Syyllisyys

Kyllä musta ainakin tuntuu että oon hyvinkin vajavainen ja onneton ja viallinen kun pysty miehelleni lasta antamaan...koska kuume hänelläkin kova..Hän ei kyllä todellakaan ajattele näin, mutta minä kyllä.

lapsettomuustutkimuksissa todettiin, että syynä lapsettomuuteen on miehen heikot siittiöt, ja mussa ei pitäisi olla mitään vikaa. Miehelle se oli kova paikka, mutta itse en missään vaiheessa ole syyllistänyt, yhtä hyvin mussa voi olla vikaa. Parin ICSIN jälkeen juttu onkin kääntynyt päinvastoin; mulla tulee huonosti munasoluja, ja ehkä mulla onkin jotain hylkimistä tai muuta(näitä vasta aletaan tutkia). Tähän on saatu vähän huumoriakin mukaan,ja mies on alkanut heittää läppää että "kun sulla on niin huonot kamat", ja mä siihen että " no ei tarvii häävi olla että pääsee sanomaan". Mut ihan vakavasti ottaen, syyllinen itse syyttää itseään, syytön ei syytä..
Ei pitäisi syyttää, koska ne on asioita joihin ei pysty itse vaikuttamaan. Ja itsesyyttely ei ainakaan paranna sitä pahaa oloa, mikä tulee epäonnistumisen, vajavaisuuden ja tyhjän sylin vuoksi. Jos jotain täytyy syyttää, syyttäkää ketä tahansa mut älkää itseänne. Maailmaa, naapuria, jumalaa, lääkäriä jne. Teillä on jo muutenkin kestämistä, ette tarvii enää syyllisyyttä kantaaksenne!