Asun maalla, ja olen pienestä asti huolinut
koiraa...
Nyt vanhempani rupesivat jo sitä
harkitsemaankin,että piakkoin sen varmasti saan.
Minulla on jo entuudestaan kani,mutta se
oleskelee ulkona.
Pienii veljii mulla ei ole, nuorin on 9.
Itte oon 12 mutta kysymykseksi nousee että mikä
rotu.
Lapsiystävällinen,mutta ei kovin suuri.
Haluaisisin myös että se ois kohtalaisen helppo
kouluttaa.
Mutta ei mitään villakoiraakaan kun en sitä
kuitenkaan viittis pahemmin "trimmailla".
Kun en itse oikein osais päättää,että päätin
kysyä teiltä kun te varmasti tiedätte noista
koiraroduista enemmän.
Ja sit vielä sitä että millä koirarodulla TE
aloititte tän koiraharrastuksen...
koiraa...
Nyt vanhempani rupesivat jo sitä
harkitsemaankin,että piakkoin sen varmasti saan.
Minulla on jo entuudestaan kani,mutta se
oleskelee ulkona.
Pienii veljii mulla ei ole, nuorin on 9.
Itte oon 12 mutta kysymykseksi nousee että mikä
rotu.
Lapsiystävällinen,mutta ei kovin suuri.
Haluaisisin myös että se ois kohtalaisen helppo
kouluttaa.
Mutta ei mitään villakoiraakaan kun en sitä
kuitenkaan viittis pahemmin "trimmailla".
Kun en itse oikein osais päättää,että päätin
kysyä teiltä kun te varmasti tiedätte noista
koiraroduista enemmän.
Ja sit vielä sitä että millä koirarodulla TE
aloititte tän koiraharrastuksen...
Vastaukset 20
Vanhimmat
Itselläni oma ensimmäinen koira oli ja on
edelleen (elossa vieläkin, 11 vuotias)
sekarotuinen, mutta vanhemmillani oli kultainen
noutaja ja sitten suomenpystykorva, eli samassa
perheessä olivat. En osaa mitään tiettyä rotua
ehdotella, mutta joku spanieli ja kultainen
noutaja ovat ainakin sellaisia suhteellisen
"helppoja" koiria. Lapsiystävällisiäkin ovat,
ainakin minun tuntemani koirat. Harjaustahan
nekin vaatii, mutta trimmausta ei kai nyt ihan
villakoiramaisia määriä. Itse olen tätä nykyä
enemmän pk-harrastaja, eli miehelläni on
rottweiler ja kesällä tulee dobermanni. Lisäksi
on venäjänajokoira.
Joku noutaja, spanieli, shetlanninlammaskoira,
tiibetinspanieli
Meidän ensimmäinen koira on saksanpaimenkoira.
Saimme tämän nartun nuorena, 2- vuotiaana ja
koulutettuna. Syynä luovuttamiseen oli ulkomaille
muutto. Asumme maalaismaisemassa ja teemme retkiä
maastoon.
Olemme havainneet koiramme olevan mitä
miellyttävin seurakoira. Se on ystävällinen ja
eloisa peruskoira. Voimme vain suositella rotua
ja uskomme kirjoihin, joissa luonnehditaan rotua
hyväksi palveluskoiraksi, jolla on
poikkeuksellisen hyvät ominaisuudet, toimia myös
seurakoirana ja perhekoirana.
Tiedämme,että väärin kohdeltuna ja
kouluttamattomana saku on ongelmallinen. Niinhän
kaikki koirat ovat vastaavassa tilanteessa.
Kirjojen mukaan rotu on helpiompia koulutettavia
ja sillä on suuri miellyttämisen tarve
isäntäväkensä suhteen.
Koiramme on täytti tammikuussa 12 vuotta ja on
edelleen pirteä, leikkisä ja henkisesti vireä.
Nämä ovat kokemukseni.
Yleensä ensimmäiseksi sakuksi suositellaan
narttua. Ne ovat pehmeämpiä ja helpompia kuin
urokset.
Terveisin
Mielestäni saksanpaimenkoira
ei ole sopiva 12-vuotiaalle,
koska se ei ole mikään helppo
rotu ensimmäiseksi koiraksi.
Voisin mielumminkin suositella
vaikkapa labratorinnoutajaa,
bordercollieta,kultaistanoutajaa,
novascotiannoutajaa tai jotain vastaavaa.
