=
keräsin tänään
timantteja äänesi
helähtelyistä
=
tuoksuessasi
kovin päättäväiseltä
sulan hellyyteen
=
rakastavalla
sydämellä haluaa
antaa rakkautta
=
lokin kirkaisu
aaltojen sammuessa
rantakallioon
syleilyjesi
valtamerien voimassa
sydän rauhoittuu
=
keräsin tänään
timantteja äänesi
helähtelyistä
=
tuoksuessasi
kovin päättäväiseltä
sulan hellyyteen
=
rakastavalla
sydämellä haluaa
antaa rakkautta
=
lokin kirkaisu
aaltojen sammuessa
rantakallioon
syleilyjesi
valtamerien voimassa
sydän rauhoittuu
=
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tulin hetki sitten kotiin... ja täällähän on oikea tankabuumi menossa...
Miellyttäviä elämyksiä.
Jos sallit että yksi lukija tässä sanoo subjektiivisen mielipiteensä? Niin henkilökohtaisesti pidän eniten tuosta ensimmäisestä.
keräsin tänään
timantteja äänesi
helähtelyistä
Eipä voi sanoa muuta kuin että hieno!
Ja toisessa haikussa on kaunis, herkkä ajatus... parisuhteen hellyttävästä hetkestä... sikäli kuin ymmärrän ja saan kuvasta kiinni... Itse ehkä käyttäisin "tuoksuessasi" sijasta sanaa "näyttäessäsi". Mutta toisaalta tuoksu kuvaa herkkää kokemista ja johtaa ajatuksen sisäiseen elämykseen, rakastavan sydämen aistimukseen. Ei lainkaan huono sanavalinta.
Kolmannesta sanon mielipiteenäni, että se on tosi mietelmä, joka sisältää yleispätevän ajatuksen, totuuden.
Lopussa oleva haikupari toimisi myös tankana, missä alkuosa olisi
lokin kirkaisu
aaltojen sammuessa
rantakallioon
ja loppuosaa pitäisi sitten vähän hioa...
---
lokin kirkaisu
aaltojen painuessa
rantakallioon
valtameresi voima
nostaa sieluni lentoon
:)
..tänne on ilo kirjoittaa, jos nyt sattuu jotakin keksimään. Ajattelin sitten minäkin kokeilla tankojen maailmaa, enkä henkilökohtaisesti oikein pidä niistä. Ihan niinkuin taulukkolaskentaa -ahtaa nyt sanoja jonkun kaavan mukaan. Tuo kolmas jäi vahingossa tuohon, minun piti ensin ottaa se pois, kun en oikein pitänyt siitä.
Viimeisessä osassa ajattelin vähän raadollisempaa rakkautta, kuin sieluja, en nyt kehtaa sanoa mitä. Haudankaivajan tyttärenä en osaa yhdistää sieluja muuhun "joutukaa sielut..." hmm. Silti tuo sinun versiosi on hyvä, jos niille sieluille ummistan hiukan silmiäni.
Kiitokset sinulle kannustavasta arvostelusta ja ymmärryksestä tämän harjoitelman parissa.
Hyvää illanjatkoa : )
tämäpä tulikin minulle yllätyksenä... hmm... anna anteeksi jedituntemukseni vajavaisuus, mutta... kumpi vanhemmistasi oli haudankaivaja, Ruwee vai Jobal? Vitsi vitsi... ja kiitos myös sinulle rohkaisusta...
Taulukkolaskenta oli hauskasti sanottu, ahtaa nyt sanoja jonkun kaavan mukaan, heh. Se on asian toinen eli tekninen puoli, mutta asiassa on etunsakin, jos systeemin kanssa pääsee luontevasti sinuiksi. Ainakin tällaiselle rönsyilijälle. Parhaimmillaan haiku ja tanka tuottavat uskomattoman kirkkaita ja ilmaisuvoimaisia kuvia, joista ylimääräinen selittely ja alleviivaus on karsittu pois. Jokainen rivi on tavallaan oma pienoiskuvansa, yksittäinen aistimuksensa, jotka toisiinsa liittyneinä muodostavat koko kuvan, laajemman aistimuksen tai aistimusryppään. Muutamalla siveltimenvedolla luodaan kokemus, tunnetila - jotain, mitä ei sanota suoraan mutta joka on aistittavissa, koettavissa. Toisaalta tankamittaa voi käyttää persoonallisestikin ja löytää sen puitteissa henkilökohtaisen ilmaisumuodon. Itse en ole kovin paljon tätä harrastanut ja paljon on oppimista että onnistun ahtamaan sanat kaavaan niin, ettei lopputulos tosiaan muistuttaisi taulukkolaskentaa vaan näyttäisi luontevalta.
Luulen että tarkoitin versiossani aika paljon samaa kuin sinäkin... Raadollista? En sanoisi, että raadollista... välttämättä. Raadolliseksi sanon sitten kun kyse on itsekkäästä, pelkästä tunne-elämyksestä ilman turvallista sitoutumista. Onko kyse raadollisesta vai ei, ei käy versiosta suoraan ilmi, joka tapauksessa voimakkaasta intiimistä kokemuksesta.
"Sielu" on laaja käsite ja sitä voidaan käyttää useassa eri merkityksessä. Itse käytän yleensä kahdessa merkityksessä, joko ihmisen synonyymina tai hänen tunne-elämänsä synonyymina. Jälkimmäisessä mielessä sielu ja sielullisuus tarkoittavat tunteikkuutta, emotionaalista elämää, laajasti käsitettynä myös ajattelua. Sielu ei ole kielenkäytössäni siis kovin hengellinen asia, siihen käytän sanaa "henki". Sielu on sisäisen elämän ikäänkuin pinnallisempi puoli, tärkeä mutta itsessään riittämätön. Henki on merkitykseltään syvempi. Sielulla koetaan inhimillisiä asioita ja hengellä... hengellisiä.
Jos hengellisistä asioista (joku sanoisi että uskonnollisista asioista) puhutaan, niin näkemykseni on, että sielullinen kokeminen kääntyy itseään vastaan siinä vaiheessa jos siitä kokonaan tulee hengellisen korvike niin, että ihminen sielullisista elämyksistä (emotionaalisista kokemuksista, aistimuksista, tunne-elämän tarpeista ja niiden tyydytyksestä) ammentaa elämäänsä tarkoituksen ja mielekkyyden.
Voi Padmela, aivan upeita haikuja olet tehnyt - tuo eka jo salpaa hengen!!!
LISÄÄ NÄITÄ
Kiitos =)
..nämä nyt ovat vain tälläisiä harjoitelmia. Kyllä muiden sinun mukaanlukien ovat parempia.