Aamulla kylillä käydessä eräs kiinnostunut pyysi siirtämään tänne aikaisemmin Koilarissa olleen mielipiteen kilpailuttamisesta, joten tässä tulee.
Saako halvalla hyvää?
Jämsän kaupunki haluaa tuottaa hyviä palveluja ja saada ne tietenkin edullisesti. Palveluja voi tuottaa joko kunta itse , yksityinen yritys tai kansalaisjärjestö. Peruspalvelujen tuottajana on kunta ykkönen, mutta jos yksityinen yritys tai kansalaisjärjestö pystyy tuottamaan saman palvelun, on kunnan etu kilpailuttaa palvelun tuottaminen. Ei kannata kuitenkin lähtökohtaisesti ajatella, että yksityinen yritys on aina tehokkaampi ja parempi palvelujen tuottaja kuin kunta itse.
Jos toimintoja ulkoistetaan liikaa, voi seurauksena olla osaamisen hiipuminen kunnan sisällä. Palvelujen ostaminen ei ole pelkkää tarjouspyyntöjen laatimista ja sopimusten allekirjoittamista. On osattava mitoittaa tarpeet oikein, vertailla saapuneita tarjouksia ja laatia aukoton sopimus. Peruspalveluiden osalta on huolehdittava osaamisen säilymisestä kunnan sisällä ja sen jatkuvasta kehittämisestä.
Vanha kansa sanoo, että köyhän ei kannata ostaa halpaa. Lakikin edellyttää valitsemaan kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun, ei halvinta. Tarjouskilpailuun lähdettäessä on tarkoin mietittävä hinnan ja laadun kriteerit, jotta varmasti saadaan sitä, mitä halutaankin. Tiukassa taloustilanteessa ei kannata myöskään tehdä lyhytnäköisiä säästöpäätöksiä, joilla myöhemmin voi olla seurauksena työttömyyttä tai kunnan oman osaamisen hiipumista. Joskus yksityisellä voi kuitenkin olla valmiina vaikkapa sellaisia koneita tai laitteita, joiden hankkiminen kuntaan ei ole järkevää. Miksi tarjota kuntalaisille sekundaa, jos priimaakin on tarjolla?
Monilla kunnallisilla aloilla on odotettavissa työvoimapulaa ja siksi kunnan kannattaa vaalia mainettaan työnantajana. Kunnan palveluja ei saa myöskään trimmata markkinakuntoon oman henkilökunnan selkänahasta repimällä. Jos viiden siivoojan työt päätetään hoitaa kolmella, voi laskuna olla sairaslomat ja työuupuminen.
EU:n kilpailulainsäädännön ideana on, että ei ole reilua suosia ketään. Näin halutaan turvata, ettei kunnallisista hankinnoista päästä sopimaan hyvä veli - verkostojen kautta. Toki laatukriteereihin voi kirjata paikallistuntemuksen, jos sillä on kilpailutettavan kohteen kannalta merkitystä.
Kaiken kunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tulee kestää päivänvalo. Tämä tarkoittaa sitä, että omille laitoksille on määrättävä samat laatukriteerit kuin tarjouskilpailuun osallistuvillekin. Ekologisuuden ja käyttäjädemokratian perään on kyseltävä aivan yhtä lailla omilta vanhoilta kuin uusiltakin sopimuskumppaneilta.
Onnistunut kilpailutus vaatii myös, että alueella on riittävästi ko. alan yrityksiä. Onhan aivan järjetöntä siirtyä kunnallisesta monopolista yksityiseen monopoliin.
Kaikille aloille jatkuva kilpailutus ei kuitenkaan sovi. Lastensuojeluun, vanhustyöhön ja mielenterveyspalveluihin liittyvien ratkaisujen on oltava turvallisia ja jatkuvia. Lapsia, vanhuksia, kehitysvammaisia tai mielenterveyspotilaita ei saa hyppyyttää laitoksesta tai hoidosta toiseen ihan vain sen mukaan, kuka nyt juuri sinä vuonna on sattunut tarjouskilpailun voittamaan.
Saara Peutere-Heikka
vihreä kuntavaaliehdokas 4
http://www.vihreajamsa.fi
http://www.saarapeutereheikka.com
Saako halvalla hyvää?
Jämsän kaupunki haluaa tuottaa hyviä palveluja ja saada ne tietenkin edullisesti. Palveluja voi tuottaa joko kunta itse , yksityinen yritys tai kansalaisjärjestö. Peruspalvelujen tuottajana on kunta ykkönen, mutta jos yksityinen yritys tai kansalaisjärjestö pystyy tuottamaan saman palvelun, on kunnan etu kilpailuttaa palvelun tuottaminen. Ei kannata kuitenkin lähtökohtaisesti ajatella, että yksityinen yritys on aina tehokkaampi ja parempi palvelujen tuottaja kuin kunta itse.
