Olemme poikaystäväni kanssa harkinneet vakavasti koiran hankkimista ja labradorinnoutaja vaikuttaisi kummankin mielestä sopivalta rodulta. Kun olin pieni, meillä oli kotona myös labbis, joten jonkinlaisia muistikuvia rodun luonteesta ym. on. Lähinnä mietityttää turkin hoito. Lähteekö paljon karvaa, kuinka usein pitäisi pestä ja harjailla? Kuinka pitkään kannattaisi olla pennun kanssa kotona? Ajattelimme hankkia pennun joulukuussa, jolloin minulla olisi 4 viikkoa lomaa. Olisiko neljä viikkoa sopiva aika kouluttaa pentua olemaan myös yksin kotona. Kaikki muukin tieto labradorista on erittäin tervetullutta:D
tietoa labradorista
tytteli--
29
6917
Vastaukset
- 1 labbis
Ottamaan aikuisen labbiksen säästyy monelta tuholta jne.Labbiksia vanhempiakin on tarjolla suht paljon kuin seuraa ilmoituksia labbiksen Kotisivut katsot saat faktaa.
- kolmikko
Tytteli, pentuhankinnallanne on kyllä mielestäni vähän turhan kiire jos joulukuuksi se pitäisi jo saada! :)
Kovasti suosittelisin ensiksi ottamaan yhteyttä eri kasvattajiin, tutustumaan heidän koiriinsa, niiden luonteisiin kuin myös kasvattajan tavoitteisiin jalostusvalinnoissan.
Vaikka olisitte hankkimassa "vain" kotikoiraa niin kannattaa _ehdottomasti_ tutustua Suomen Kennelliiton KoiraNet jalostustietojärjestelmään: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx ja katsella eri kasvattajien kasvatustyötä koskien koirien terveyttä, tehtyjä pentueita, rodunomaisia koekäyntejä tai näyttelyitä jne.
Paljon tietoa on myös rotuyhdistyksen sivuilla http://www.labradori.fi/
Ja lopuksi, karvaa labbiksesta lähtee pari kertaa vuodessa ja harjaamista silloin ainakin riittää ja toki sitä voi harjailla päivittäin, mutta mikään "turkkirotu" se ei ole! Labradorin turkki kaipaa pesua ainoastaan jos se on onnistunut likaamaan itsensä - ts. kierimään jossain hmmm hyvinkin yököttävissä jätöksissä...
Kunpa vaan pentua hankkiessanne muistaisitte, että maltti on valttia - kannattaa ottaa ensiksi perinpohjin selkoa asioista! Onnea matkaan! - tytteli--
Koiran hankinta on ollut mielessämme jo jonkin aikaa, mutta nyt kun loppuvuoden suunnitelmat ovat selvillä niin koiran hankinta joulukuussa olisi sopiva ajankohta. Silloin siis olisi paljon aikaa opettaa koiraa ja totuttaa sitä meidän elämään. Tietysti aikuisen koiran hankkiminen olisi toisaalta helpompaa, mutta olemme kuitenkin ajatelleet, että haluamme kasvattaa koiran itse. Minulla ei ole paljon kokemusta koiran kasvatuksesta,mutta poikaystävälläni on, joten luotamme hänen taitoihin...ja samalla siinä varmasti itsekin oppii. Totta kai aiomme perehtyä kunnolla koiranpennun hoitoon ja kasvatukseen ennen kuin otamme pennun. kiitos vastauksistanne ja aiomme tutustua netti osoitteisiin.
- kolmikko
Hei, ihan selvennykseksi tuosta "perehtymisestä" sen verran, että tarkoitin kyllä pennun ostajan "ottavan selvää"/perehtyvän mahdollisen tulevan pentunsa kasvattajan toimintaan ja tavoitteisiin eli miten tuo kasvattaja on ottanut huomioon jalostuskoirissaan seuraavat seikat ja mitkä tiedot ovat myös ensiarvoisen tärkeitä tulevalle pennunostajalle:
silmien terveys ja koiran sukutausta perinnöllisten silmäsairauksien osalta (PRA,HC, RD, muut)
lonkkanivelten terveys, myös suvun osalta ja mahdollisten aiempien pentueitten
kyynärnivelten terveys, myös suvun osalta ja mahdollisten aiempien pentueitten
ulkomuodolliset ominaisuudet ja näyttelytulokset
käyttöominaisuudet ja rodunomaisten kokeiden tulokset
siitokseen käytettävän koiran luonne, ikä ja terveydentila, aiemmat pentueet ja niiden terveys - 1 labbis
On paljon helpompi opettaa eikä "säry" huonekalut ym noin 5v menee kuin rupeeaa "rauhoittumaan" varsinkin uroslabbiksilla henkinen kehitys on hidasta.Haastetta varmasti riittää ensimäiseksi koiraksi täyskasvuisessakin labbarissa sopeutuminen on kuitenkin rodulla hyvä.Itse jos nyt ottaisin labbiksen en enää toista pentua kasvattaisi vaan jo vanhemman koiran.
