Onhan monta muutakin ammattia, joissa näkee ja joutuu kokemaan kauheita asioita.
Mutta taas tuo perhetragedia :(
Voiko ammattinsa ottaa niin, ettei asiat kulje mukana kotiin, muuten vapaa-ajalle,
niistähän ei saa edes puhua ulkopuolisille?
Minä kokisin ammatin liian raskaana, nähdä kaikki kauheudet.. ensimmäisenä..
Mutta taas tuo perhetragedia :(
Voiko ammattinsa ottaa niin, ettei asiat kulje mukana kotiin, muuten vapaa-ajalle,
niistähän ei saa edes puhua ulkopuolisille?
Minä kokisin ammatin liian raskaana, nähdä kaikki kauheudet.. ensimmäisenä..
Vastaukset 8
Vanhimmat
mutta ei fyysisesti. Innostustakaan ei ole.
Olisiko rouva opettaja säädössä johonkin toiseen miekkoseen ja eroprosessi alussa tai menossa. Tätähän ei suomipoika ilman haulikkoa tai kirvestä kestä.
tähän kuulu.. mutta opettaja oli herrakin...
Liekö sitten harrastuksena metsästys..
kenties rakentaminen myös..:\
EI saa kantaakaan kotiin!
Ja vaitiololupaus koskee kaikkia, jotka sen koulutuksesta päästyään ovat tehneet..
mm. hoitsut.
Ei kaikki tietenkään kaikille passaakaan.
Eikä tarvitsekkaan :)..mutta arvostan itse poliisia. Ammattini puolesta joudun olemaan heidän kanssaankin tekemisissä paljon.
Mitäpä tässä, tuli ikä vastaan.
Vaikkakin olen periaatteessa toiveammatissani, nyt on joskus käynyt mielessä harmitella, etten ryhtynut poliisiksi tai kapiaiseksi.
Pidän siitä että on järjestelmä. Luultavasti nauttisin nykyisistä hommistani paljon enemmän, jos tämä olisi sivutoimi.
Jotkut tykkää, että töissä on "kivaa". Itse olen parhaimmillani paineen alla. Toki nykyisetkin hommat valvottavat murehtiessa joskus öitä. Luulen kuitenkin, että minusta olisi tullut ihan hyvä poliisi. Suku tosin joskus haahuili, että pojasta pappi, olin kuulemma niin kova höpisemään huuhaata.
Nyt toki höpisen edelleen mitä sattuu, osittain sitä voi hyödyntää töissä. Jotenkin on ollut mielessä, olisi ollut hyvä tehdä eläissään hyviä asioita töikseen. Toki nytkin on tullut oltua monessa päällään, mutta jotennin tuntuu tarpeettomalta.
Mun duunit on yhtä tuoreita kuin eilinen iltapäivälehti. Palomiehenä ois hyödyllisempi olo.
=DW=
Tuli katsottua "minun isä on parempi kuin teidän isä" nyt lauantaina. Jessus sentään, että oli hyvännäköinen miespoliisi siinä. Oih...
muttei hoitsuksi dementikko-osastolle tai mielisairaanhoitajaksi.
Työtehtävien puolesta voisin olla vaikka ruumisautonkuljettajakin( ja keräillä maallisia jäännöksiä vaikka junaradalta), työaika päivystysvalmiuksineen vaan ei ole kaikkein mukavin
"Kauheudet" ei pelota tai järkytä, mutta että katsella päivät pitkät, miten ihminen on taantunut mielensä kanssa jonnekin lapsen tasoa alemmalle tai vinokulmioon söisi kyllä naista.
kuin olla miesvaltaisessa työpaikassa komeiden miesten keskellä. Olen poliisihallinnossa ollut todella paljon ja pitänyt aina työstäni. Mitä niihin "kauheuksiin" tulee, niin kyllä ne osaa ajan myötä ottaa työasioina. Eihän tippaiitakaan saa laakia, kun ottaa näytteen potilaasta, itseni sen sijaan on käännettävä pääni muualle, kun minusta otetaan verikoe.