kortista tuli mieleeni se että enää en kelpaa siihenkään käyttöön kun kukkarossani se on ollu noin 15 vuotta,tuskin syöpäläisen elimet kelpaa mihinkää käyttöön,hoitojen tai sen jälkeenkään.Itse kun kortin laitoin kukkarooni,niin ajattelin että olen käytettävissä kaikin puolin jos tilanne niin vaatii.Pitää poistaa se jotta ei vahinkoja satu muille,jos vaikka kolariin joudun.
Elinluovutus
mökin muija
221479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eipä kelpaa edes veri enää. Heitin myös elinluovutuskortin pois. Yritin kyllä innostaa työkavereita (terveitä) hakemaan sellaisen.
minullakin ollut kukkarossa suunnilleen saman verran (15v), nyt vasta tulin ajatelleeksi kun toit asian esille , eipä taida tämänkään syöpäläisen elimet kelvata enää luovutukseen.
Täytynee poistaa rahapussista, jotta ei turhaa hämminkiä synny jos jotain sattuu.
Tunkiolle taitaa joutaa sitten joskus mainen raato.
Ei kait me sentään tunkiolle jouduta vaikka syöpäisiä ollaankin. Minä ainakin haluan maiset jäännökseni haudattavan kristittyyn maahan enkä mihinkään tallin taakse.
että minut poltetaan ja tuhka vaikka tuonne omaan kukkapenkkiin, en sen siunatumpaa maata tarvitse.
varmaa yli 20v sit tein sen elinluovutus paperin. mut laitoin sen pois kukkarosta jo aikaa sitten kun rupes olee kaikellaista häikkää terveydessä... miu sisuskalut on ainaki niihuonos kunnos ettei enää oo kelvanneet aikoihin luovutettavaksi.. mut toivottavast ne nyt kestää loppuunasti..
Hyvä ystäväni oli tehnyt testamentin ruumiinsa käyttämisestä tutkimukseen. Hän oli jo iäkäs, joten hänen elimiään ei voitu käyttää muiden auttamiseksi, mutta tutkimus- ja opetustarkoituksiin kylläkin. Hänkin oli "meikäläisiä", eli hänellä oli syöpä.
Omaiset saivat tuhkauurnan noin vuoden kuluttua, ja muistotilaisuus voitiin pitää, kuten kenelle tahansa. Kyllä meidän syöpäläistenkin jäännöksiä voidaan käyttää samalla tavalla tutkimus- ja opetustarkoituksiin, mutta mieluummin minäkin annan omaisilleni mahdollisuuden pitää hautajaiset.
Mikään uskonnollinen syy ei estä meitä luterilaisia kristittyjä testamenttaamasta elimiään. Minä kuitenkin haluan säästää omaisiani, kun näin, miten ystäväni poika suri sitä, ettei voinut saattaa äitiään hautaan.
voidakseen tehdä elintestamentin?Onko jokin tietty syöpä,vai syöpä yleensäkin este,ettei elimiä voida luovuttaa?
mutta syövän sairastaminen (minkä tahansa) tekee ihmisestä luovutuskelvottoman. Ei kelpaa veri eikä elimet.
Voin kirjoittaa vain kuterilaisena kristittynä elintestamentista, kun en tiedä muiden uskontojen kantaa.
Nimenomaan syövan tutkimuksessa käytetään syöpään kuolleiden elimiä. Samoin erilaisten syövän tutkimuslaitteiden suunnittelijat tarvitsevat syöpäkudosta tutkimuksissaan.
kirkkoyhteisöön voidakseen tehdä kyseisen testamentin?
Ei tarvitse kuulua koska ei tehdä mitään kirkollista tutkimusta vaan lääketieteellistä.
on hautapaikka valmiina sukuhaudassa ja nimelle on tilaa kivessä,Isän, Äidin ja veljen viereen pääsen kun se aika koittaa.Minua vierastaa ajatus polttamisesta sekun tuntuu niin raakalta normaaliin tapaan verraten,mutta jokainenhan saa päättää mitä sen jälkeen saa tapahtua maalliselle tomumajalle.
jokainen saa minustakin päättää mitä itsellensä haluaa kuoleman jälkeen tehtävän. Minulle on taas aina ollut itsestään selvää että minut poltetaan , isäni ja vaarini ja mummoni ovat haudattu myös sukuhautaan, itse vaan vierastan ajatusta.Mulle vaan tuntuu ajatus hyvältä että olen osana tätä luotoa ja sen kiertokulkua ,ilman hautakiviä ja kirjoituksia.
on maatumisen nopeutustoimenpide........
vaikka vähän hitaamminkin. Eipä ole enää muuta tekemistä. Niin ja tuhkanhan voi haudata myös siunattuun maahan, ei ole pakko mennä sinne tallin taakse.
tallintaus voi olla vaikka vitsi.Miksi täytyy olla siunattu maa,käsitän sen kirkkomaana, kyllä mun ruusupenkki on ihan hyvä paikka
En voisi ajatellakaan muuta kuin siunattua maata, vakaumus,vaikken julista uskoani. Ajatus muualle hautaamisesta kammottaa.
olla kirkkomaa, kukaan ei ole sanonutkaan niin. Tuhkanhan voi vaikka heittää tuulen mukaan.
hyvältä ajatukselta, antais tuulen temmata ja viedä mennessään.
jonka hautausurakoitsija minulle esitti, kun toin äitini tuhkauurnan kassissa meille pariksi päiväksi ennen uurnan laskua.
Siitä oli se hyöty, että aloin ajatella sitä tuhkauurnakassia vähän realistisemmin, muuten tuntui aika käsittämättömältä, että äiti oli siinä laatikossa....ja tuntuu vieläkin.
Välillä tulee aikamoinen ikävä....
Kyllähän minulla tuo elinluovutuskortti on ollut jo pitkään lompakossa. En heitä sitä vielä pois sillä monista kroonisista taudeista johtuen en edes kelpaa enää verenluovutukseenkaan, mutta ainahan joku elimistä kelpaa luovutukseen. Uskoisin että ainakin sarveiskalvot minulta kelpaisi, munuaisetkin toimii vielä hyvin ja jotain muutakin voisi löytyä. Lisäksi minulla on harvinainen sairaus jota voidaan tutkia vasta kuoleman jälkeen ja siitä olen laittanut erityisen merkinnän elinluovutustestamenttiin.
Elimenluovutusta ei ilmeisesti voi kohdentaa esim. pelkästään lähisukulaiselle. Itse en haluaisi luovuttaa elimiäni vaikkapa jollekin väkivaltarikolliselle.