Itselläni on sekarotuinen jossa
on mm. welscorgia sekä bordercollieta
se on todella leikkisä ja oppivainen.
itse rakastan sakuja, kasvatan niitä. kuitenkin
saku on vaativa koira siinä määrin että ei sovi
kaksitoista vuotiaalle omaksi koiraksi varsinkaan
ensimmäiseksi.koira on myös aika iso toisin kuin
tyttö halusi.
miksi kukaan ei tutustu rotuun ennen kuin sitä
suosittelee???? bordercollie ei sovi
ensimmäiseksi koiraksi! se tarvitsee äärimmäisen
paljon aivotyöskentelyä ,on erittäin aktiivinen
sillä on myös paljon taistelutahtoa! rodun
vilkkaus ja toimintatarmo ovat todella suuret ja
se tarvitsee poikkeuksellisen paljon aktiivista
tekemistä, monia tunteja päivässä. sille pitäisi
myös tarjota paimentamis ahdollisuus!
Ajattelin laittaa tuonne aiemmin jo, etten
suosittele palveluskoirarotuja ensimmäiseksi
koiraksi, mutta en laittanut, koska en tiennyt
minkälainen henkilö koiraa on laittamassa. Onhan
mahdollista, että henkilö on tutustunut
palveluskoirarotuihin ja on luonteeltaan
tarpeeksi "jämäkkä" ja sellainen, joka uskaltaa
alkaa kouluttamaan palveluskoiraa. Niistähän voi
kuitenkin hyvin helposti saada väärällä
koulutustyylillä ja kokemattomuudella
ns.ongelmakoiria... Tiedän kuitenkin myös
tapauksia, että joku on ottanut palveluskoiran
ensimmäiseksi koirakseen ja on onnistunut
kouluttamaan koirastaan kunnon koirakansalaisen.
Ehkäpä hän, joka ehdotti sakemannia, on juuri
tälläinen henkilö.
Mutta en kuitenkaan itse suoraan suosittelisi
palveluskoiraa ekaksi koiraksi. Etenkään
saksanpaimenkoiraa, joka on kuullakseni ja
tietääkseni on jalostettu jo niin pitkälle, että
sen hermorakenteessa on joskus toivomisen varaa,
ja niitä ns. "hulluja" koiriakin löytyy...
Anteeksi rodun harrastajille, jos olin pahemman
kerran väärässä.
en muista tarkalleen mikä osoite mutta netistä
löytyy kysely missä on paljon kaiken laisia
kysymyksiä ja kun on vastannut niihin niin
sitteen tulee erillaisia vaihtoehtoja mikä koira
rotu sopisi. kysymykset ovat monipuolisia ja
lopussa tulevat rotu vaihtoehdot ovat hyviä.
sinne pääsee muistaakseni evrekan hausta koira.
En ajatellut, että 12 vuotias olisi vastuussa
koirasta ja sen kouluttamisesta. Kyllä koko
perheen on siihen osallistuttava.
Saku on helppo koulutettava ja todennäköisesti
määrätietoinen aloittelevakin henkilö onnistuu
siinä. Kouluttaminen on aina aloitettava
tutustumalla tehtävään ja sen tekniikoihin.
Maalla avun saaminen voi olla paikoin vaikeaa,
myönnän sen.
On totta, että palveluskoira voi olla liian
voimakas ja suorituskykyinen. Väärin käsiteltynä
se on todellinen ongelma.
Onnistuneita aloittelijoita todellakin on
runsaasti. Minä olen yksi sellainen.
Ilmeisesti varminta on kuitenkin aloittaa
pehmeämmällä koiralla, mikäli tuntee epävarmuutta
kyvyistään hallita koulutusprosessi.
Hyvää jatkoa kaikille koirien ystäville. Olipa
rotu mikä hyvänsä kaikilla on tapa tulla
rakkaimmaksi roduksi isäntäperheissään.
Sakemanni vain sopisi mainiosti maalle,
seurakoiraksi, turvaksi jne.
Itse olen aloittanut koiraharrastuksen corgin
kanssa, ja nyt meille on tulossa
saksanpaimenkoiran narttupentu. Pidän molemmista
roduista valtavasti, mutta silti katsoin, että
parempi aloittaa helpomman, pienemmän ja
tavallaan "vaatimattomamman" koiran kanssa. Nyt
olen mielestäni valmis palveluskoiraan. En
välttämättä menisi itsekään suosittelemaan
sakemannia ensimmäiseksi koiraksi. Corgini kanssa
harrastamme tokon ja agilityn lisäksi myös
muutamia PK-lajeja, ja sakemannia kaavailemme
mukaan touhuun. Suosittelisin siis minäkin
ensimmäiseksi koiraksi jotain muuta kuin PK-rotua.
Suosittelen lapinporokoiraa! Se on ystävällinen,
rauhallinen, oppivainen, palvelushaluinen jne.
Porokoira nauttii asua maalla ja pitää lapsista
(asun itse maalla ja olen 11-vuotias). Siitä saa
hyvän harrastuskoiran, mutta myös seurakoiran,
joka tarvitsee jonkin verran liikuntaa. Se on
aktiivinen, mutta osaa myös rauhoittua. Niiden
turkki on yleensä keskipitkää, mutta pitkääkin on
(oma koirani on pitkäkarvainen). Turkki on
erittäin helppo hoitaa, eikä koira ole kovin iso
(keskikokoinen). Suosittlen lämpimästi!
