esiin niin millälailla saisin sinut "leikkimään jotain muuta kuin aikuista "...?
aikuisten leikit... ne kai kai olemme nähneet? Vai olemmeko? Voisitko kuvitella jotenkin lähentyä sitä mitä aidosti haluat olla?
PS. OK/EI OK ja mustavalkoisuus ylipäätään on minulle tänäpäivänä vain "velttoutta" :), joka on hauskaa... jota vain en jaksa. Luen ennemmin edelleen Kafkan novelleja.....
aikuisten leikit... ne kai kai olemme nähneet? Vai olemmeko? Voisitko kuvitella jotenkin lähentyä sitä mitä aidosti haluat olla?
PS. OK/EI OK ja mustavalkoisuus ylipäätään on minulle tänäpäivänä vain "velttoutta" :), joka on hauskaa... jota vain en jaksa. Luen ennemmin edelleen Kafkan novelleja.....
Vastaukset 39
Vanhimmat
neljä kysymystä liikaa. Tekoälykästä.
ja toivon, että autat minua niin... miten aiot minua
auttaa?
raukka. Tukisin jos pystyisin.
Autan kun toteamme yhdessä.
pysty... tiedän sinun kuitenkin rakastavan minua...
vaikket pystykkään.
"mitä enemmän polkee"... jne
haluat meidän palautuvan?
saa ajtuksesi lentämään?
ja kyllähän sinä sen tiedät...
tai jos oravan nahalla saisi euron. Tietysti myös mato ongella, jos sielä ukonkivellä näppisi.
... paitsi "Jumala" sana, joka lapista Suomenkieleen
tuli... on se hienoa.
PS. Pitäsiköhän ryhtyä palvomaan taas Jumalaa...?
esiin kun annat mulle mahottoman ison pörisevän härvelin,olen sutena puikoissa.
... hieromasauvan, autoradan vai minkä?
hieromasauva? minulle? meinaatko että haluaisin kokeilla rajojani?
Miesten koneet on kysees,Kaivinkonet,traktorit,kuormaajat yms.
ja tartuit hieromasauvaan? Yllättävää! Olisin olettanut sinun tarttuvan johonkin radio-ohjattavaan, vaikkapa Mars mönkijöihin!
No olen "simuloinut" pientä isoksi ja isoa pieneksi,
eli Suomeksi miten "muualta" voisi tietää, että täällä asuu jossainmäärin joviaali "jengi"? ja miten ei?
Miten nanotekniikalla olisi mahdollista ymmärtää
"mikä meitä vaivaa"?
Löysin sisäisen eläimeni.
sen tehnyt.. tai näin koen?
mikä tai kuka olen, tänään tässä ja nyt.
Sisälläni lapsi jonka ympärillä on kokemusten kuori,
Välillä kuorin itseni kuin sipulin ja olen jälleen lapsi mutta aikuisten maailmassa on kuori pidettävä päällä muuten ei oteta todesta
ja tällä naamallakaan en ihan lapsesta kävisi.
En ymmärrä, vaikka ylen fiksu olenkin.
siihen miten fiksusti voisi voida ylen
tai vain katsoa ylen
tai alemmas
tai taakseen
tai ...
huomaamattani jossain 4. ja 5. kympin välillä melkein aikuiseksi, mutta luovan leikkimielen ja "lapsellisen" ilon toivoisin saavani pitää lopun elämää. Leikkimään ei minua ole yhtään vaikea houkutella, olipa kyseessä aikuisten tai lasten leikit - leikkikaverit haluan kuitenkin itse valita.
Millaisiin leikkeihin haluaisit meidät täällä houkutella?
Kävisikö kuka pelkää mustaa miestä tai 10 tikkua laudalla? ;))
muutenkin tule lapsia, uudelleen, jos aika antaa myöten.
Ainakin vanhuksia liian usein kohdellaan alle lapsentasoisina.
Kafka olisi varmaan samaa mieltä.
ja "Kafkamaisesti" minun "lapseni" jopa vaativat sitä. Mitä?
varmaan ollut aina väärinymmärretty nero.
