Koska tämän keskustelupalstan taso on todella laskenut ajattelin kirjoittaa jatkotarinan,joka voisi kuvata Harryn seitsemättä kouluvuotta.
Ja muistakaa: Tämä ei liity mitenkään viidenen kirjan tapahtumiin!
Ja jos täällä käy sellaisia, joidenka mielestä Potterit saa ampua h********* niin minun puolestani voitte mennä vaikka ulos huutamaan sydämmenne kyllyydestä Pottereista kaikkea mitä mieleen tulee kuin kirjoittaa tänne typeriä jatkoja joissa esim. toukkaturriainen syö Harryltä pään, sillä haluaisin tästä järkevän jatkotarinan.
Harry Potter ja Mysteerin sana
Oli kaunis päivä Likusteritiellä. Hiljaisuuden rikkoi vain nelostalosta kuuluvat Vernon-sedän huudot: "POIKA! TÄMÄ ON JO VIIDES KERTA TÄLLÄ VIIKOLLA!" Harry Potterin elämä oli ollut ennenkin hirveää Likusteritiellä mutta juuri näinä päivinä se oli muutunut entistä hirveämmäksi. "Mutta sehän on vain..", Harry yritti puolustautua mutta hänet keskeytettiin.
"Älä selittele! Nyt painut huoneeseesi tai minä...", Vernon-setä puhisi ja pui nyrkkiään uhoavasti. Harry lampsi huoneeseensa ja sulki oven perässään.
Harry ei voinut käsittää mitä äsken oli tapahtunut. Hän oli vain katsonut kun Dudley oli pelannut Jyräys 2:sta ja samalla hän oli toivonut, että Dudleyn peli tuhoutuisi ja siinä samassa peli oli näyttävästi räjähtänyt Dudleyn hyppysiin. Harry ei voinut myöskään käsittää niitä neljää edellistä tapausta joissa hän oli vain toivonut jotain tapahtuvaksi ja siinä samassa niin oli käynyt ja vaikka Harry oli kuinka yrittänyt selitellä häntä ei oltu kuuneltu.
Harryn säpsähti mietteissään, kun...
Ja muistakaa: Tämä ei liity mitenkään viidenen kirjan tapahtumiin!
Ja jos täällä käy sellaisia, joidenka mielestä Potterit saa ampua h********* niin minun puolestani voitte mennä vaikka ulos huutamaan sydämmenne kyllyydestä Pottereista kaikkea mitä mieleen tulee kuin kirjoittaa tänne typeriä jatkoja joissa esim. toukkaturriainen syö Harryltä pään, sillä haluaisin tästä järkevän jatkotarinan.
Harry Potter ja Mysteerin sana
Oli kaunis päivä Likusteritiellä. Hiljaisuuden rikkoi vain nelostalosta kuuluvat Vernon-sedän huudot: "POIKA! TÄMÄ ON JO VIIDES KERTA TÄLLÄ VIIKOLLA!" Harry Potterin elämä oli ollut ennenkin hirveää Likusteritiellä mutta juuri näinä päivinä se oli muutunut entistä hirveämmäksi. "Mutta sehän on vain..", Harry yritti puolustautua mutta hänet keskeytettiin.
"Älä selittele! Nyt painut huoneeseesi tai minä...", Vernon-setä puhisi ja pui nyrkkiään uhoavasti. Harry lampsi huoneeseensa ja sulki oven perässään.
Harry ei voinut käsittää mitä äsken oli tapahtunut. Hän oli vain katsonut kun Dudley oli pelannut Jyräys 2:sta ja samalla hän oli toivonut, että Dudleyn peli tuhoutuisi ja siinä samassa peli oli näyttävästi räjähtänyt Dudleyn hyppysiin. Harry ei voinut myöskään käsittää niitä neljää edellistä tapausta joissa hän oli vain toivonut jotain tapahtuvaksi ja siinä samassa niin oli käynyt ja vaikka Harry oli kuinka yrittänyt selitellä häntä ei oltu kuuneltu.
Harryn säpsähti mietteissään, kun...
Vastaukset 7
Vanhimmat
..jokin lensi päin hänen vaatekaappiaan. Tarkemmin katsottuaan hän huomasi sen olevan ystävänsä Ronin perheen pöllö, joka totteli nimeä Errol. Harryn valkea tunturipöllö huhuili kuin olisi nauranut pöllöystävälleen.
Harry irrotti Errolin jalasta kirjeen, pöllö parka oli pyörtynyt lennettyään pää edellä päin kaappia. Kirje oli selkeästi Ronin sekaista käsialaa:
Harry,
et ikinä usko Percy menee naimisiin! Isä soittaa hupelimella niille jästeille että päästävät sinut meille. Yllätyt taatusti kun saat tietää kuka se tyttö on. En kerro sitä tässä koska sitten kaikki jännä katoaa. Percy jo uhkaa ettei päästä George ja Fredia häihinsä. Ginny on puhunut sinusta taas puoli kesää, mitä silloin keväällä oikein tapahtui? Ginny ei kerro mitään mutta punastelee aina kun joku sanoo sinun nimesi. Fred ja George varmasti vinoilevat sinulle siitä. Hermionekin väitti ettei tiedä, mutta olen ihan varma että olet kertonut hänelle. Ystävien pitäisi jakaa salaisuudet.