- Hyvä koira
1 labbis kirjoitti:
On paljon helpompi opettaa eikä "säry" huonekalut ym noin 5v menee kuin rupeeaa "rauhoittumaan" varsinkin uroslabbiksilla henkinen kehitys on hidasta.Haastetta varmasti riittää ensimäiseksi koiraksi täyskasvuisessakin labbarissa sopeutuminen on kuitenkin rodulla hyvä.Itse jos nyt ottaisin labbiksen en enää toista pentua kasvattaisi vaan jo vanhemman koiran.
En oikein ymmärrä mitä yritit kirjoitaa, mutta varsinaiselle kysyjälle sanoisin, että hyvä valinta. Labbikset ovat oikeita koiria. Itselläni on kaksi urosta, aluksi ne olivat leikkisiä, nyt 3-vuotiaina ne ovat kanssamme kaikialla ja tottelevat kuin unelma.
- Black&Blond
Hyvä koira kirjoitti:
En oikein ymmärrä mitä yritit kirjoitaa, mutta varsinaiselle kysyjälle sanoisin, että hyvä valinta. Labbikset ovat oikeita koiria. Itselläni on kaksi urosta, aluksi ne olivat leikkisiä, nyt 3-vuotiaina ne ovat kanssamme kaikialla ja tottelevat kuin unelma.
poikaa Kurikasta... Meillä kaksi labbista, 7- ja 5-vuotiaat. Muuten ihania koiria, mutta voi helvata sitä virtaa. Labbis on koiramaailman adhd! Pitkillä lenkeillä käydään parikin kertaa päivässä ja aktivoidaan ja annetaan olla isolla aidatulla (!) pihalla pitkät päivät. Mutta molemmilla, myös sillä vanhemmalla on elämänohje: "heitä keppi, hae keppi, heitä keppi, hae keppi.." ts. virtaa on eikä se lopu! Sähelletään niin että kuola vain roiskuu ja häntä heiluu niin että luulis sen jo irtoavan. Kilttejä ja tottelevaisia ovat kyllä ja siinä mielessä unelmia, mutta tuo jatkuva intopiukeena oleminen! Molemmat on tottiskoulutettu ja tosiaan tekemistä niiltä ei puutu mutta kun mikään ei riitä! Onneksi meillä ei oo pieniä lapsia joten voidaan läähätyskoneittemme kanssa harrastaa ja touhuta mahdollisimman paljon, mutta milloin ne oikein rauhoittuu? Aina ei jaksais tuota touhotusta :)
- kolmikko
Black&Blond kirjoitti:
poikaa Kurikasta... Meillä kaksi labbista, 7- ja 5-vuotiaat. Muuten ihania koiria, mutta voi helvata sitä virtaa. Labbis on koiramaailman adhd! Pitkillä lenkeillä käydään parikin kertaa päivässä ja aktivoidaan ja annetaan olla isolla aidatulla (!) pihalla pitkät päivät. Mutta molemmilla, myös sillä vanhemmalla on elämänohje: "heitä keppi, hae keppi, heitä keppi, hae keppi.." ts. virtaa on eikä se lopu! Sähelletään niin että kuola vain roiskuu ja häntä heiluu niin että luulis sen jo irtoavan. Kilttejä ja tottelevaisia ovat kyllä ja siinä mielessä unelmia, mutta tuo jatkuva intopiukeena oleminen! Molemmat on tottiskoulutettu ja tosiaan tekemistä niiltä ei puutu mutta kun mikään ei riitä! Onneksi meillä ei oo pieniä lapsia joten voidaan läähätyskoneittemme kanssa harrastaa ja touhuta mahdollisimman paljon, mutta milloin ne oikein rauhoittuu? Aina ei jaksais tuota touhotusta :)
Yllä olevasta "heitä keppi, hae keppi, heitä keppi, hae keppi.." ts. virtaa on eikä se lopu! sanoisin, että "pallopöllön" tai "keppihullun" saa varmasti labbiksesta kuin labbiksesta keppien/pallon ylenmääräisellä heittelemisellä...
Rodun alkuperäinen tehtävä kun on noutava metsästyskoira niin geeneissähän tuo noutaminen on - ja keppileikit taatusti lisäävät virtaa epätoivottuun "adhd suuntaan"!
