No kun myyjän vastuu on nykyisellään kovin tiukka-Niin miten onnistuu rakenteeltaan epäonnistuneen tai muuten huonokuntoisen kiinteistön myynti?
Onko asia kuten eräs esitti:myydään kohde ensin varattomalle bulvaanille ja sitten uudelle omistajalle.
Vai keksiskö joku sivistyneemmän konstin.
Onko asia kuten eräs esitti:myydään kohde ensin varattomalle bulvaanille ja sitten uudelle omistajalle.
Vai keksiskö joku sivistyneemmän konstin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kauppakirjaan laitetaan maininta "Siinä kunnossa"
Ja ostaja tietää viat.
Ei mitään "siinä kunnossa" vaan ysiselitteiseti "Myydään purkukuntoisena tai purettavaksi". Silloin ei tarvitse tehdä mitään listaa tai valokuvata paikkoja kunnon toteamiseksi. Jos ostaja tietää mitä on ostamassa, ei purkusana aiheuta mitään hämminkiä.
Huonokuntoisen kiinteistön myyminen ei mielestäni eroa hyvän asunnon kaupasta mitenkään.
Kunnollinen kuntoarvio pitäisi olla pohjana kaupalle, oli talo kuinka hyvä tai huono. Kuntoarviossa kerrotaan talon puutteet, riskit ja korjausta vaativat kohdat ja vieläpä siten, että myös ostaja tajuaa kiinteistön ongelmien laajuuden ja vakavuuden.
Ongelmana on tietenkin aina ostajan löytäminen tyydyttävään hintaan varsinkin moniongelmaisissa kiinteistöissä. Rehellisesti tehty arvio talosta melkein aina vaikeuttaa myyntivaihetta ja kiusaus erilaisiin peittelyjuttuihin on ymmärrettävää. Peitellä voi monella tapaa.
-Tiedossa olevat murheet helposti "unohtuvat".
-Maali- ja pintakorjauksilla voidaan kätkeä isommat murheet.
-Tuuletuksella ennen esittelyä voidaan vähentää esim kosteusongelman hajuhaittaa.
-Kosteusmittausta voidaan käyttää harhauttavasti kuntoarviona.
-Arvioraportissa voidaan ovelilla sanakäänteillä "kätkeä" merkittävät murheet muun höpinän joukkoon.
Helppoa on todellakin saada tuleva ostaja retkuun, mutta helppoa ei ole pitää se tietämättömänä murheista sen pitkältä tuntuvan viiden vuoden ajan. Tällä tavalla turvataan ainakin asianajakaartille täystyöllisyys tulevaisuudessakin.
Jos myyt romua tai purettavan talon, niin miksi ihmeessä tekisit siihen mitään kunto- tai muuta arviota tai peräti kuntokartoitusta. Jos ostaa purettavan talon, niin se on purettavassa kunnossa. Jos siitä tekee itselleen talon, niin se on jokaisen ostajan oma asia. Aino keino millä vältät jälkivastuun on juuri tuo "Myydään purkukuntoisena tai purettavaksi". Tee taloon mitkä tarkastukset vaan, mutta vastuu on myyjällä seuraavat 5 vuotta ellei taloa myydä eteenpäin.
Tällainen yleisvarauma, kuten "siinä kunnossa kuin on", on jo vuoden 1987 kauppalaissa mitätöity. Sen avulla ei vastuuta voi välttää. Myös maakaaressa on erinäisiä säännöksiä tämän varalta. Maininta, että "ostaja tietää viat" on merkityksetön, ellei vikoja ole yksilöity.
Totta puhut, jos talo todellakin on purettavaksi tarkoitettu. Silloin kait puhutaankin kiinteistön kaupan sijasta tonttikaupasta, jossa rasitteena on purettava kiinteistö. Tarkoitin tilannetta, jossa talossa on asuttu ja jatkossakin aiotaan asua. Silloin ei tämä sanonta riitä poistamaan vastuita piilovaurioista.
Kun mietit näitä vaihtoehtoisia toimintatapoja, niin älä kuitenkaan unohda, että asuntokauppalain ja maakaaren tuottamuksellisista rikkomuksista voi joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Miten olisi rehellisyys ? Voisit jo myynti-ilmoituksessa todeta, että kysymyksessä on epäonnistunut ja huonokuntoinen kiinteistö.
Myyt sen purkukuntoisena tai jos viat on tiedossa niin mainitaan ne kauppakirjassa.
kauppakirjaan voi kaikkia vikoja yksilöidä kun talossa ei muuta myytävää olekkaan kuin vikoja.
Vikahan voi olla hyvinkin yksinkertainen. "Tasakatto vuottaa, jonka johdosta katto- ja seinärakenteet vaativat täydellisen remontin, jonka kustantaa ostaja".
Mutta jos vikoja loputon lista, niin talohan on "purkukuntoinen".