Jos toimintoja ulkoistetaan liikaa, voi seurauksena olla osaamisen hiipuminen kunnan sisällä. Palvelujen ostaminen ei ole pelkkää tarjouspyyntöjen laatimista ja sopimusten allekirjoittamista. On osattava mitoittaa tarpeet oikein, vertailla saapuneita tarjouksia ja laatia aukoton sopimus. Peruspalveluiden osalta on huolehdittava osaamisen säilymisestä kunnan sisällä ja sen jatkuvasta kehittämisestä.
Vanha kansa sanoo, että köyhän ei kannata ostaa halpaa. Lakikin edellyttää valitsemaan kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun, ei halvinta. Tarjouskilpailuun lähdettäessä on tarkoin mietittävä hinnan ja laadun kriteerit, jotta varmasti saadaan sitä, mitä halutaankin. Tiukassa taloustilanteessa ei kannata myöskään tehdä lyhytnäköisiä säästöpäätöksiä, joilla myöhemmin voi olla seurauksena työttömyyttä tai kunnan oman osaamisen hiipumista. Joskus yksityisellä voi kuitenkin olla valmiina vaikkapa sellaisia koneita tai laitteita, joiden hankkiminen kuntaan ei ole järkevää. Miksi tarjota kuntalaisille sekundaa, jos priimaakin on tarjolla?
Monilla kunnallisilla aloilla on odotettavissa työvoimapulaa ja siksi kunnan kannattaa vaalia mainettaan työnantajana. Kunnan palveluja ei saa myöskään trimmata markkinakuntoon oman henkilökunnan selkänahasta repimällä. Jos viiden siivoojan työt päätetään hoitaa kolmella, voi laskuna olla sairaslomat ja työuupuminen.
EU:n kilpailulainsäädännön ideana on, että ei ole reilua suosia ketään. Näin halutaan turvata, ettei kunnallisista hankinnoista päästä sopimaan hyvä veli - verkostojen kautta. Toki laatukriteereihin voi kirjata paikallistuntemuksen, jos sillä on kilpailutettavan kohteen kannalta merkitystä.
Kaiken kunnallisen päätöksenteon ja toiminnan tulee kestää päivänvalo. Tämä tarkoittaa sitä, että omille laitoksille on määrättävä samat laatukriteerit kuin tarjouskilpailuun osallistuvillekin. Ekologisuuden ja käyttäjädemokratian perään on kyseltävä aivan yhtä lailla omilta vanhoilta kuin uusiltakin sopimuskumppaneilta.
Onnistunut kilpailutus vaatii myös, että alueella on riittävästi ko. alan yrityksiä. Onhan aivan järjetöntä siirtyä kunnallisesta monopolista yksityiseen monopoliin.
Kaikille aloille jatkuva kilpailutus ei kuitenkaan sovi. Lastensuojeluun, vanhustyöhön ja mielenterveyspalveluihin liittyvien ratkaisujen on oltava turvallisia ja jatkuvia. Lapsia, vanhuksia, kehitysvammaisia tai mielenterveyspotilaita ei saa hyppyyttää laitoksesta tai hoidosta toiseen ihan vain sen mukaan, kuka nyt juuri sinä vuonna on sattunut tarjouskilpailun voittamaan.
Saara Peutere-Heikka
vihreä kuntavaaliehdokas 4
http://www.vihreajamsa.fi
http://www.saarapeutereheikka.com
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näinhän se pääpiirteissään menee. Kilpailuttaminen on kuin onkin taitolaji ja tarkoin säädeltyä. Ei yksinkertaisteta liikaa asiaa, jonka huono osaaminen ja hoito tulee todella kalliiksi.
eiköhän toi tielaitos toimi hyvänä ulkoistamisen esimerkkinä kuinka hyvin toimii.2 miestä ja 1 auto ja tienhoidon tason tälläkin seudulla kaikki näkee,parin vuoden hyvän tuloksen jälkeen alkaa maksaa
Palstalle kopioitu mielipide on harvinaisen asiallinen avaus tilaaja-tuottaja malliin liittyvään keskusteluun.
Moni tällekin palstalle jätetyistä kuntien palveluntuotannon muuttumiseen liittyvistä kommenteista on ollut valitettavan tunneperäinen ja muutosta jääräpäisesti vastustava.
Tilanne on sama kaikkialla suomessa. On hyvä muistaa että muutoksia ei tehdä kiusallaan tai vahingossa (vaikka molemmista virkamiehiä syytetään). Palvelujen ulkoistamiseen ajavat valtion toimenpiteet, vähenevä ja vanheneva väestö (ja kaventuva veropohja) sekä kilpailu osaavista työntekijöistä.
Entisessä kotikunnassani lähes kaikki on pakosta ulosliputettu. Iso naapurikaupunki järjestää suurimman osan palveluista lastenhoitoa, peruskoulutusta ja joitain teknisen toimiston valvontatehtäviä ja suppeaa keskushallintoa lukuunottamatta. Myös mm sosiaalipalvelut ostetaan ulkopuolelta. Palvelujen en kuitenkaan ole kokenut huonontuneen enkä palveluketjun katkenneen. Samat sosiaalitoimen työntekijät kehitysvammaisen serkkuni asioita hoitavat vaikka työnantaja vaihtui.