Nastolaan jakoivat Kepun ”lehden”, jakaja ajeli liikennesäännöistä välittämättä, vastoin lakeja.
Vai mikä lie aviisi onkaan, näkee miten toimivat, oli kait tarkoitettu ehdokkaiden yhteiseksi tiedotteeksi, silti heidän päällikön nimi kuvineen oli jo kyllästymiseen asti liian monessa kohtaa, muut jätetty lähes täysin huomiotta,
näinkö hän kunnan asioitakin hoitaa, oma käsi ensin muille rippeet.
Vai mikä lie aviisi onkaan, näkee miten toimivat, oli kait tarkoitettu ehdokkaiden yhteiseksi tiedotteeksi, silti heidän päällikön nimi kuvineen oli jo kyllästymiseen asti liian monessa kohtaa, muut jätetty lähes täysin huomiotta,
näinkö hän kunnan asioitakin hoitaa, oma käsi ensin muille rippeet.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä sen voi hyvin kuvitella kun kyseessä on...
Edellä mainitussa Nastolan kepun omassa lehdessä Sami Reinikka kirjoittaa kuntarajojen pysyvän muuuttumattomina (liittyy juttuun kunnan maakaupoista). Ei ole hänellä kuntapolitiikka ja lähihistoria hallinnassa, sillä esimerkkejä rajojen muutoksesta on myös Nastolassa: Ahtiala oli yksi Nastolan suurimmista kylistä aina vuoteen 1956, jolloin se pakkoliitettiin Lahteen. Luulisi Samin muistavan ainakin Valtioneuvoston päätöksen vuodelta 2007: Sipoon lounaisosa noin 30 neliökilometriä liitämisestä Helsinkiin vuoden 2009 alusta. Pakkoliitokset ovat erittäin todennäköisiä ainakin siinä vaiheessa, jos Nastola jää Kepun esityksen mukaisesti mahdollisen Lahden suurkunnan ulkopuolelle. Kuntarajat eivät ole mikään itsestään selvyys!
Niitäkin on Suomeen osalta rustattu reilu kymmenen vuotta aiemmin kuin Ahtialan osalta.
Tietosi historiasta heittävät. Viimeiset Suomen valtion rajojen muutokset tehtiin Pariisin rauhassa vuonna 1947. Silloin vahvistettiin Jäniskosken - Niskakosken alueen luovutus Neuvostoliitolle. Kyseessä oli välirauhansopimuksen jälkeen tehty rahakauppa uuden rajan tuntumassa olleesta alueesta, jolle rakennettiin vesivoimalaitos.