. suoritellaan, koska ne täytyy rokotella, omistaja tuskin on sitä tehnyt?
sisäkissa? Mitä ihmettä?
Omani,kummatkin 2 ovat syntyneet maatilalla ulkona ja kasvaneet siellä emon kanssa.
Ei mitään ongelmia ole ollut siirtää pentuja kasvamaan sisäoloihin. Ei siis mitään.
... thänks for nothing jeesiä, kiitti muille, meille taitaa sitten muuttaa toi kisu, laitan kuvan vielä linkkiin...
Meillä on nyt kohta 15 vuotias poikakissa joka on alkujaa villi navettakissa. Pyydystettiin haavilla kun ei muutoin antautunut kiinni.
Ekat päivät se vietti saunan lauteilla ja siellä me ihmiset vierailtiin usein ja nukuttiin vuoron perään nuo ekat yötkin.
Kissasta kasvoi todella ihana, rauhallinen ja kesy kaveri joka juttelee paljon ja on kaikessa mukana. Suhteellisen nopsaankin vielä - viikon verran meni "rankempaan" kesyttelyyn.
Paljon sylitystä, rapsuttelua ja yhdessäoloa niin on hyvät mahdollisuudet.
Toinen kissoistamme ei ole yhtä kesy vaan suhtautuu ihmisiin paljon varauksellisemmin vaikka onkin syntynyt tupakissaksi.
- yksilöitä lienevät kissatkin - ehkä se vaikuttaa loppupeleissä enemmän kuin alkuperä.
Nyt kipinkapin ainakin loukutatte kissat ja viette sisälle, jossa on siis myös ihmisiä. Ensin kannattaa varmaankin pitää kissoja loukussa tai eristetyssä huoneessa tms, loukku voisi siksi olla tähän hyvä, että kissat näkevät ihmiset koko ajan, jos loukku on siis riittävän tilava, että siinä voi kissoja jonkun aikaa pitää. Jossain vaiheessa, kun siltä näyttää, voi kissat päästää vapaaksi sisälle, mutta missään vaiheessa ei kannata kissoja lähestyä, vaan antaa kissojen tulla luokse, kun ne ovat siihen valmiita. Kissat ovat yksilöitä, eikä ole mitään takeita siitä, että ne kesyyntyvät, mutta aina kannattaa toki kokeilla. Mitä enemmän kärsivällisyyttä riittää, sen parempiin tuloksiin varmasti pääsette.
Selvä, meillä onkin alakerrassa vähässä käytössä oleva sauna eteinen jonne saan kissa/kissat eristyksiin.
kiitos vinkistä vielä kerran.
lisää ideoita otetaan vastaan avosylin...
Ellei pentua ole laisinkaan madotettu kannattaa sinun tehdä se muutaman viikon välein ja kaksi viikkoa ennen rokotusta. Ekan rokotuksen voit tilata samantien ja sitten tehosterokotuksen kuukauden päähän. Tosin, jos kissa on kovin villi, kannattaa ehkä rokotusta siirtää myöhemmäksi, kun kissaa pystyy jo käsittelemään.
Ja vielä siitä sopeutumisesta, että riippuen kissan/kissojen sopeutumisesta ja käytöksestä, kannattaa antaa kissojen ensin tottua tuohon saunan eteiseen, ja kun siltä tuntuu että ovat siihen tottuneet, alkaa päästämään kissoja useampiin huoneisiin. Ihmisten läsnäolo on ensiarvoisen tärkeää, joten kannatta vierailla tilassa, jossa kissat ovat, mutta ehdottomasti ei saa kissaa ottaa väkisin syliin, vaan antaa kissan itse määrätä tahdin! Tsemppiä teille ja olisi mukava kuulla miten teillä edistytään, joten kirjoittele tänne, jos mahdollista!
Älä todellakaan etsi muualta,ota kissa kiinni ja vie kotiisi.Kyllä pieni kissa oppii pia asioimaan ym.kun vain annat tarpeeksi hänelle hellyyttä,opetat ja olet läsnä lähes koko vuorokauden.
Älä jätä häntä yksin pitkäksiaikaa,juttele ja silittele ...hänestä tulee vielä rakas kissa.
terv.löytökissan palvelija
kotiisi hyvään hoitoon:))
Itsellänikin täysin villi "navettapentu" josta kasvoi iso pulleaposkinen "kaikessamukana oleva lempeä ja aivan ihana kolli":))
Itselläni meni n.viikko siihen kun pentu kotiutui.
Tosin otin yhden kissan,sinulla on niitä tulossa kaksi, joten en tiedä miten paljon kauemman tuo kotiutuminen kestää niiltä,koska niitä on kaksi, ne varmasti ovat "tiimi" ja luottavat vain toisiinsa aluksi ja hakeutuvat "ikävissään"toistensa luo ja silloin tuo ns.seuraan hakeutuminen voi viivästyäkin hieman,joten kärsivällisyyttä vain.
Oma kokemus silloin kolme vuotta sitten oli seuraavanlainen.
Kissa navetanvintistä kiinni kinkkusiivun avulla hanskat kädessä,autoon ja kotiin.
