Mulla on 4-vuotias uros cockeri, joka on liian suojeleva mua kohtaan. Se on käyny kerran ihan ilman syytä mun miehen kimppuun ja kaksi kertaa meiän mies puolisen ystävän kimppuun ja kerran "anoppini" kimppuun.Joka kerta mää olen ollu vieressä. Miehenni kimppuun se kävi ku mä olin sängyllä ja koira makas maassa mun vieressä sit kun mies tuli sänkyyn koira nappas kiinni, minä lähdin pois ja mies kuritti koiran ja vei häpeemään. Kaverin kimppuun se on käyny silleen et mä en oikeestaan syytä yksin koiraa, koska kaveri on yrittäny molemmilla kerroilla ottaa koiran väkisin syliin vaikka ollaan kielletty ja sama kävi "anopin" kanssa et me oltiin kielletty mut silti se otti syliin, haavoja ei tullu muille kuin miehelleni eli koira on roikkunu vaatteissa.Auttakaa ku on inhottavaa kun pelkää kokoajan et koira tekee jollekkin jotain, lisäksi koira tosi arka vieraita kohtaan.KIITOS avusta kaikille.
"suojeleva" vai "omistushaluinen" cockeri
Ellu
7745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos koirasi on arka niin kyseiset tapaukset saattavat johtua juuri siitä. Eli koira puree/käy kimppuun kun pelkää, se on sen tapa puolustautua.
Hieman kuitenkin hämää se, että tapaukset on sattunut koiralle tuttujen ihmisten kanssa... Esim tapaus, jossa koira oli sängyllä kanssasi on mielestäni klassinen esimerkki siitä, että koira piti sänkyä omana alueenaan, jolle se ei miestäsi halunnut.
Ehkä sinun tulisi kurittaa koiraa, näyttää että sinä "annat" miehesi tulla sänkyyn. Yleensä nämä kukkoilut karisee, kun omistajat vain tarpeeksi selvästi tuo koiran aseman esille. Eli ei anneta koiran määrätä.
Voisi olla myös hyvästä, jos rauhoittelet koiraa, niin se huomaa, ettei mitään hätää ole.
Taikka oikeastaan kaksi erillistä...
Ongelma nro 1 -minusta paljon vakavampi on se, että se PUREE OMAA VÄKEÄ l. miestäsi. Tapahtunut onneksi vain kerran -vahinko? Astuiko mies koiran päälle/potkaisiko vahingossa -säikäytti kesken unen?
Ongelma nro 2 -koira on ARKA, EIkä SIEDÄ vieraiden KÄSITTELYÄ.
Sinun hommasi on valvoa, että kieltojasi noudatetaan ("älä ota syliin/älä vedä hännästä/älä heittele kivillä"). Kun pyydät, etteivät vieraasi koske koiraan, varmaan myös odotat heidän toimivan toiveesi mukaan? Jos koirasi ei ole tottunut =sitä ei ole opetettu käsittelyyn; et varmaankaan pidä sitä tärkeänä? Pääasia, että itse tulet koirasi kanssa toimeen!
Mahdollisesti molempien ongelmien ratkaisu löytyy jostain elimellisestä syystä -onko koira kipeä ja siksi käyttäytyy oudosti???
Käynti eläinlääkärissä sulkisi tämän vaihtoehdon pois... Ratkaisumallia voisit kysellä myös koiraterapeuteilta.
Näkemättä/tuntematta koiraa, ovat kaikki ratkaisut silkkaa arvailua. Suhtaudu siis näihin vastauksiin kriittisesti.
Toivottavasti "vika" selviää!
En usko, että koirasi on kumpaakaan "omistus-" tai "suojelunhaluinen"! Suojelee korkeintaan itseään? =)
Mulla on 9 vuotias narttucockeri jolla on ihan samaa oiretta. Useiden eläinlääkärien kans on koira tarkistettu ja kokeiltu eri strategioita homman hanskaamiseksi mutta totuus on se että jotkut koirut ei vaan tykkää siitä että niiden lähelle menee. Perussyy on se että koira on arka. Kurittaminen ei auta. Meillä parhaaksi tavaksi on osoittautunut se että kun se tekee jotain sopimatonta sanotaan HYI tai EI ja sen jälkeen antaa olla. Kannattaa rauhoitella koiraa. Ei se lopulta tajua tekavänsä mitään väärää. Turha sitä on kurittaakaan. Siihen pitää vain sopeutua. (Tietysti joku molopää nyt sanoo että koira on koira ja ihminen herra talossa. Näytä sille närhen munat mutta ei se mitään auta. Turhaan kiusaat koiraa ja stressaat ittees).
Tarkistuta silti varmuuden vuoksi koira elimellisten sairauksien varalta. Meidän koissu on ollut tällainen ihan pienestä asti. Jos sun koiru on vasta viime aikoina alkanut ärhentää niin sillä voi tosiaan olla joku vaiva.
