Eron hetki

Niin päättyi tänään aamulla monivuotinen yhteinen taipaleemme koirani kanssa. Nopeasti edennyt takapään halvaus vei rakkaan sekarotuisen koiramme niin heikkoon kuntoon, että lopettamispäätös oli tehtävä. Rintaa puristaa ja silmät kostuu. Niin paljon hyviä muistoja. "Miten noin kiltti koira voi edes olla olemassa" moni kyseli. Vaatiihan koiran pitäminen kärsivällisyyttäkin, ei ne aamulenkit räntäsateella ja koirankarvakasat ympäri taloa aina naurattanut. Silti, en minuuttiakaan antaisi pois, niin rakas oli koiramme.

Te joilla on koira, nauttikaa koirastanne. Halatkaa ja kertokaa kuinka ihana se on. Antakaa namupala ja rapsuttakaa. Kun eron hetki tulee niin tuntuu, että mitään ei tehnyt tarpeeksi vaikka tietää, että koira sai elää hyvässä hoidossa koko elämänsä. Kaikesta huolimatta: parempi rakastaa ja menettää, kuin olla rakastamatta lainkaan. Kiitos kaikista yhteisistä vuosista rakas koiramme, toista kaltaistasi koiraa ei tule.
3249
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Joku kirjoitti kerran että miten ihmeessä selviätte menetyksestä. Jatkoi että kun koira meni ja maailma senkus jatkaa kulkuaan.

Ymmärsin ajatuksen täysin. Ei toista koskaan unohda. Muistelee vain eri tavoin. Se on sellaista. Käyt suruajan lävitse ja hankit uuden koiran vaikkei sellainen ajatus nyt tulisi mieleenkään.

Äänestä

Kyllä oli outoa herätä aamuun ilman tuttua rapinaa koiran pediltä. Ei aamulenkkiä, ei ruoan laittoa, ei silittelyä. Talosta puuttuu selvästi jotain. Vaikka koira oli varsin paljon omissa oloissaan niin silti se oli läsnä ja elämän ääniä kuului. Lepää rauhassa rakas koiramme. :´(

Äänestä

Surullista mutta väistämätöntä... Se on nyt vielä paremmassa paikassa katselemassa :/

Äänestä

Kommentoi aloitusta


surusilmä kirjoitti:

Niin päättyi tänään aamulla monivuotinen yhteinen taipaleemme koirani kanssa. Nopeasti edennyt takapään halvaus vei rakkaan sekarotuisen koiramme niin heikkoon kuntoon, että lopettamispäätös oli tehtävä. Rintaa puristaa ja silmät kostuu. Niin paljon hyviä muistoja. "Miten noin kiltti koira voi edes olla olemassa" moni kyseli. Vaatiihan koiran pitäminen kärsivällisyyttäkin, ei ne aamulenkit räntäsateella ja koirankarvakasat ympäri taloa aina naurattanut. Silti, en minuuttiakaan antaisi pois, niin rakas oli koiramme.

Te joilla on koira, nauttikaa koirastanne. Halatkaa ja kertokaa kuinka ihana se on. Antakaa namupala ja rapsuttakaa. Kun eron hetki tulee niin tuntuu, että mitään ei tehnyt tarpeeksi vaikka tietää, että koira sai elää hyvässä hoidossa koko elämänsä. Kaikesta huolimatta: parempi rakastaa ja menettää, kuin olla rakastamatta lainkaan. Kiitos kaikista yhteisistä vuosista rakas koiramme, toista kaltaistasi koiraa ei tule.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu