Voitko hyväksyä lapsellasi verraittain suuren tatuoinnin, tai että hän pitää samasta sukupuolesta?
Onko sinulla laaja sydän vai sydämen laajentuma?
Meille 50- 60 luvun lapsille annettiin aika tiukat raamit elää.
Vanhempamme edustivat sota-ajan ankaraa lapsuutta, jota he väistämättä siirsivät lapsilleen.
Onko sinulla laaja sydän vai sydämen laajentuma?
Meille 50- 60 luvun lapsille annettiin aika tiukat raamit elää.
Vanhempamme edustivat sota-ajan ankaraa lapsuutta, jota he väistämättä siirsivät lapsilleen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
osaa itse päättää miten ison tatuoinnin hän laittaa ja kenen kanssa seurustelee ja ehkä perustaa perheen.
Ei minulla ole mitään syytä mennä häntä neuvomaan näissä asioissa.
Toivon, että minulla on avara sydän.
Tallainenhan meidän pitäisi jokaisen olla.
Vaimovainaakin sai kuitenkin monesti mielipiteillään lapset suremaan.
Vaikka oli vuosia asunut ulkomailla, eri kulttuureissa.
Kaiken voi hyväksyä, kunhan ei se minun lapseni...
Ensin käytiin sota renkaasta nenässä, lapsi voitti. Sitten seurustelusta, lapsi voitti ja muutti poikakaverin luo kun mamma oli lomalla. Sitten on käyty sotaa tatuoinnista, mamma on voittanut tähän asti, mutta jos olis valittava piercing kielessä ja tatska, mamma antais periksi tatuoinnille, pienelle, ei millekään tyhmälle tai rivolle. Eikä millekään hakaristille tai pentagonille tai 666:lle.
Poika: käytiin sota dreadlockeista, poika muutti Lontooseen ja tuli dreadit päässä takasin. Heh, oikeestaan aika sievät. Onneksi on hetero, se olisi kova paikka mammalle hyväksyä, niin kalkkis oon.
Siis, kyllä mä muidenlapsissa voinhyväksyä vaikka melkeinmitä vaan, mutta omissa kullannupuissani....ihan eri juttu.
Tiettyä kasvamista ja kehittymistä mammankin ideamaailma on tietenkin läpikäynyt vuosien varrella, mutta jotkut rajat istuvat tiukasti vielä.
2055 on aika kirjavia ukkoja- ja mummoja saunassa.
-Mistäs sie tuon lohikäärmeen tissiis hankit?
- Jaa, tämä täällä navan kahtapuolin? Kai mie sen Honkongissa hommasin. Ei taho oikeen niistä vuosista olla muistoja.
iho sinänänsä ei oo ruma mutta jos se näyttää kuin repalaiselta maailmankartalta täynnä nimikirjoituksia niin on se vähän pateettinen
Ei tunnu reilulta lukea maailmankarttaa kaverin rinnasta, josta Afrikka ja Australia puuttuu, tai ovat suurentuneet tunnistamattomiksi...
Nyt on vaatimassa omista lapsiltaan vähintään maistereita?
Aika itsekästä meininkiä.
Tosin sen ajan lapsista monasti tuleekin sellaisia.
tuttua tarinaa...siis miten on mahdollista että mun yliälykkäästä lapsesta (jolla sitäpaitsi on erinomaiset geenit ja akateemisesti koulutetut vanhemmat) ei tullutkaan kuuluisaa tiedemiestä...ja miksi koko suvun kersat ovat aina luokkansa parhaita ja saavat kaikenmaailman mitalleja ja stipendejä ja palkintoja mutta mun penskat soittaa vaan kitaraa ja pelaa tietskaripelejä....
Kyllä he (hän) sieltä tulevat. Ehkä Etwaksen päästä.
Etteihän tullut itsellesekin nuorena tallaisia jaksoja, kun purkki ei ollut himassa?
Itse olen puoleksi "voitolla", vanhempi on jo ylemmän korkeakoulututkinnon saanut.
Abi seurustelee duunarin kanssa, josta en ole huolessani. Hän on kunnollinen mies, varmasti minua parempi...
himassa? Ollut aina? Jaa...sä meinaat sitä aikaa kun jätin opinnot kesken, nostin opintolainan pankista ja lähdin jenkkeihin ja aloin hipiksi...mutta se oli vain muutaman vuoden episoodi.
Tarkoitin.
Kärsivällisyyttä vain. Hyvin se menee!
lapsia, olisin toivonut osaavani antaa heidän, ainakin aikuistuttuaan, elää ihan omaehtoista elämäänsä, sukupuolisine suuntauksineen, ja tatuointeineen.
Sydämen laajentumaa ei ole todettu, mutta sydän lie suuri, kuin päänikin.
tatuointi olis hyväksyä, jos lapsi jo täysi-ikäinen. Vaikkakaan en kovin suurista tatuoinneista pidä.
Toisesta sukupuolesta pitäminen on hyväksyttävä. Sillehän ei vois lapsi itsekään mitään.
Ei ole ainakaan sydämen laajentumaa todettu. Rytmihäiriöitä kylläkin, mutta nekin vaarattomia.
Oliskohan mulla avara sydän :=))
olis siitäkään jos mun lapsi tykkäis samasta sukupuolesta...kai se pakko ajan kanssa olis hyväksyä, kun se ei ole vapaassa valinnassa, mutta ei se mikään kiva juttu musta olis.
Kundit meillä tekee mitä itse haluaa. Ainaki meillä nää vanhemmat kundit. Kyllähän sitä meki aina yritetään miehen niitä "opastaa", mut ihan turhaan. Nuorin kundi meillä "kuuntelee", mut ei nää kaks vanhempaa. Sitä sit miettii, et eihän sitä nuorena itsekkään omia vanhempiaan kuunnellut. Minäki läksin 17 vuotiaana himasta. Omille poluilleni. Niin et miks ei nää kunditki omilla aivoillaan haluaisi ajatella ja päättää? Omasta elämästähän siinä on kysymys. Teeks sitä sit aina oikeita ja viisaita päätöksiä - no ei varmasti. Mutta niistä oppii, siis omista virheistä. Ei tee toiste. Ja tää nyt ei tarkoita ettei mekään omista kundeistamme välitettäisi. Välitetään tosi paljon ja toivotaan vaan...et kaikki menis niilläki hyvin. Elämässä.
t.friidu