Jos mikään "tekeminen" ei tunnu riittävän niin kannattaisi kokeilla jälkityöskentelyä: verijälkeä tai PK-jälkeä, siinä koira joutuu todella keskittymään. - Black&Blond
kolmikko kirjoitti:
Yllä olevasta "heitä keppi, hae keppi, heitä keppi, hae keppi.." ts. virtaa on eikä se lopu! sanoisin, että "pallopöllön" tai "keppihullun" saa varmasti labbiksesta kuin labbiksesta keppien/pallon ylenmääräisellä heittelemisellä...
Rodun alkuperäinen tehtävä kun on noutava metsästyskoira niin geeneissähän tuo noutaminen on - ja keppileikit taatusti lisäävät virtaa epätoivottuun "adhd suuntaan"!
Jos mikään "tekeminen" ei tunnu riittävän niin kannattaisi kokeilla jälkityöskentelyä: verijälkeä tai PK-jälkeä, siinä koira joutuu todella keskittymään.koirat käyvät kyllä lintumetsällä ja leikkimielisesti jäljestämässä jänistä muiden puuhien lisäksi eli ei pitäis olla aktivoinnissa vikaa! Ja mitä tulee tuohon "heitä keppi"-mainintaan, niin kerroin sen vain esimerkkinä että millaisia labukat hyvin usein ovat ts. ylienergisiä ja koko ajan huomiota vaativia. Ok, sitähän ne on meilläkin vaikka niitä keppien heittelyitä ei meillä joka päivä harrastetakaan :)
- sattumaa vai
kolmikko kirjoitti:
Yllä olevasta "heitä keppi, hae keppi, heitä keppi, hae keppi.." ts. virtaa on eikä se lopu! sanoisin, että "pallopöllön" tai "keppihullun" saa varmasti labbiksesta kuin labbiksesta keppien/pallon ylenmääräisellä heittelemisellä...
Rodun alkuperäinen tehtävä kun on noutava metsästyskoira niin geeneissähän tuo noutaminen on - ja keppileikit taatusti lisäävät virtaa epätoivottuun "adhd suuntaan"!
Jos mikään "tekeminen" ei tunnu riittävän niin kannattaisi kokeilla jälkityöskentelyä: verijälkeä tai PK-jälkeä, siinä koira joutuu todella keskittymään.onko yleistä tai yleistymään päin, mutta labriksissa on myös aggressiivisuuta vaikka näin ei pitäisi olla. Naapuriemme labris ryntää pihasta kadulla kulkijoille rähisemään ja on muutaman kerran yrittänyt kissojen kimppuun. Sukulaiseni labris on todella vihainen eli se on laitettava aina toiseen huoneeseen kun vieraita tulee kylään. Ja kolmas esimerkki on tuttavani uroslabris joka on tosi aggresiivinen kaikille uroskoirille ja sen ulkoiluttaminen käy kyllä työstä. Kaikkien ko. koirien perheasiat ovat kyllä kunnossa eli niitä hoidetaan hyvin, niitä ulkoilutetaan aktiivisesti ja kaikki ovat muuten tottelevaisia mutta tuo aggrssiivisuus (ovat eri ikäisiä ja eri sukuisia koiria). Ihmettelen suuresti, sillä mielestäni labriksen pitäisi olla kiltti ja hyväluonteinen rotu.
- kolmikko
sattumaa vai kirjoitti:
onko yleistä tai yleistymään päin, mutta labriksissa on myös aggressiivisuuta vaikka näin ei pitäisi olla. Naapuriemme labris ryntää pihasta kadulla kulkijoille rähisemään ja on muutaman kerran yrittänyt kissojen kimppuun. Sukulaiseni labris on todella vihainen eli se on laitettava aina toiseen huoneeseen kun vieraita tulee kylään. Ja kolmas esimerkki on tuttavani uroslabris joka on tosi aggresiivinen kaikille uroskoirille ja sen ulkoiluttaminen käy kyllä työstä. Kaikkien ko. koirien perheasiat ovat kyllä kunnossa eli niitä hoidetaan hyvin, niitä ulkoilutetaan aktiivisesti ja kaikki ovat muuten tottelevaisia mutta tuo aggrssiivisuus (ovat eri ikäisiä ja eri sukuisia koiria). Ihmettelen suuresti, sillä mielestäni labriksen pitäisi olla kiltti ja hyväluonteinen rotu.
Nimimerkki "lieneekö" en usko aggressivisuuden lisääntyneen rodussa. Yksittäistapauksia on ja on aina ollut. Jalostukseen niitä ei toivottavasti ole käytetty.
