kuin unessa usein kuljen,läpi tummanvihreän metsätien.Käyn järven luokse,seison aamu aurinkon noustessa upeena,kirkkaana.Sinä rakas, tulet luokseni otat kiinni kädestäni hellästi,ja kävelimme pitkin metsän polkuja onnellisena.Rakastimme niin toisiamme,mutta niin maisema unen särkyy..ja onni autuaan suven.Ihana kesä jossakin kaukana muistoissa.
kiitti eilisestä
merenkukka
2194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuinka utuinen huomisen meri,
kaukana siintävä saaremme.
Vaikka nyt viileänä soluu veri,
loppua ei ole tämä päivä,laguunimme.
Vaikka tänäin edessä mennyt aika,
aamun viileä ruoho, menneisyytemme.
Elämä ja tämä suunnaton mystinen taika,
hellän haikea unho, kaipauksemme.
Huominen edessä aavassa odottaa,
valkopurjeet, uusi purjehtija.
Tänäin vieras huomenna syliin ottaa,
Rakastuneet, yhteen kulkijat.
Silloin eilinen muistoihin vajoaa,
päivät eiliset kuin hopeista untuvaa.
Rakkaus hellii, sivelee muistelijaa,
uusi Rakkaus hymyilee , kaipaa kaitsijaa.
Kiitos runostasi.
Runosi oli kaunis ja
siinä oli kaikki
kohdallaan.
Viihdyin.
On sinussa sentään jotain,jossa löydän ystävän,joka silmin kostein katsoo läpi ruudun himmeän..niin kuin kesällä kerran taas tahtoisi lohduttaa.On sinussa jotain ,josta luopua en tahtoisi,en pelkää vaan rakastan...meidän rakkaus,kuin lämmin kynntilän liekki ja värinä lehtien.Niin kesällä kerran.