Saavuttuamme kaupnkiin menimme heti kirjautumaan majataloon ja täyttämänä varastojamme. Miltei kaikesta oli puutetta, mutta onneksi täkäläinen väki oli avuliasta ja antoi kaikenlaista hyödyllistä jota suinkin tarvitsimme. Poiketessamme kierroksella illalla näimme merikapteenin nauttimassa rommia kadun kulmassa. Kyselimme häneltä kuulumisia ja tämä kertoikin aivan erityisen tarinan, josta partasuu druidillamme ei ollu ainuttakaan visiota edes rohtojensa välityksellä. Kapteeni kertoi seikkailuistaan ja kertoi aarteesta, joka sijaitsisi saarella idässä. Kapteenin ongelmana oli meripiehiä vaivaava keripukki ja hän tarvitsisi c-vitamiini pitoista ravintoa, kuten suolaista lihaa. Miesten toipuessa kauan ei hänellä olisi mahdollisuuksia lähteä merille. Silloin aseenkantajallani välähti. Tarjoutuisimme miehistöksi tälle vaaralliselle matkalle kohti Kaskelottien saaristoja. Johtajana minä tein kuitenkin päätökset.
Kaskelottien kulta
Faladorin sotaherra
1104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä helvettii? Ootko vähän pelannu liikaa runea?
Nörtti