Sinun kohdallesi on vaan sattunut "tilastollinen mahdottomuus" tietäessäsi näin monta ei rodunomaisen luonteen omaavaa labradoria. - Xisca
kolmikko kirjoitti:
Nimimerkki "lieneekö" en usko aggressivisuuden lisääntyneen rodussa. Yksittäistapauksia on ja on aina ollut. Jalostukseen niitä ei toivottavasti ole käytetty.
Sinun kohdallesi on vaan sattunut "tilastollinen mahdottomuus" tietäessäsi näin monta ei rodunomaisen luonteen omaavaa labradoria.mullakin on sitten lähipiirissä tilastoharhaa sillä niin serkkuni labbis, kuin myös äitini naapurin labbis ovat aggressivisia. Toinen vieraille ihmisille ja toinen muille eläimille. Ja nämä molemmat muuten ihan täyspäisiä ja helposti käsiteltäviä koiria kunnes sitten taas päässä napsahtaa! Ei pitäis olla näin, mutta..
- kolmikko
Xisca kirjoitti:
mullakin on sitten lähipiirissä tilastoharhaa sillä niin serkkuni labbis, kuin myös äitini naapurin labbis ovat aggressivisia. Toinen vieraille ihmisille ja toinen muille eläimille. Ja nämä molemmat muuten ihan täyspäisiä ja helposti käsiteltäviä koiria kunnes sitten taas päässä napsahtaa! Ei pitäis olla näin, mutta..
Suomessa elelee karkeasti ynnättynä reilusti yli 10000 rekisteröityä labbista. Kun kaksi ihmistä tuntee yhteensä viisi 'aggressiivista' yksilöä niin ei se kyllä mitään tilastoa notkauta.
Muuten, aggressiivisuuden tulkintakin on aika subjektiivista, joidenkin mielestä jo haukkuva koira on aggressiivinen. ;) - ruskeaverinen
kolmikko kirjoitti:
Suomessa elelee karkeasti ynnättynä reilusti yli 10000 rekisteröityä labbista. Kun kaksi ihmistä tuntee yhteensä viisi 'aggressiivista' yksilöä niin ei se kyllä mitään tilastoa notkauta.
Muuten, aggressiivisuuden tulkintakin on aika subjektiivista, joidenkin mielestä jo haukkuva koira on aggressiivinen. ;)totta, jos tosiaankin kaikki labukoiden omistajat lukisivat ja kirjoittaisivat näille sivuille. Itselläni labukka, pehmeä kuin nalle ja rauhallinen kuin mikä, mutta sisarellani umpiluupää riehuja joka räyhää kaikille kaksi- tai nelijalkaisille. Ko. koira on jo muutaman kerran aiheuttanut koiratappelun ja jahtaillut naapuruston kissoja jotka, luojan kiitos, ovat päässeet pakenemaan ylöspäin eli puuhun. Koiran suku ok, koulutus ja kasvatus ok, aktivointi ok, mutta jotain päässään silti heittää. Ikävää sanoa mutta ko. koira on rasittava rakki ja sisareni aika väsynyt sen suhteeen. Olisiko labukoille käymässä kuten esim. collieille että jalostuksessa unohdetaan että kyse on käyttökoirasta ja jalostetaan vain ulkonäköä? Ihmekös jos päässä alkaa heittää!
- kolmikko
ruskeaverinen kirjoitti:
totta, jos tosiaankin kaikki labukoiden omistajat lukisivat ja kirjoittaisivat näille sivuille. Itselläni labukka, pehmeä kuin nalle ja rauhallinen kuin mikä, mutta sisarellani umpiluupää riehuja joka räyhää kaikille kaksi- tai nelijalkaisille. Ko. koira on jo muutaman kerran aiheuttanut koiratappelun ja jahtaillut naapuruston kissoja jotka, luojan kiitos, ovat päässeet pakenemaan ylöspäin eli puuhun. Koiran suku ok, koulutus ja kasvatus ok, aktivointi ok, mutta jotain päässään silti heittää. Ikävää sanoa mutta ko. koira on rasittava rakki ja sisareni aika väsynyt sen suhteeen. Olisiko labukoille käymässä kuten esim. collieille että jalostuksessa unohdetaan että kyse on käyttökoirasta ja jalostetaan vain ulkonäköä? Ihmekös jos päässä alkaa heittää!
"Olisiko labukoille käymässä kuten esim. collieille että jalostuksessa unohdetaan että kyse on käyttökoirasta ja jalostetaan vain ulkonäköä?"
