papillon/phalene

..eli kyselit luonnetta yms..Vuosien kokemuksesta tästä rodusta voisin heti alkuun "neuvoa",että vaikka et haluaisikaan näyttelykoiraa,osta silti pentu jolla on "paperit".Pentuja kannattaa kysellä kunnon kasvattajilta vaikka joutuisitkin maksamaan enemmän kuin rekisteröimättömästä pennusta.Perhoskoirilla esiintyy jonkin verran polvi-,ja silmävaivoja,joilta vältyt ostamalla pennun asiantuntevalta kokeneelta kasvattajalta.Sairaan pennun kanssa kulut (henkiset että fyysiset) tulevat nousemaan taivaisiin.Eli säästät ostamalla kunnon pennun,vaikkakin kalliimmalla kuin jonkun hämärän tapauksen.Eli laadusta saa maksaa,ja kuuluukin.Suomessa on monia asiantuntevia vuosikymmenien kokemuksen omaavia kasvattajia ja heiltä kannattaa kysellä jos vain mahdollista.Näyttelyistä löydät varmasti jonkun joka ilomielin vastailee kysymyksiisi.Näiden ihmisten tavoitteenahan on kuitenkin kehittää rotua terveempään ja kaikinpuolin parempaan suuntaan.
Niin,eli perhosten luonteesta..eli mulla on näitä muutama ja voin sanoa että aika valloittavia pakkauksia:)Perhoset on iloisia,energisiä,leikkisiä...Ne oppii helposti ja mielellään ja ne tykkää miellyttää ja "hauskuuttaa" ihmisiä tempuillaan.Olen huomannu että perhoset,kuten moni muukin rotu kiintyy tosi vahvasti yhteeen henkilöön.Tykkäävät olla laumassa ja ovat eritt.sosiaalisia eli rakastavat uusia kasvoja,sekä koirien että ihmisten:)Perhosesta saat hyvän kaverin vaikkapa agilityradalle;hyppivät joskus liiankin kanssa ja energiaa ja vauhtia riittää.Yleisesti ottaen tosi ilosia koko ajan ja varsinkin näillä nuoremmilla ei tahdo aina oikein jalat riittää viilettäessä ulkona pelkästä leikkimisen riemusta.Sitten taas joskus vain maataan sohvalla niin arvokkaan näköisenä että..;)
Turkkikin on melko helppo hoitaa,meillä pesussa käydään vaan ennen näyttelyitä ja sitten jos ollaan tod. likaisia.Turkki harjataan föönin kanssa kuivaksi heti pesun jälkeen ettei karva vetäydy kiharalle.
Harjata tietty pitää usein ettei synny paakkuja,mutta sehän ei paljoo näillä aikaa vie.(ainakaan useimilla,tietysti jos on esimerkiksi uroskoira on turkkiakin enemmän)
Yksi negatiivinen puoli tulee mieleen:ikinä en ole itse tavannut,mutta el.lääk.tuttu kertoili että iso osa vastaanotolla käyvistä perhosista saattaa olla niinkin äksyjä,etteivät anna edes omistajan harjata.Kuulostaa jo aika vakavalta.MUTTA:Näin voi käydä mille tahansa koiralle ja toisekseen:Koulutus on ensisijaisen tärkeä näissä jutuissa.Vaikka perhonen on pieni koira on sille tehtävä selväksi että se johtaja on kuitenkin ihminen!Koira täytyy totuttaa PENNUSTA LÄHTIEN kaikenlaiseen käsittelyyn:harjaukseen,föönaukseen,kynsien leikkaamiseen..
No kuitenkin,voin sanoa vain omasta puolestani että olen aivan rakastunut tähän rotuun!Ovat jokainen olleet ainutlaatuisia pakkauksia,omine eriskummallisuuksineen:)Minä olen aivan myyty!

Tres Cherie kennel on yritys, joka maksaa,arvonlisä-veron .Ei kotikennel jossa koirat eivät ole pääelinkeino.

Paperiton rotukoira on Aina pentutehtailun tuotos. Vahinkopennut saa ej rekisteriin.
Eikä Vastuullisille, vahinkoja tule.

Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä löytyy Tres Cherie kennelin kasvattamista pentueista tietoa. Pentueiden vanhemmilta puuttuvat näyttelytulokset. Samoilla uroksilla on astutettu useita narttuja.

Tuohan on jo pentutehtailua.