Joo uskalluin vihdoin lavatanssikurssille
mutta polvet ei taivu humpalle ja foksin
lähdöt ei onnistu kun ei ole rytmitajua.
Onko oikeasti 50.sen peli pelattu?
Hävettää oikein parinkin puolesta!
mutta polvet ei taivu humpalle ja foksin
lähdöt ei onnistu kun ei ole rytmitajua.
Onko oikeasti 50.sen peli pelattu?
Hävettää oikein parinkin puolesta!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itse olen harrastanut lavatansseja koko ikäni, joten olen ehkä "jäävi" sanomaan mitään tällä iällä tanssimista aloittavalle.
Eihän se jousto tärkein asia ole, ainakaan heti alussa. Opettele kuuntelemaan musiikkia ja erottamaan rytmi ja iskut. Kyllä se siitä...
Foksi on toisinaan vaikea startata. Muistan miten itsekin aikoinaan sekosin varsinkin nopeilla fokseilla. Jos aloitti väärällä tahdilla, korjaaminen tuntui mahdottomalta kesken tanssin.
Tuosta iästä ja siihen suhtautumisesta olenkin sitten aivan eri mieltä! Olen opetellut vasta muutama vuosi sitten näitä nykyajan tansseja, kuten fusku, bugg ja jive. Noita tanssin joka ilta ollessani tanssimassa. Lisäksi harjoittelussa on joitakin lattareita, mutta niiden arkitanssiin käyttöönottoa mietin vielä.
Onhan se tietysti aina vaikeampaa, mitä vanhempana aloittaa. Mutta ilmeisesti haluaisit nähdä itsesi tanssimassa, pidä siitä kiinni äläkä luovuta!
Edellinen viesti oli provo. Joku tanssinharrastaja yrittää saada kannustavaa keskustelua aikaan viiskymppisiä tunareita varten. Jos olet 50 tai yli , et todennäköisesti enää opi tanssimaan kuin koikkelehtien. Tämä on totuus. Koordinaatiokykysi on jo surkeaa luokkaa, jos sitä joskus on ollutkaan. Olisit aloittanut jonkin luovan liikunnallisen harrastuksen jo 30-40 vuotta sitten. Luovalla tarkoitan jotain muuta kuin hiihtoa tai juoksua. Tanssikurssi oli parillesi todennäköisesti tuskaa.
...kovin läpinäkyvä.
Noilla "argumenteilla" täällä on yritetty monta kertaa ennenkin.
No, tämän palstan päätarkoitukseksi onkin kaltaistesi voimin ajan mittaan kohonnut provoaminen ja tanssiharrastuksen alasajo.
Jokainen aito tanssinharrastaja tietää, että viisikymppisenäkin aloittava oppii tanssijaksi, jos vain muuten ominaisuudet ovat sen laatuiset.
Ei parikymppinenkään opi, ellei tällä ole oikeanlaisia kykyjä.
Oppii ja oppii, kadunmieheen verrattuna kyllä. Mutta tasosta ei sen enempää kannata hurraata huutaa. Useimmiten suurin osa taitotason noususta tapahtuu ko. harrastajan mielikuvituksessa.
Lavatanssi on useimmille hauskanpitoa, eikä esiintymistä ja taidoilla leveilemistä. Siispä on aivan sama mikä on todellinen taitotaso, jos vaan itsellä on hauskaa.
Tässä se tuli sanottua!
Tanssipaikoilla käy taitotasoiltaan tosi kirjavaa väkeä. Pikkuhiljaa löydät sieltä ne kaverit, jotka ovat lähellä sinun näkemystäsi tanssista.
Heidän kanssaan se tanssi on kaikkein hauskinta!
Olen aina ihmetellyt miksi minua hakevat kaikki tanssitaidottomat, jotka haluavat kokeilla taitojaa tai sitten luulevat omasta tanssitaidostaan liikoja. Esim viime viikonloppuna nainen, jonka tiedän "harrastaneen" lavatansseja ja kursseja jo kymmene vuotta. Ei osannut edes fuskua, vaikka sitä rynkyttää joka saatanan ilta kolme kertaa viikossa. Kädet heiluu, jalat heiluu, epätahtiin. Holtittomasti. Eli jos olet 50v, etkä osaa tanssia, et sitä myöskään opi.
Säälittää katsella teitä kakskymppisiä kakaroita, jotka osaatte jotenkuten ne kädenalitanssinne, mutta ne perinteiset sylitanssit ei suju sitten ei millään! Esimerkiksi nopeampi foksi, millaista saatanan pomppimista! Pysykää vaan siellä kapakoissanne, älkääkä tulko aikuisten tielle!
tuntuu siltä, että tanssiminen ja sen opettelu ei tunnu hyvältä...kokeile jotain muuta harrastusta, josta saat hyvää oloa ja onnistumisen riemua.
Mutta itse ihmettelin samaa kun aloittelin vaikka olin vasta 40v.
Jälkeenpäin luin juttua ( http://www.tanssi.net/fi/tausta/metri.html ) ykkösestä ja sen löytämisestä ja askeleen sijoittamisesta siihen ja ennakoimisesta kuinka saada askel osumaan oikeaan kohtaa jouduin toteamaan että tämän kun olisi sisäistänyt heti alussa olisi monelta ongelmalta säästynyt.
...vaikk on hauskaa. Komppaan edellistä. Aloitin itse parisen vuotta sitten 45-vuotiaana ja kyllä sitä kohtuullinen tanssitaito on vielä saavutettavissa. Kannattaa tosiaan uskaltaa antaa musiikin rytmin "tuntua" koko vartalossa eikä pelkästään askeltaa. Se antaa aika paljon tukea oikealle askellukselle. Samoin tukea antaa se, että kuuntelee musiikin tahteja. Ei sieltä edelleeenkään tahdo sitä ns. ykkösiskua löytyä, mutta jos muutoin menee iskujen mukaan, niin sekin helpottaa kummasti tanssia ja tuntuu itsestäkin mukavalta. Siinä lienee kyse musiikin tulkinnan varhaisversiosta. Joskus on myös huomannut alkeiskurssilla, että jos miehen askellus tuottaa ongelmia, niin sitten aletaan puhua ja selitellä koko ajan tanssiessa ja sen jälkeen askellus on vielä pahemmin pielessä. Joten kappaleen aikana kannattaa keskittyä tanssimiseen.
Tässäkin lajissa pätee myös se kylmä tosiasia, että harjoittelun määrä ja laatu vaikuttaa suoraan lopputulokseen. Tämä tosin kohdistuu myös omaan nilkkaan, koska en itsekään oikein (vielä) uskalla noille lavoille lähteä.
Jos polvet eivät taivu, mene peilin eteen ja harjoittele joustoja. Ei tarvitse montaa iltaa harjoitella kun polvet taipuvat humpalle. Sama musiikkiin.
Rytmitajulla varmaankin tarkoitat sitä miten hamotat musiikin iskut ja löydätkö ykkösen. Siihen auttaa se kun kuuntelet musiikkia uudella tavalla. Autoillessasi mieti soivaa musiiikkia ja miten siihen tanssisit.
Reenaa reenaa niin mahrut porukkaan, sanoi Juti.
Älä anna periksi.
Itselläkin oli kurssilla vaikeuksia. Ja mikä manaus sitä lähtikään, kun eivät jalat pelanneet.
Sain kurssilta kumminkin perusteet. Laskea en osaa vieläkään.
Mutta kun seuraan lavoilla kuinka muut menevät ja muistelen saamaani opetusta. Jalat vain alkavat pelaamaan , ihme kumma.
Nykyään naisetkin kehuvat minua hyväksi viejäksi.
Joo,en tietenkään luovuta! enkä tule
näitä tosi miehiä häiritsemään lavoille.
Käyn noissa karaoke-baareissa ja tallinkin/
vikingin laivojen karaoke tansseissa niissä
kun osataan puolin ja toisin olla vahingon-
iloisia. Vinkatkaa viellä joku cd josta sitä
ykköstä vois kuunnella,palaillaan!
Paikoissa opita tanssimaan.
Ympärillä liian paljon humaltuneita henkilöitä jotka tönivät toisiaan ja tanssivat jopa kiertokulkuun nähden väärään suuntaan jne.
Jos haluat ihan oikeasti oppia tanssimaan niin rohkeasti oikealle lavalle, eikä välttämättä jonkun huippuartistin aikana vaan joku hiljaisempi ilta.
Levytansseissakin on ihan mukava käydä.
Mahtuu nimittäin paremmin tanssimaan ja nämä nirppanokat juoksevat niiden huippuartistien perässä joten eivät ole silloin siellä arvostelemassa.
Mulle kertoi kerran eräs henkilö joka oli opettanut kylän pojille tanssitaitoja tällai.
Aina kun rumpu pamahtaa niin kantapää pitää osua lattiaan, tällä ajatuksella kun poimit musiikin eli säännöllinen rumputahdin niin ei voi ainakaan rytmi hukkua kovin helposti.
Myöhemmin voi alkaa kokeilla sellaisia kappaleita jossa rytmiä soittaa esim. bassokitara tai jokin muu soitin tai mahdollisesti vaihtuu soitin kesken kappaleen.
Kun kehittyy niin solistiltakin voi poimia rytmin (kappaleessa jossa ei alussa soiteta millään instrumentilla).