alkoholiin syventyneenä
olen ollut ja olen vastakin
pari pulloa koskenkorvaa
kun auttaa elämää.
katuojissa olen viettänyt öitä
ja tulen myös viettämään
ei ole yhtään ystävää
siksi rupesin ryyppäämään.
olen ollut ja olen vastakin
pari pulloa koskenkorvaa
kun auttaa elämää.
katuojissa olen viettänyt öitä
ja tulen myös viettämään
ei ole yhtään ystävää
siksi rupesin ryyppäämään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mutta kuva siitä millaisia alkoholistit ovat tai ainakin millaisia heidän oletetaan olevan? Yleistämättä: millaisia JOTKUT alkoholistit ovat. Millaisina JOTKUT näkevät alkoholistit: itsesäälissä rypevinä, toisia ihmisiä ja olosuhteita ongelmistaan (ja varsinkin juomisestaan syyttävinä), haluttomina todellisesti muuttumaan.
Viimeinen lause on kuvaava eräänlaisena stereotypiana juomistaan puolustelevaan alkoholistiin pilkallisesti suhtautuvasta, joka ikäänkuin alkoholistin puolesta, hieman naamansa vääntäenkin lausuu vaikertavasti tämän äänellä:
ei ole yhtään ystävää, siksi rupesin ryyppäämään.
No, joskus on niinkin... Se on osa maailman kovuutta. Jokainen tarvitsee ja kaipaa ystävyyttä.
Tällaisia ajatuksia...
Runoon voi suhtautua monella tavalla mutta tunteita se varmaan herättää - useammassa kuin yhdessä lukijassa. Alkoholismi koskettaa paitsi alkoholistia itseään myös läheisiä. Kyse on monimuotoisesta ongelmasta. Hyvä myös muistaa, että alkoholin suurkuluttajissa on monenlaisia ihmisiä, useat heistä kärsivät alkoholismistaan.
jos se olisi ystäväsi
"joisitko" sen pois ?
Jos se olisi ystäväsi,kutsuisiko se katuojiin?