Kyllä, valitettavasti on vielä todettava, että "näin ei ole vain käymässä" vaan suuntaus on jo pitkään ollut pelkästään ulkomuodon 'jalostamisessa'! :(
Tietokannasta voi itse kukin nähdä, kuinka moni siitoskoirista on edes käynyt noutajien taipumuskokeessa... - loppua...
kolmikko kirjoitti:
"Olisiko labukoille käymässä kuten esim. collieille että jalostuksessa unohdetaan että kyse on käyttökoirasta ja jalostetaan vain ulkonäköä?"
Kyllä, valitettavasti on vielä todettava, että "näin ei ole vain käymässä" vaan suuntaus on jo pitkään ollut pelkästään ulkomuodon 'jalostamisessa'! :(
Tietokannasta voi itse kukin nähdä, kuinka moni siitoskoirista on edes käynyt noutajien taipumuskokeessa...Meillä labbis 1v3kk ja vauva 6kk. Olen valmis luopumaan koirasta! Täys ADHD, todellinen luupää, oikea energiapakkaus jolle mikään ei riitä. Kuvittelin rodun olevan leppoisa perhekoira... Mutta nyt olen itkuni itkenyt ja loppu on lähellä! Voin myöntää että "kuulin" vain ne parhaat puolet rotua valittaessa! Saa tuomita!
- kolmikko
loppua... kirjoitti:
Meillä labbis 1v3kk ja vauva 6kk. Olen valmis luopumaan koirasta! Täys ADHD, todellinen luupää, oikea energiapakkaus jolle mikään ei riitä. Kuvittelin rodun olevan leppoisa perhekoira... Mutta nyt olen itkuni itkenyt ja loppu on lähellä! Voin myöntää että "kuulin" vain ne parhaat puolet rotua valittaessa! Saa tuomita!
Siis sinulla ei tullut mieleen itse ottaa selvää rodusta? Kuulopuheitten varassa valittu rotu? Yhdistelmänä pentukoiran hankinta ja oma alkanut raskaus ei kyllä ollut kovinkaan järkevää!
Labradori on perimältään noutava metsästyskoira, vaikka näyttelykoirajalostus on aika 'ansiokkaasti' saanutkin ne rodunomaiset taipumukset unholaan - silti labradori kaipaa aktiivista toimintaa korviensa väliin: mejä, toko jne. ollakseen "leppoisa pehekoira".
ADHD koira on tulos virikkeiden puuttumisessa.
Suosittelen ottamaan yhteyttä kasvattajaan ja hänen kanssaan/avullaan etsimään koiralle aktiivisempaa ja rotuun perehtynyttä kotia. - 1 labbis
Hyvä koira kirjoitti:
En oikein ymmärrä mitä yritit kirjoitaa, mutta varsinaiselle kysyjälle sanoisin, että hyvä valinta. Labbikset ovat oikeita koiria. Itselläni on kaksi urosta, aluksi ne olivat leikkisiä, nyt 3-vuotiaina ne ovat kanssamme kaikialla ja tottelevat kuin unelma.
Mitä näkyy olevan tarjolla jo tässä keskustelussakin valmis luopumaan n 1 v labbiksesta koska pennun vilkkaus on yllättänyt eikä jaksa opettaa sitä "väsymis"juttuja labbarienkin kohdallakin riittää .
- loppua...
kolmikko kirjoitti:
Siis sinulla ei tullut mieleen itse ottaa selvää rodusta? Kuulopuheitten varassa valittu rotu? Yhdistelmänä pentukoiran hankinta ja oma alkanut raskaus ei kyllä ollut kovinkaan järkevää!
Labradori on perimältään noutava metsästyskoira, vaikka näyttelykoirajalostus on aika 'ansiokkaasti' saanutkin ne rodunomaiset taipumukset unholaan - silti labradori kaipaa aktiivista toimintaa korviensa väliin: mejä, toko jne. ollakseen "leppoisa pehekoira".
ADHD koira on tulos virikkeiden puuttumisessa.
Suosittelen ottamaan yhteyttä kasvattajaan ja hänen kanssaan/avullaan etsimään koiralle aktiivisempaa ja rotuun perehtynyttä kotia.Nooh, myönnän syyllistyneeni tiedonhaun laiminlyöntiin, mutta kolmen vuoden lapsettomuuden jälkeen ajattelimme ottaa koiran vaikka alkuperäinen suunnitelma oli ollut "lapsi ensin, koira sitten". Mutta koiran kotiuduttua selvisi raskaus... Tasan ei mee onnen lahjat!