Suosittelisin vehnäterrieriä, koska se on
keskikokoinen, energinen, lapsiystävällinen.
Noihin kuvailuihin sopii hyvin moni koira, mutta
itsekin ehdottaisin lapinporokoiraa, niin kuin
Emilia. Itselläni ei kyseistä koiraa ole.
Lapsirakas,keskikokoinen,helppo
kouluttaa,uskollinen,helppohoitoinen turkki.Sopii
mainioisti ensimmäiseksi koiraksi.Lue lisää
www.lappalaiskoirat.fi
www.saunalahti.fi/ilolas/rotuesittely.html
www.expage.com/page/rotu
www.koirat.com/rotu.phtml?id=157
www.hauva.com
Niin ja mailaa mulle,jos kaipaat kokemuksia
suomenlapinkoirista.Maili on [email protected]
Meidän ensimmäinen koira oli Harmaa Norjan
hirvikoira.Ja tämä suomenlapinkoira on
toinen,paljon helpompi tapaus!
...Australian kelpiestä?! Siinä olisi
hyväluonteinen koira..ei kauheen isokaan. Hyvä
koulutettava.. Ja ah..kuinka söpö ja ihana..=)
Kultainennoutaja on erittäin kiltti ja
lapsiystävällinen koira ja on vielä melko helppo
kouluttaa. En tiä kuinka helppo, kun äiti on
kouluttanut meidän koiran...
Itse aloitin koiraharrastukseni Lyhytkarvaisen
Saksanseisojanartun kanssa. Ollaan päästy melko
pitkälle, musta on tullut koulutusohjaaja,
kisataan TOKOa VOI-luokassa, kisataan agilityä
ym...
Kannattaa harkita lintukoiraa! En väitä että ne
olisi ainoita oikeita, mutta helppoja opettaa,
lapsirakkaita ja palvovat omistajaansa.
Täytyy vain muistaa, että metsästyskoirat
yleensäkkin ovat kovasti riistan perään... joten
kotona oleva kani ei ehkä elä enää huomenna...
itsekin olen ihastunut kelpien olemukseen, mutta
olen "kieltänyt" sen rodun itseltäni, koska olen
antanut itseni ymmärtää että se on _todella_
aktiivinen ja vilkas rotu, joka vaatii
kouluttamista ja harrastamista, eikä välttämättä
sovi aloittelijalle. Olenko ollut aivan viärässä?
Aina, kun koirarotua valitaan, on syytä katsoa
mikä on rodun alkuperäinen käyttötarkoitus.
Kelpie on jalostettu työskentelemään
paimenkoirana. Aivan samoin kuin ajokoira voi
hyvin, kun se saa toteuttaa metsästyksen kautta
itseään, voi kelpiekin hyvin jos sillä on paljon
töitä. Työ voi olla muutakin kuin paimentamista,
mutta sitä pitää olla paljon, muuten koira alkaa
oirehtimaan ei-toivotulla tavalla. Ja silloin
kenenkään ei ole hyvä olla. Kelpie on aktiivisen,
kokeneen palveluskoiraharrastajan rotu eli ei
sinun rotusi, vielä. Kehottaisin hylkäämään myös
kaikki metsästysviettiset koirat, jollet ole
kiinnostunut metsästyksestä. Noutajat ovat myös
metsästyskoiria ja monesti erittäin vilkkaita ja
vaikeasti hallittavia. Olen vetänyt 20 vuotta
koirakoulua ja nähnyt tämänkin puolen noutajista.
Tähän saakka saamistasi ehdotuksista tuo
lapinkoira, lapinporokoira ja
shetlanninlammaskoira vaikuttavat sopivimmilta.
Lisäisin luetteloon vielä pitkäkarvaisen
collienkin. Ja jos vielä valitset narttukoiran on
sinulla uskoakseni käsissäsi koira, jonka kanssa
pärjäät ja josta on sinulle iloa eikä harmia.
Mieti ensin,mitä aiot tehdä kun olet 18-v.?
Muutat omaan kotiin,bailaat...?! Koira olisi
varmasti vielä hengissä! Jääkö se sitten
vanhemmillesi vai tuleeko mukaasi,mikä on
koiralle parasta? Kun taloon tuleekin
ongelmallinen koira,sairas tai vihainen,tai se on
vaikeasti koulutettavissa? Koira on kuitenkin
aina rakkauden arvoinen! Jos olet miettinyt
kaiken tarkoin,niin rotua mietittäessä
ajattele,vaatiiko rotu paljon liikuntaa tms. Ja
miten paljon pystyt antamaan? Riittääkö aikasi?
Näin ollen suosittelisin noutajia tai pieniä
aktiivisia koiria. Ota selkoa!