Isä sanoo soittavansa huomenna. Vaikka ne ei päästäisi niin Fred, George ja minä tullaan hakemaan sinua huomenna joka tapauksessa.
Ron
Harry punastui kun ajatteli mitä oli tapahtunut. Ron oli arvanut oikein Hermione kyllä tiesi, mutta hän, Harry, ei ollut sitä kertonut...
Samaan aikaan Dumbledoren poikamiesboksissa:
"Hei Dumbbis! Nämä sitruunatoffeet loppu sitten nyt", huusi mies nimeltä Hagrid valkopartaiselle miehelle, joka istui nojatuolissa ja tuijotteli hiljaisena ulos.
"Niinpä niin!" Dumbledore ajatteli kirpeästi.
Äänen hän kuitenkin tyytyi vain sanomaan:
"Lisää ostoslistaan."
Sitten hän käänsi katseensa pihanurmelle muodostuneeseen lammakkoon.
"Kuulin, että Percy Weasley on menossa naimisiin", Hagrid hiukkasi samalla kun raapusti sitruunatoffeet ostoslistaan.
Dumbledore huokaisi.
"Niin. Artur valisti siitä minua eilen käydessäni ministeriössä."
"Niin totta totisesti", huikkasi Matilda, Dumbledoren kotiapulainen.
"Sen jälkeen Albus oli niin kireä ettei maistunut edes suklaapiiras. Vielä vähemmät sänkypuuhat. Sitä minä kyllä ihmettelin, sillä normaalisti se kyllä maistuu paremmin kuin hyvin..."
Tomaatinkirjava Dumbledore hyssytteli Matildan hiljaiseksi Hagridin virnuilessa sivummalla.
"Onhan minullakin miehiset tarpeet, jotka on tyydytettävä", Dumbledore ajatteli itsekseen.
"Mutta usein he kuvittelevat, että olen jonkinmoinen supermies jota puute ei vaivaa. No toisin on."
"Vai että sillain..." Hagridin teki mieli hirnua ääneen, mutta hän hillitsi kohteliaasti itsensä ja mietti, että illalla Kolmessa Luudanvarressa syntyisi kova säpinä kun tämä jutttu kajahtaisi ilmoille.
Dumbledore katsahti hänen katseella, joka kertoi että mies luki hänen ajatuksensa.
Hagrid virnisti ja kääntyi ostoslistan puoleen.
"Oletko menossa Weasleyn häihin? Tulee kuulemma suuret juhlat... Ihmettelen vain mistä raha on kiskottu..."
"Niin", Dumbledore innostui sillä hänkin mielessään oli pohtinut rahakysymystä ja itse asiassa; totta kai hän rakasti kunnon juoruilua hyvän ystävän seurassa!
"Toivottavasti niistä ei tule nyyttärit", Hagrid sanoi verkalleen.
"Ruokahan on pääasia tässä häätouhussa!"
Matilda, joka toi heille molemmille kupillisen neilikkateetä, katsoi Hagridiä lähes yhtä paheksuvasti kuin tämä katsoi teetään.
"Ei ei, rakas Hagrid", kiiruhti Dumbledore korjaamaan.
"Parasta on kyllä se kun se sukkanauha..."
Hän vaikeni nähdessään Matildan ilmeen.
"Olenkohan epäonnistunut jossain kun en ole onnistunut saamaa vaimoa?" mietti Dumbledore samalla kun Matilda ja Hagrid kävivät kiivasta kamppailua neilikkateen mausta.
"Kuin sukkamehua!" huusi Hagrid.
"Kaikkea sinäkin olet suuhusi pannut!" Matilda puolestaan rääkyi.
"Se on koetellyt itsetuntoani. Se on myönnettävä", Dumbledore pohti.
"Se on sukuni vanha resepti!"
"Sukkamehulta se maistuu! Ja haisee samalta kuin Kalkaroksen shampoo!"
"???!"
"Olen lainannut sitä! Tylypahkan yleissaunassa on hygieniapuoli sen ahtauden lisäksi!"
"Albus suunnittelikin sen niin! Tarkoitus oli pestä toisten selät!"
"Vai niin! Minä sinulle selänpesun näytän!"
"Se turhauttaa minua ja siksi en kykene iloitsemaan Percyn avioliitosta", Dumbledore pääsi ajatuksiensa loppuun.
"Vai näytät sinua minulle temppuja!"
"Ai auta! Ai! Dumbledore!"
"Tästä saat ja tästä!"
Dumbledore huokaisi ja ryntäsi auttamaan nurkkaan ahdistettua Hagridia, jota vihainen Matilda uhkasi juuri mopilla.
"Tylypahkan yleissaunassa on hygieniapuoli sen ahtauden lisäksi!"
Tässä kuuluisi tietysti olla näin:
"Tylypahkan yleissaunassa on huono hygieniapuoli sen ahtauden lisäksi!"
Oikein poikamiesboksissa...
:))
Mä tykkäsin.
Huumoria.
JATKAKAA SITÄ KERTOMUSTA EI LÖPISTÄ JOUTAVIA!!!!!!!!
Eikös aina saa kommentoida?
Niinpä! Kyllä tossa nyt saa pari kommenttia heittää väliin!! Sehän on hyvä, että tietää mitä muut ajattelee toisen kirjottamasta stoorista!
;)