Kotona päästimme pennun vapaaksi ja se valitsi olohuoneen sohvan alustan,seinän väli ja sohvanalusta tuntui riittävän hyvältä turvapaikalta n.3vrk,ruoka ja juoma oli aluksi 2pv siinä sohvan päädyssä ja pissakippa tietty myös.
jo ekana yönä kissa tuli makuuhuoneeseen sängyn viereen itkemään ikäväänsä kotiin sisarustensa luo,lempeästi aina vastailin joka minkumiseen,pitkät pätkät puheltiin noina kolmena yönä,tärkein asia oli minusta, että olin läsnä ja vastailin ja puhelin sille,en noussut sängystä,enkä sytyttänyt valoja,enkä koskenut,pimeässä puheltiin vain koko yö.
Ja kolmantena päivänä kissa tuli jo olohuoneesta pois,ujosti keittiössä käväisi(siirsin ruoka-ja vesikipan sen jälkeen keittiön puolelle,aivan keittiön ja olohuoneen rajalle,siinä kävi syömässä ja kuuntelemassa talon elämää.
Parit kakat ja pissat alkoi tulla villamatolleni(joka ylettyi sen sohvan alle n. 50cm) Laitoin maalarinteippiä väärinpäin maton kohtaan ja tarpeiden tekeminen siirtyi omaan pissa-astiaan,jonka sitten parin pissareissun jälkeen siirsin tulevaan lopulliseen paikkaan wc-hen.
Kun kissa uskaltautui keittiön puolelle,paljon narunpäässä olevalla höyhenellä leikittiin,näin se sai turvallisen "tulon"pois sohvan alta ja laajensi reviiriään tulevaan kotiinsa,pissakippa tuli tutuksi,missä se sijaitsi ja rauha jonka kissa myös tarvitsee välillä,se vietti siellä sohvan alla ja tuli leikkimään kun heräsi,tällätavoin meidän kissasta tuli "turvallisesti ja lempeästi"kasvatettua tuo "rakas ja lempeä kolli"
Tuo loukutaminen kuitenkin arveluttaa...tietty näin yhden villikissan ottaneella???
Meillä sujui hyvin "kotiintulo" yhden kanssa,mutta miten se sitten on kahden villikisun kanssa?
Itse en kyllä eristäisi tulevan perheen elämästä mitenkään.Ei mitään eristettyä paikkaa jossa vieraillaan usein.
Itse ottaisin keskelle elämää johon kissat tottuvat ja luovat luottamuksensa niihin ihmisiin jotka talossa ovat ja jotka tulevat eläimien elämään kuulumaan.
Tämä kuitenkin oli yhden kissan omistajan kokemus ja useamman pennun ottajilla on varmasti kokemuksen tuomaa tietoa asiasta!Keinoja on varmaan monia.
Toivon hyviä hetkiä tulevien kisujesi kanssa,pärjäät niiden kanssa varmasti loistavasti, kunhan pidät maalaisjärjen mielessäsi:))
Peetukissa tuli meille kerrostaloon omasta toiveestaan. Istui yhtenä päivänä neljännen kerroksen portailla kun tulin kotiin. Siitä se sitten livahti sisälle ja jäi. Peetu oli liian aikaisin vierotettu, ja ollut sellaisissa olosuhteissa missä sitä oli 'härkitty'. Ei varsinaisesti kiusattu, mutta haastettu tappelemaan jne. Peetu oli n.9kk tullessaan.
Siitä ei koskaan tullut ihan kesyä kissaa. Se oli varsinainen äijä. Jos sitä silitti, niin se kävi käteen kiinni. Puri ja raapi. Joskus jos sitä huvitti, se saattoi nukkua jaloissa. MUTTA. Peetu oli meille rakas kissa ja nautimme sen läsnäolosta ja hienosta kookkaasta ulkonäöstä.
Peetu jouduttiin lopettamaan 11v iässä kun sillä todettiin kilpirauhasen liikatoimintahäiriö. Helposti hoidettava tila, jos kissalle voi antaa lääkkeet. Peetulle ei voinut.
Ota kissa, jos sinulla ei ole odotuksia sen luonteen suhteen. Ja olet valmis näkemään vaivaa sen lähtymisen suhteen. Peetu madotettiin laittamalla liuos niskanahkaan karvojen väliin sillä aikaa kun se söi. Nyvin pärjättiin. Peetu muuten tykkäsi toisista kissoistakin. Se ei koskaan mennyt kovin lähelle, koska oli itsestään selvästi sekä kissoje, että koirien laumanjohtaja. Mutta reilu sellainen.
Onnea mirrin kanssa.
Loukuttamista ehdotin siksi, että kissanpentuja ei kuulemma saa kiinni ja ovat arkoja. Itse tiedän villikissan pennun, joka saatiin loukulla kiinni, ja kun se erehdyksissä päästettiin samantien taloon, se hyppäsi ensiksi omistajan niskaan ja siitä pitkin seiniä painoi paniikissa. Toki jos kissat ovat luottavaisen oloisia, eivät raavi, eivät sähise ym, niin silloin voi aiemmin jo päästää kissat koko taloon tutustumaan, mutta jos todella ovat villejä, niin ehdottomasti pikkuhiljaa, uutta reviiriä laajentamaan!