:)
ja vailla ehtoja. :)
...niin paljon jäljellä, että Taatana te jotkut ottaa vähä päähän, kun haluit leikkii ja hattutella, niin muut kattoo ku ÖÖt ja titte pitää ylittää lyhdittäytyä ja alkaa taat aikutekti.
Milläkö lailla saisit mut leikkimään?
Helposti, olen yllytyshullu(kin) ja valmis tarrautumaan kaikkeen hauskuuteen, syvältä kumpuavaan iloon, kutkuttavaan kikatusnauruun.
??????????????????????????????????
"tarttuisi"?... jokainen... jopa osa "provokaattoreistakin" on ihania.
Leikki on ihmisen ikä. Sanon kiukkusena minä.
ajatuksesta että olen tyytyväinen tämänhetkiseen elämääni enkä näe mitään mieltä paossa jonnekin muualle, esimerkiksi lapsuuteen...
Olisiko se kauhea pettymys, ja jos, niin miksi? Että joku on tykästynyt aikuisena oloon. Eikä koe ahdistusta.
on silloin aikuinen ja hän kykenee ottamaan tämänkin "keskustelu" palstan silleen.
sinua, kuten kaikkia kirjansa lukeneita katselen.
Ja yritän ymmärtää mitä parenpaa teissä olisi, kun vertailupohjana käytän uteliaisuuttani ihmisiin ja puhuttuun sanaan.
Ja olen kiitollinen kohdatessani kysyvän lapsen, hetkellä jolloin kuvittelen, että aikani on aikuistua.
Oikeastaan on huumaavaa todeta pärjäävänsä nelivuotiaan maailmassa paremmin kuin suuria sanoja omanneiden henkilöiden. Saan säilyttää minuuteni ja lapsenomaisuuden silmissäni, vaikka sitten jäisivätkin mailmankaikkeudet pohtimatta.
Siis, sinun vikasi ei ole minun ymmärtämättömyyteni.
sanoo omatuntoni ja ymmärtää jotain... jos siitä omatunnostani on jotain jäljellä?
Tekisi mieleni jopa vastata jotain tällä syntisellä mielelläni... mutta en uskalla, koska syntinen mieleni tuottasi suustani kuitenkin vain pelkkää syntisen synnillistä puhetta.
Siksi olen mykkä... koska tiedän avatessani suuni sieltä tulevan synnillistä syntiä... häpeän.
saanut muuta kuin mihin mielikuvitukseni riittää.
Kiinnostaa kuitenkin - ihminen tässäkin on alkujaan ollut ja oleva edelleen, ilkeä kun et tunnu olevan, mitä löytyisikään kuorettuman alta.
pitäisi leikkiä mitään. Tärkeämpää on olla oma itsensä. Aina ja kaikkialla.
Muuten kyllä tekstisi on minulle käsittämättömän vaikeaselkoista
... että en kirjoita selkeästi.
Kuitenkin me kaikki olemme vastuussa "aivan liian isosta kakusta"... omasta itsestämme.
Yritän aidosti sanoa jotain sellaista, että minun/meidän aika ei ehkä "riitä"....
PS. Kontraan tähän Jokelan ja Kauhajoen "me"
Mä oon mikä oon, en muuksi aio tulla !
Kafka oli ihan hauskaa luettavaa silloin
kun halusi nauraa järjettömyydelle, nyt
enää huvita. Elämä on jo yhtä järjetöntä,
kafkamaista.
jos sellaista koskaan on ollutkaan?
Hienoa tai vähemmän... vaan minä saan voimia
oppimisesta en hulluudesta... enkä koskaan ole nauranut kafkaa "huvittuneisuudesta"...
PS. En usko, että olet koskaan nauranut Kafkaa....
siis nauranut?
Kyllä Kafkan Amerikka saa huvittumaan.
Voihan Kafkan komiikan jättää huomioimattakin
ja lukea sitä "sanomaa".
Minua Kafkan komiikka naurattaa, sano mitä
sanot.
tuo "sanoma" kirjassa olla juuri tuo komiikka?