Lensi yön pimeydessä,
häikäsevin tulisiivin.
Tähden lennoks
ensin luulin.
Pimeyteeni
kämmenelleni laskeutui,
tulilinnun,
kultainen häikäisevä höyhen.
Yks
sulkas valaisi yöni,
sulaa kultaa tieni.
Enkeli
Sinä kuohutit veen,
yön pimeimpään hetkeen.
Tulilintu.
häikäsevin tulisiivin.
Tähden lennoks
ensin luulin.
Pimeyteeni
kämmenelleni laskeutui,
tulilinnun,
kultainen häikäisevä höyhen.
Yks
sulkas valaisi yöni,
sulaa kultaa tieni.
Enkeli
Sinä kuohutit veen,
yön pimeimpään hetkeen.
Tulilintu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis tämä runosi on aivan käsittämättömän kaunis.
En ymmärrä mistä ammennat sanasi, mutta tämä on
helmi - todellinen helmi.
' pimeyteeni
kämmenelleni laskeutui
tulilinnun
kultainen häikäisevä höyhen '
Upeaa ja niin koskettavan kaunista !
Yksin nuo kaikkein pimeimmät tiet,
syvin syvyys minne,
taitaa vain tuo valon tuoja.
Olemme niin sittenki ihmettä täys,
niitä kieliä epävireisiä,särkyneitä,
viriämään saa sävelten mestari.
Timanttiki
seki kasvaa pimeässä, puristuksessa,
onko niin,et koemme yön pimeyttä`?
Se ydin missä on siemen,
tulinnun lähelleen matkalla saa.
Voii...lindalida
Sanot niin paljon ja tyhjäks vastaukseni jää?
Tuosta menetyksestä,onhan kääntynny elämäni lehti.
Yks niistä monista, joista ei voi kertoa.
Sitä ihmettelee pieni matkaaja?
Rakkaus on sittenki kantannu, sen saanu osakseen.
Sinulle lindalinda1..lämmin kiitos
hyvää sateista sunnuntaipäivää....Liisa
aikaa mukava saada lukea taas "töllissä" kirjoitettuja runoja.
Tämä erityisesti oli ihan valtavan kaunis runo.
Herkka ja koskettava.
Kiitos Liisa!
Kesä on menny, syksyn viimeisiä lehtiä vielä nään.
Tuota elämän freskoa, mitä se ois.
Jos värit ilman noita, varjoja tummia ois?
Sinulle lämmin kiitos,muistit vielä.
Alkanutta viikkoa, uusin voimin..Liisa