Näin varoittavan enneunen: "Olin eksyksissä isossa rakennuksessa jossa oli monta hissiä ja asuin jossain kerroksessa siellä mutta en jaksanut muistaa missä. Kuljin hisseillä ylös ja alas, korkealla oli pimeää ja tuuli kovasti, alhaalla oli paljon ihmisiä mutta he eivät nähneet minua.
Kysyin joltakin ja hän talutti minut suureen eteiseen ja sanoi täällä sinä asut, mutta en tuntenut paikkaa. Olin menossa suihkuun ja olin riisumassa, mutta huoneessa olikin muita ihmisiä ja se oli niin täynnä sänkyjä etten päässyt pois nurkasta johon olin joutunut. Näin huonosti. Ryömin sänkyjen yli ja tulin ikkunan vieressä olevalle sängylle, joku sanoi että se on se minun paikkani. Siinä oli telkkari jalkopäässä ja vanhanaikainen nappularadio ja jalkopäässä oli keittiönovi josta joku oli menossa ja sanoin jotain hänelle mutta hän pysähtyi vain hetkeksi, ei ollut aikaa kuunnella. Mutta sängyn vieressä oli ikkuna ja ikkunasta näkyi hieno syksyinen piha, keltaiset lehdet koivussa ja suuria sammaleisia kiviä, kuin polku rantaan vanhassa kodissani. Istuin siinä sängyllä ja katsoi ikkunasta ulos ja itkin....silloin tuli sellainen hyvin vanha ukkeli ja halasi minua ja sanoi no nyt sinä tiedät millaista se on....."
Kysyin joltakin ja hän talutti minut suureen eteiseen ja sanoi täällä sinä asut, mutta en tuntenut paikkaa. Olin menossa suihkuun ja olin riisumassa, mutta huoneessa olikin muita ihmisiä ja se oli niin täynnä sänkyjä etten päässyt pois nurkasta johon olin joutunut. Näin huonosti. Ryömin sänkyjen yli ja tulin ikkunan vieressä olevalle sängylle, joku sanoi että se on se minun paikkani. Siinä oli telkkari jalkopäässä ja vanhanaikainen nappularadio ja jalkopäässä oli keittiönovi josta joku oli menossa ja sanoin jotain hänelle mutta hän pysähtyi vain hetkeksi, ei ollut aikaa kuunnella. Mutta sängyn vieressä oli ikkuna ja ikkunasta näkyi hieno syksyinen piha, keltaiset lehdet koivussa ja suuria sammaleisia kiviä, kuin polku rantaan vanhassa kodissani. Istuin siinä sängyllä ja katsoi ikkunasta ulos ja itkin....silloin tuli sellainen hyvin vanha ukkeli ja halasi minua ja sanoi no nyt sinä tiedät millaista se on....."
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pienet on ympyrät.
ensimmäisen kun teinkin viestistä uuden aloituksen,
Miten tulkitset unesi Paloma?
Kuvaako se tätä palstaa vai viimeistä petiä?
Vaikka tänä päivänä oma vuoteeni on yksi suosikkipaikoistani, niin kauhistuttaa ajatus että siitä voi myös tulla vankilani ja viimeinen kotini. Paikka, jonka ympärillä elämä jatkaa kulkuaan, mutta itse olen vain sivustakatsoja jonka tarpeista toiset pitävät huolta kun kiireiltään ehtivät.
unia viime vuoden aikana ja luulen ne johtuvan pelostani joutua toisten ihmisten vastuulle ja armoille kun en enää pärjää yksin. Kun oma päätösvalta riistetään vaikka se olisikin omaksi hyväkseni. Joutua holhottavaksi, toisten määräiltäväksi kuin pikkulapsi.
Äidilläni on pitkälle edennyt Alzheimer.
Hän on potilaana vuodeosastolla, ei pysty enää kävelemään, ei asentoa vaihtamaan sängyssä, ei syömään itse... en tiedä tunteeko hän meitä lapsia koska ei pysty enää puhumaan. Hänen katseestaan yritän saada vastauksia kysymyksiini ja joskus häivähtää silmässä valonpilkku kun kerron hänelle kuulumisia.
Joskus tuntuu että sydän pakahtuu...
enää nimeäni, mutta tunnistaa ääneni puhelimessa..."ai sie se oot se joka on Ruotsissa" ja ilahtuu soitoistani vaikka jaarittelemme ihan joutavia eikä äidin kanssa voi oikeestaan enään mikään puhua kun hänen sanavarastonsa on niin kovin suppea. Havaitsin hänen olvan sairas silloin kun yksi kesä olin käymässä ja katselin hänen sanaristikoitaan....äiti oli aina ollut terävä ristikoiden ratkoja....nyt ristikko oli täynnä...itsekeksittyjä sanoja.
Koska äitini Alzheimers on siinä vaiheessa että hän itse tajuaa muistinsa katoamisen ja aivojen rappeutumisen hän kärsii siitä ja häpeää itseään suuresti. Siskot ottavat rennommin; he ovat tottuneet siihen, se on heille jokapäiväistä elämää. Minua äitini sairaus riipaisee enemmän koska näen häntä harvemmin.
vaikuttaa varmaan Paloman uniin kietoutuen elämän muihinkin vaiheisiin.
selittämään untasi, mutta paljastitkin koko maiseman ensimmäisessä ja viimeisessä lauseessa.
mutsiani. Se selitti, hereilläkin, jalkasilsaansa, varpaanvälit kuivuivat ja kutittivat. Ostin sille jalkakylpyvehkeen ja Pulloharjan.
Tyytyväinen 0li.
Mun kommentti oli ihan vilpitön, mutta aiheeseen on vaikea paneutua ennen kuin aloittaja kertoo enemmän.
Olitsä Tyytyväinen?
tarinani oli ihan tosi.
Minulla oli muutama vuosi sitten tapana pitää unikirjaa. Uneimaailmani oli täynnä symbolisia unia.
Kun heräsin unesta vaikka yöllä (minulla oli kynä ja vihko aina yöpöydälläni) kirjasin välittömästi uneni ylös. Sillä muutoin ne olisivat kadonneet uuden unen vallatessa mielen.
Aikaa kului yllätyin useasti, sain vastauksia uniini.
Kirjoitin tämän runon kesällä 2005. Olin uudessa tienhaarassa ja elämä alkoi maistumaan.
Tyhjät kaapit
Usein ennen näin unia, joissa taloni oli täynnä valtavan isoja vanhanaikaisia tyhjiä kaappeja ja piironkeja. Mietin aina herätessäni mitä ne mahtavat tarkoittaa, nyt tiedän. Ne kertoivat tunne-elämäni tyhjyydestä.
myös kiinnostunut rekisteröimään uniani joita näin (ja näen edelleen) tosi paljon technicolorissa ja usein jatkokertomuksina.
En ole löytänyt niistä paljoakaan symboliikkaa tai sitten ne symbboolit ovat olleet niin vaikeasti tunnistettavissa että en ole niitä ymmärtänyt.
Uskon unieni olevan alitajuntani tapa käsitellä vaikeita asioita ja tunteita surrealistisella tavalla jonka psyykeni kestää murenematta.
kysele maailman pienenemisen oikeutusta.
Se on vain harhanäkyä, tai ennenminkin harhaluuloa.
miksi sanoit noin. Elämä ei kysele?
Milloin se maailman kutistuminen alkaa? Onko se lähtösysäys joku sairaus tai fyysinen kunnon rapistuminen? Alkaako se kutistuminen ns. korvien välistä? Konkreettisesti vai vain kuvainnollisesti? Onko se oikeutettua?
Harhaluuloako? Ei mielestäni.
ole mikään kaikkivoipa, vai mitä?
Ei hän itse valitse geenejään, elintapojaan voi korkeintaan valikoida.
Minusta on täysi harhaluulo, että ihminen on oman elämänsä suurin toimeenpanija. Hän voi elää omilla edellytyksillään, muttei pysty tappelemaan sukupuutaan, ja sen antamia hyviä, tai huonoja vaikutuksia vastaan.
Useinmiten, kai, kutistuminen alkaa fyysisten ominaisuuksien rapistumisella. Kellä jatkuu psyykkeen, kellä ei.
minä näin unia rannoista, kuljeskelin rannalla katsellen aavaa merta tai unissani vilistivät järvet ja joet.
suomalaisen unikirja mukaan meren rannat enteilevät elämänmuutosta.
en enää muistanutkaan näitä uniani, mutta vähän aikaa sitten tällä uudella seudullani menin meren rantaan ja se tuntui jotenkin tutulta, silloin muistin uneni, yhdessä rantaunessani oli juuri samanlainen kohta, jossa kuljeskelin.
kertoo kun ani ani harvoin muistaa aamulla untaan? Onkohan pää jo liian tyhjä? Ei edes kaappeja näy. Mutta viime yö yllätti. Mulla oli oman mieheni lisäksi salainen suhde menossa. Herätessäni oli ihmeen helpottavaa huomata että öinen sekoilu ei ollutkaan totta. Miestä unessani en kyllä enää osaisi kuvata, senverran huono tää unimuisti.