- *Susanna*
loppua... kirjoitti:
Nooh, myönnän syyllistyneeni tiedonhaun laiminlyöntiin, mutta kolmen vuoden lapsettomuuden jälkeen ajattelimme ottaa koiran vaikka alkuperäinen suunnitelma oli ollut "lapsi ensin, koira sitten". Mutta koiran kotiuduttua selvisi raskaus... Tasan ei mee onnen lahjat!
labradorinnoutajasi yliaktiivisuus kuuluu tuohon sen ikään, se on vielä täysi kakara iältään. Meillä on 2 vuotta2kuukautta vanha labradorinnoutaja uros jonka veimme kastroitavaksi tässä joku aka sitten. Syynä kastrointiin oli mm. yliaktiivinen seksuaalivietti: uroksemme meni aivan sekaisin tyttöjen tuoksuista ja lenkillä käynti koiran kanssa oli todella työlästä ja turhauttavaa ja se kieli maassa kulkeminen alkoi jo näyttää koomiselta. Kastroinnista voisi olla apua myös teidän labradorinnoutajallenne, jos kyseessä on siis uros koira ettekä aio käyttää koiraanne näyttelyissä tai siitokseen. Kastrointi myös jonkin verran rauhoittaa yliaktiivisia uroksia, kun ei aina tarvitse metsästää tyttöjen tuoksuja ja muita reviirille eksyneitä uroksia. Koirallekin kastrointi voi olla joskus suurikin helpotus, pää niin sanotusti selviää turhista vieteistä. Uroksen luonne ei kuitenkaan muutu miksikään kastroimisen myötä,(ei ainakaan koskaan meillä ole muuttunut) joten se on edelleen oma iloinen ikiliikkuja itsensä, aina valmiina leikkimään tai lenkille, kauniit uskolliset ruskeat silmät tapittaen rakastavasti koko perhettä, jota se myös laumaksi mielessään kutsuu..
Lapset ja labradorinnoutajat ovat mitä parhain yhdistelmä, sanon tämän siksi, että minulla on 30 vuoden kokemus kyseisestä koirarodusta eikä milloinkaan ole sattunut mitään, kunhan lapset oppivat kunnioittamaan koiraa ja sen yksilöllisyyttä. Jos kuitenkin päädyt siihen, että haluat todellakin luopua koirastasi, toivon, että otat yhteyttä kasvattajaan jolta koiran olet hankkinut, jotta tämä löytää koirallesi rakastavan ja hyvän kodin.
Itsekin olisin valmis ottamaan toisen samanlaisen ilopillerin mitä meillä täällä kotosalla nyt on!
Kaikesta huolimatta toivotan sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää, koiran kera tai ilman!
Ps.kerrothan kuulumisia, mihin päädyt.
- labbis.
Itselläni on yhden uroksen koulutuksen verran kokemusta ko. rodusta ja olen "ihastunut" rotuun täysin. Koiran kovapäisyys yllätti täysin joten perustotteleivaisuus syytä opettaa koiralle. Varsinkin uros on sen verran kookas(oma koira painoi 44kg, NÄY-linjainen tynnyrivatsa) että sitä ei pitele mikään jos koira ei ole opetettu. Karvaa tosiaan irtoaa jonkin verran mutta muuten helppohoitoinen turkki ja sitä ei saisi edes kovin useasti pestä koska turkin oma rasva heikkenee pesussa.
Koira vaatii paljon aktivitteettia tai se keksii itse tekemistä ja silloin saa huonekalut ja muut tavarat kyytiä. Uittaminen maastopyörälenkit ja erilaset nouto- ja jälkiharjoittelut ovat hyvää toimintaa koiralle.
Kannattaa ottaa selvää onko paikkakunnallasi omaa noutajakoirakerhoa ja käydä katsomassa heidän kenttäkoulutuksiaan. Sieltä saa varmasti hyviä vinkkejä koulutukseen ja näkee vähän minkälainen rotu kyseessä sekä mitä koulutus vaatii. Ja jos mahdollista käy tutustumassa myös noutajien metsästyskokeisiin vaikka ette harrastaisikaan metsästystä on se mukaansa tempaava harrastusmuoto koiran kanssa.
Oma koirani kunnostautui myös kalastuksessa noutaen katiskan ahvenineen, koska luuli merkki mehutölkkiä dummyksi:)- Tuore mamma
uroslabradori joka ollut tähän saakka ihan hallittavissa vaikka yliaktiivinen onkin, mutta nyt kun meille syntyi vauva enkä enää voi olla 24/7 koiraa ulkoiluttamassa ja aktivoimassa, on se alkanut tosi hankalaksi ts. karkailee ja ärhentelee. Vaunujen kanssa on hankalaa käydä monen kilometrin lenkillä, eikä metsään pääse lainkaan. Pelottaa että koirasta tulee vihainen.
Ei sitä silloin 8 vuotta sitten ymmärtänyt että näinkin voi käydä. Parhaani kyllä yritän koiran kanssa, mutta se ei taida riittää. - 1 labbis
Tuore mamma kirjoitti:
uroslabradori joka ollut tähän saakka ihan hallittavissa vaikka yliaktiivinen onkin, mutta nyt kun meille syntyi vauva enkä enää voi olla 24/7 koiraa ulkoiluttamassa ja aktivoimassa, on se alkanut tosi hankalaksi ts. karkailee ja ärhentelee. Vaunujen kanssa on hankalaa käydä monen kilometrin lenkillä, eikä metsään pääse lainkaan. Pelottaa että koirasta tulee vihainen.
Ei sitä silloin 8 vuotta sitten ymmärtänyt että näinkin voi käydä. Parhaani kyllä yritän koiran kanssa, mutta se ei taida riittää.Kastroitu auttaa mahd hieman yliaktivisuus voi vähentyä ja karkailu .Labbiksen nuoruusvuosina on varmasti opetus jäänyt puolitiehen kuten se monesti jää ei ole myöhäistä vieläkään alkeiskurssille labbis.Ei tietenkään voi jättää koiran vaatimuksia huomioimatta lapsen syntymän johdosta.
- tuore mamma
1 labbis kirjoitti:
Kastroitu auttaa mahd hieman yliaktivisuus voi vähentyä ja karkailu .Labbiksen nuoruusvuosina on varmasti opetus jäänyt puolitiehen kuten se monesti jää ei ole myöhäistä vieläkään alkeiskurssille labbis.Ei tietenkään voi jättää koiran vaatimuksia huomioimatta lapsen syntymän johdosta.
kiinnostuksesta, mutta teit ehkä hieman hätäisiä johtopäätöksiä minusta ja koirastani. Ja ellen olisi koirani tarpeista kiinnostunut, olisin tuskin huolestani kirjoittanut. Kun nyt tuota ihmisvauvaa ei voi jättää yksin kotiin sillä aikaa kun juoksen koiran kanssa lenkkipolulla tai harrastamme metsiköissä ellei mieheni ole kotona (reissutyössä). Vaunujen kanssa kyllä lenkkeillään monta kertaa päivässä, mutta aktiivista elämää viettäneen koirani mielestä se ei taida riittää kun käytöshäiriöitä on ilmennyt. Ja niin, koirani on kyllä taanut tottelevaisuuskoulutuksen.
- 1 labbis
tuore mamma kirjoitti:
kiinnostuksesta, mutta teit ehkä hieman hätäisiä johtopäätöksiä minusta ja koirastani. Ja ellen olisi koirani tarpeista kiinnostunut, olisin tuskin huolestani kirjoittanut. Kun nyt tuota ihmisvauvaa ei voi jättää yksin kotiin sillä aikaa kun juoksen koiran kanssa lenkkipolulla tai harrastamme metsiköissä ellei mieheni ole kotona (reissutyössä). Vaunujen kanssa kyllä lenkkeillään monta kertaa päivässä, mutta aktiivista elämää viettäneen koirani mielestä se ei taida riittää kun käytöshäiriöitä on ilmennyt. Ja niin, koirani on kyllä taanut tottelevaisuuskoulutuksen.
Korjaantuu jos sillä on tottelevaisuus ollut esimerkillistä pidä koira vapaana lykkää kärryt sellaiseen paikkaan missä koira saa kunnolla liikuntaa kyllä labbari energiaansa juoksee ilman sen kummempaa tekemistäkin.
- päivän paras
1 labbis kirjoitti:
Korjaantuu jos sillä on tottelevaisuus ollut esimerkillistä pidä koira vapaana lykkää kärryt sellaiseen paikkaan missä koira saa kunnolla liikuntaa kyllä labbari energiaansa juoksee ilman sen kummempaa tekemistäkin.
kuis sä kaupungissa "lykäät kärryt" semmoseen paikkaan missä piski sais juosta vapaana?
Ja ettäkö se ihan yksin vapaana ollessaan energiantarpeensa tyydyttäis?
Joo, sitte tulis semmonen taulapää heitä pallo-hae palloeläin!
Eikä maallakaan asuessa välttämättä kovin helposti pääse paikkaan jossa piskin vois irti laskea ellei sitten asu 100% korvessa ilman naapureita.
Sulla 1 labbis ei taida muuten olla "kärryissä" uinuvaa mukulaa?
