Kuolinpesän yhdellä osakkaalla ilmennyt rahan tarpeita,hän ehdotti pesän jakamista.Hän tyytyisi pelkkään mökki tonttiin rahaan.Leski omistaa metsätilasta puolet ja tietenkin kuolinpesän osuudesta omansa.
Minulle ehdotettiin,että lunastaisin muut ulos pesästä.
Miten tulisi edetä tässä tilanteessa?Mennäkkö perunkirjoituksen tehneen pankinlakimiehen juttusille vai jonnekkin muualle?
Perunkirjoituksesta jäi "kaivelemaan",metsäarvio, joka lakimiehen vaatimuksesta tehtiin täydestä arvosta,vaikka samaa tilaa on muutama vuosi aikaisemmin kaupankäynnin ja perunkirjoituksen yhteydessä arvostettu vain verotusarvon mukaan.
Korkea hinta arvio perunkirjoituksessa varmaan vaikuttaa mahdollisessa kauppa tilanteessa,eihän verottaja varmaan usko,jos tilan arvo puolittuu muutamassa vuodessa,tosin metsääkin on myyty reippaasti,ei tosin läheskään kaikkea.
Olisiko järkevintä verotuksen kannalta ostaa muut ulos vai kenties lahjoitus?
Kaupassahan ainakin metsävähennys tulisi hyödynnettyä,ja leski voisi jakaa rahansa jälkeläisilleensä verovapaasti,esim sijoittamalla henkivakuutukseen.
Kyselenkö verotoimistosta vai pankista neuvoja?
Perunkirjoituksessa määritellystä omaisuudesta maksettu veroa enempi kuin tarpeeksi,nyt tarvitsen hyviä neuvoja.
Sama lakimies teki naapuritilalla jaon,jossa vanhukset luovuttivat omaisuutensa perillisilleen,siellä käytettiin verotusarvoja,miksei voinus "säveltää"meidän kohdalla,vaan perunkirjaan tuli täysi arvo ainakin metsien osalta.
Minulle ehdotettiin,että lunastaisin muut ulos pesästä.
Miten tulisi edetä tässä tilanteessa?Mennäkkö perunkirjoituksen tehneen pankinlakimiehen juttusille vai jonnekkin muualle?
Perunkirjoituksesta jäi "kaivelemaan",metsäarvio, joka lakimiehen vaatimuksesta tehtiin täydestä arvosta,vaikka samaa tilaa on muutama vuosi aikaisemmin kaupankäynnin ja perunkirjoituksen yhteydessä arvostettu vain verotusarvon mukaan.
Korkea hinta arvio perunkirjoituksessa varmaan vaikuttaa mahdollisessa kauppa tilanteessa,eihän verottaja varmaan usko,jos tilan arvo puolittuu muutamassa vuodessa,tosin metsääkin on myyty reippaasti,ei tosin läheskään kaikkea.
Olisiko järkevintä verotuksen kannalta ostaa muut ulos vai kenties lahjoitus?
Kaupassahan ainakin metsävähennys tulisi hyödynnettyä,ja leski voisi jakaa rahansa jälkeläisilleensä verovapaasti,esim sijoittamalla henkivakuutukseen.
Kyselenkö verotoimistosta vai pankista neuvoja?
Perunkirjoituksessa määritellystä omaisuudesta maksettu veroa enempi kuin tarpeeksi,nyt tarvitsen hyviä neuvoja.
Sama lakimies teki naapuritilalla jaon,jossa vanhukset luovuttivat omaisuutensa perillisilleen,siellä käytettiin verotusarvoja,miksei voinus "säveltää"meidän kohdalla,vaan perunkirjaan tuli täysi arvo ainakin metsien osalta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pankkilakimies toimi oikein käyttäessään perunkirjoituksessa käypiä arvoja. Jo useita vuosikymmeniä vakiintunut käytäntö on ollut käyttää käypiä arvoja perintöverotuksessa, tosin varovaisuusperiaatteen mukaan "käypä arvo" tarkoittaa yleensä noin 70-80% vertailuluovutusten arvosta.
> Leski omistaa metsätilasta puolet ja tietenkin kuolinpesän osuudesta omansa. <
Ilmeisesti tarkoitat että ositusta ei ole tehty? Leskihän ei pelkän leskeytensä perusteella koskaan omista osaakaan puolisonsa kuolinpesästä. Tehkää ositus ensin. Sen jälkeen voitte tehdä joko osittaisen perinnönjaon tai pesäosuuden kaupan, ei suurta väliä kumman. Tai jakakaa samalla vaivalla koko kuolinpesä, nykyään on kovin vähän syitä pitää pesää jakamattomana. Mahdoton sanoa näillä tiedoilla juuri sitä tilanteeseesi sopivaa optimaalista tapaa. Mene vain sen lakimiehen puheille.
Maallikko jur...:lta on yleensä tullut järkeviä ja asiallisia neuvoja tämän palstan käyttäjille.Mutta tällä kertaa Hän ei ottanut kantaa naapuri tilan asiaan,haluaisin hänen näkemyksensä tähän asiaan.Mielestäni ei ole tasapuolista jos tilan arvoituksessa on noin huima ero (verotusarvo/käypäarvo).
Tosiaan ositusta ei ole tehty,vahhempani omistivat kyseisen tilan yhdessä(50%/50%).
Koska sinulla ei ole puhevaltaa naapuritilasi asioissa, ei ole järkevää kommentoidakaan niitä. Jos he tekivät, kuten viestistäsi ymmärsin, sukupolvenvaihdoksen vanhojen omistajien vielä eläessä, niin on täysin tavallista että kaupassa käytettiin esim. 3/4 käyvästä arvosta olevaa kauppahintaa. Tai kauppa on tehty verotusarvoilla mutta siihen liittyy syytinki tai hallintaoikeuden pidätys tai maanvuokrasopimus tai jotakin muuta. Sukulaisten välisissä järjestelyissä tehdään useinkin toimenpiteitä ja käytetään hintoja joita ei käytettäisi muiden kanssa. On täysin mahdotonta analysoida naapuritilan tilannetta näillä tiedoilla ja sinulla tuskin on käytössäsi tarvittavia asiapapereita.
Liian korkea perukirja-arvo ei ole mikään ongelma. Taloudellinen todellisuus ei muutu perunkirjoituksen tai perintöveropäätöksen johdosta. Jos mahdollista, niin myynnistä syntyvä laskennallinen "tappio" pitää pyrkiä vähentämään muista luovutusvoitoista. Tällöin olet tosiasiassa muuttanut osan pääomatuloistasi kevyemmin verotetuksi 1. veroluokan perintöveroksi. Minä ainakin ostaisin vaikka heti muutamalla sadalla tuhannella pääomatuloverotuksessa vähennyskelpoisia puhtaasti laskennallisia tappioita jos saisin ne vain 16% maksamalla!