Cockereissa nyt vaan on äreitä yksilöitä, siihen ajatukseen voit sopeutua. Ei kaikki ihmisetkään tietoisesti halua tulla toimeen muiden kanssa. Ei sitä ihan kepposesti kannata päästää päiviltäkään, sehän on parhaassa iässä. Jos et ite tule toimeen niin joku muu voi tullakin... Meillekin sopii vielä yks.
meil oli kans kokkeri ja se oli tosi arka tönäisyille!! Varsinkin oven edessä, jos vahingossakin tönäisi sitä niin oli aivan varmasti kiinni jalass, kun se luuli ettei se pääse myös siitä ovesta. Ja sain AINA pelätä, kun minulla oli kavereita ja kaverini vaikkapa meni ulko-ovelle ja kaverini niin olin iha sydänhalvauksen partaal aina, kun olin ihan varna et se puree!!
kyllä se pari kertaaärähtikin aik pahasti
Koiran ei tarvitse olla ARKA! Se on aina se eka klisee "Koirasi on arka" tai "Koirasi on vihainen".
Minulla on 11v ollut cokkeri joka on ollut aivan samanlainen. (lue aiheen "kokkeri"vastauksia..) Koirasi ei ole sairas ja tuskin vihainenkaan. Koira on vahvasti laumansa perään ja puolustaa henkeen ja vereen sitä. Minä olen nyt 11v sanonut vieraille mitä EI saa tehdä ja selittänyt koirani tavat. Koira leppyy ja rauhoittuu kyllä ikääntyessään paljon. Ja se on koulutettavissa pois. Juttele koiralle, älä toru. Áivan kuin ihmiselle tai enemmänkin lapselle, selitä miksi ei saa noin toimia ja miksi asiat ovat kunnossa. Esim. sänkyyn mennessä juttele koiralle iloisesti että miehesi on ystävä, ei hänelle tarvitse olla vihainen. Kuulostaa ehkä typerältä, mutta tämä toimii! Kärsivällisyyttä. Ja kun koirasi murisee, mene samalle tasolle koirasi kanssa, juttele ihmettelevään sävyyn miksi hän oikuttelee. Ylhäältä tuleva toru vain ärsyttää ja sekavoittaa tilannetta. Koirasi elää susilauman sääntöjen mukaan. Tuijotus on yhtäkuin uhka, äänen sävyt ovat tärkeä. Koira ei ymmärrä halailua ihmisten välillä vaan huolestuu mitä on meneillään. Tämä on minusta hieno piirre koirassa kunhan sen kanssa oppii elämään. On turvallista kulkea ko.koiran kanssa. Koira tottuu hyväksymään ihmisen jonka sinäkin hyväksyt aidosti. Koira ei ole lahjottavissa, mutta tietysti helpottaa joitain tilanteita. Minun koirani takia perheemme kävi läpi susilauman säännöt&vaistot ja monet koirakasvattajan neuvot. Koiramme oli nuorempanan vain hyvin singaaliherkkä. Se reagoi jokaiseen susimaailman eleeseen jonka me tietämättämme teimme. vieraille piti vain aina sanoa, että ei tuijota koiraa ja antaa koiran tulla heidän luokseen, eivätkä mene itse koiran luokse. Tämä on tärkeä muistaa! Koira tulee itse luokse kun haluaa tutustua. Ja kun silittää ja rapsuttaa, antaa AINA koiran haistaa kättä ensin. Koskaan ei saa tehdä suoraa liikettä esim koiran niskaan rapsuttamiseksi. Tällöin meidän koira saattoi hyvinkin purra vierasta. Kuulostaa kauhealta urakalta, mutta uskon, että koirallasi on paljon hyyviä ja ihaniakin piirteitä. Joten suosittelen vain tutustumaan koiraasi suden näkökannalta. Koira on susi mutta kotiversio siitä.
Kyllä mekin olemme äreitä jos jokin tönäisee äkkiä meidät hereille kesken unien. Tämä on asia mikä menee iän mukana usein koiralta pois. Koira oppii tietämään ja luottamaan siihen ettei se ole tahallista ja kukaan ei halua vahingoittaa. Ja tätä edistää myös "anteeksi pyyntö". Olemalla pahoillasi tilanteesta koira unohtaa käyttäytyä joka kerta niin. Älä toru, sillä silloin koira luulee sinun herättäneen sen torumista varten. Koiralle ei´tarvitse huutaa ja ärjyä torutessa. Häpeilevä äänen sävy ja "nöyryyttävä" kummastelu nolostuttaa koiran ja hän tietää tehneensä väärin. Huuto vain suututtaa lisää, kuten meitä ihmisiäkin.