Ilta yöhön kääntyi,
ja päivä päättyi.
Istuin hiljaa yksinäin,
kuunnellen hiljaisuutta mietteissäin.
Elämää ei voi aavistaa,
mitä voi tuoda se tullessaan.
Jos en sua koskaan saa,
silti en voi sua unhoittaa.
Mutta miten tästä eteenpäin,
se ei kai selviä kiirehtäin.
Kai määrätty se jossain on,
mikä määränpää on kohtalon.
Tätä jäin illalla miettimään,
käydessäni lepäämään.
Unessani vielä varmaan,
toivoin näkeväni armaan.
ja päivä päättyi.
Istuin hiljaa yksinäin,
kuunnellen hiljaisuutta mietteissäin.
Elämää ei voi aavistaa,
mitä voi tuoda se tullessaan.
Jos en sua koskaan saa,
silti en voi sua unhoittaa.
Mutta miten tästä eteenpäin,
se ei kai selviä kiirehtäin.
Kai määrätty se jossain on,
mikä määränpää on kohtalon.
Tätä jäin illalla miettimään,
käydessäni lepäämään.
Unessani vielä varmaan,
toivoin näkeväni armaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinisiiven kaunista pohdintaa elämästä ja rakkaudesta runossasi. Pidin tästä teoksesta.
tällaisin aatoksin lauantai-iltana yksin.