Ei se kuule oo oikeesti niin helppoa elää vauvan ja energisen koiran kanssa! Jompikumpi jää vähemmälle pakosti ja se ei voi olla vauva. - 1 labbis
päivän paras kirjoitti:
kuis sä kaupungissa "lykäät kärryt" semmoseen paikkaan missä piski sais juosta vapaana?
Ja ettäkö se ihan yksin vapaana ollessaan energiantarpeensa tyydyttäis?
Joo, sitte tulis semmonen taulapää heitä pallo-hae palloeläin!
Eikä maallakaan asuessa välttämättä kovin helposti pääse paikkaan jossa piskin vois irti laskea ellei sitten asu 100% korvessa ilman naapureita.
Sulla 1 labbis ei taida muuten olla "kärryissä" uinuvaa mukulaa?
Ei se kuule oo oikeesti niin helppoa elää vauvan ja energisen koiran kanssa! Jompikumpi jää vähemmälle pakosti ja se ei voi olla vauva.Voi mahd keskellä kaupunkia päästää koiraa vapaaksi kyllä täällä päin löytyy hyvin helposti paikka missä koiran voi irti päästää Jkl.Labbari purkaa varmasti energiaa vapaana seuratessaakin mikäli lenkillä on hiemakin pituutta.Labbishan on siinä mielessäkin helppo rotu käytännössä se seuraa ja etsii isäntänsä aina ja tulee kutsusta luokse poikeuksetta.Mikäli "haluaisi" et labbis jättäisi isätänsä siihen pitäisi varmasti erityisesti opettaa eikä labbis oppisi sittenkään hyvä niin.
- tytsiiiiiiiiiiiiiiii
hei! meillä on labbis eli labradorinoutaja se on tyttö ja sen nimi on lucy se on kiltti olen 17.v ja asun maallla eli maatilalla
- Hunterr
"Labbishan on siinä mielessäkin helppo rotu käytännössä se seuraa ja etsii isäntänsä aina ja tulee kutsusta luokse poikeuksetta.Mikäli "haluaisi" et labbis jättäisi isätänsä siihen pitäisi varmasti erityisesti opettaa eikä labbis oppisi sittenkään hyvä niin."
En tiedä kuinka monesta labradorinnoutajasta sinulla on kokemusta, mutta itse en kyllä noita väitteitä allekirjoita vaan pikemminkin painottaisin luoksetulon ahkeraa opettelua heti pienestä pennusta saakka. Labradori on kuitenkin metsästyskoira eikä paimentavien koirien tavoin pysy samalla tavalla laumansa luona vaan on yleensä hyvin kiinnostunut hajuista ja lähtee herkästi niiden perään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Onks sulle väliä, jos jokin kaivattusissa
ei ole täydellistä? Esim. venytysmerkit, arvet, selluliitti, epäsymmetriset rinnat, vinot hampaat jne?834507- 1213886
Shokkiyllätys! 31-vuotias Hai asuu vielä "kotona" - Anna-vaimon asenne ihmetyttää: "No ei tämä..."
Hmmm, mitenhän sitä suhtautuisi, jos aviomies/aviovaimo asuisi edelleen lapsuudenperheensä kanssa? Tuore Ensitreffit-vai332451Eikö Marin ollut oikeassa kokoomuksen ja persujen toiminnasta
Ennen vaaleja Marin kertoi mitä kokoomus tulisi hallituksessa tekemään ja tietysti persut suostuu kaikkeen, mitä kokoomu1931454Wiisaat Lappajärvellä iät.
Nyt nimiä listaan menneistä ja nykyisistä Wiisaista Lappajärveläisistä. Itseäkin voi tuoda esille kaikessa Wiisaudessa.121276Missä Steffe hiihtää?
Missä reppuli luuraa? Ei ole Seiskassa mitään sekoiluja ollut pariin viikkoon? Onko jo liian kylmä skulata tennistä ulko221233Olet elämäni rakkaus
On ollut monia ihastumisia ja syviäkin tunteita eri naisia kohtaan, mutta sinä olet niistä kaikista ihmeellisin. Olet el361168Ratkaiseva tekijä kiinnostuksen heräämisessä
Mikä tekee deittikumppanista kiinnostavan? Mitä piirrettä arvostat / et arvosta?621157Milloin nainen, milloin?
Katselet ja tiedän, että myös mieli tekee. Voisit laittaa rohkeasti viestin. Tiedät, että odotan. Ehkä aika ei ole vielä611133Olen menettänyt yöunet kokonaan
Nytkin vain tunnin nukkunut. En tiedä johtuuko se sinusta vai tästä palstasta. Olis mukava nähdä oikeasti eikä arvuutel171035