Liian vilkas

mulla on joulukuus täyttänyt kaks v. sekoitus on
labradoria ja ties mitä. Meidän sessukka on kans
semmonen energiapakkaus että ei toista löydy
kovin läheltä! On tosin hieman rauhoittunut parin
kuukauden aikana... mutta ei tarpeeksi:-) Kotona
se on kylläkin ihan rauhassa mutta ku pihalle
päästään niin se meinaa lähtee lentoon. osaa
kanssa peruskomennot mutta tottelee "silloin kun
huvittaa". Ollaan käyty
perustottelevaisuuskursseja, agilityä, tokoa ja
mykyään käydään tokoagia. Agilitystä se kuumeni
aivan liikaa, toko oli liian "hidasta" (kyllästyi
makaamaan 3 minuuttia paikallaan jne) mutta nyt
tuntuu että ois löydetty se oma laji eli tokoagi.
Tässä on yhdistettynä tokoa ja agilityä sopivin
suhtein. Eli harjoitukset menee hyvin mutta ku
hallista ulos päästään, nii johan alkoi lento!
Harrastatko koirasi kanssa mitään? Tsoin mua on
lohduteltu että: "älä masennu, se on vielä niiiin
nuori..." onhan se nuori mutta ku tuntuu että
kahden vuoden koulutus sais näkyä julkisillakin
paikoilla pikkuhiljaa. Olen saanut myös sellaisen
vinkin, että kun syöttää (esim ennen
harjoituksia) koiralle paljon riisiä tai perunaa
niin sille tulee kylläinen ja väsynyt olo. (Tepsi
meidän koissulle noin 20 minuuttia ja sitten ei
ollut väsystä tietoakaan eli kesti sunnilleen
matkan harjoituksiin:-)) Jos kiinostaa niin
vastaile kuinka teillä menee ja jos jotain
nerokasta keksit niin jaa tietosi. Välillä tuntuu
että hiuksetkin lähtee päästä:-)

on myös minulla ongelmana 2 v. narttupilkkuni
kanssa. Tosin jo rodun ominaisuuksiin kuuluu tuo
energiamäärä osittain. Myös minä olen käynyt
pennusta saakka säännöllisesti neidin kanssa
tokossa ja agissa. Toko-tunnit sujuvat hyvin, on
tottelevainen, agi-tunneilla jo sitten
hiukan "sooloilee" välillä, mutta muuten hyvin.
Meillä osa energiasta lienee ns. hormonaalista
ylikierroksilla käymistä, joten neidillä
ilmeisesti on erittäin alhainen stressikynnys.

Minulle on toimineet seuraavat saamani ohjeet:

- remmilenkki EI väsytä energistä koiraa
(kokeiltu useamman kerran monen tunnin
lenkeillä), vaan pyrin pitämään koiraani ainakin
osittain vapaana, turvallisessa paikassa tietenkin

- aiemmin harrastimme koirapuistoja, sillä neiti
näytti minusta viihtyvän niissä hyvin,
sosiaalinen kun on. Sain kuitenkin ohjeen poistaa
ne kokonaan, sillä yksi leikkikin aiheuttaa
koiralle stressitason, jonka purkautuminen vie
normaalisti muutaman päivän. Joten jos kävimme
puistoissa esim. pari kertaa viikossa sekä sen
lisäksi tapasimme remmilenkillä kavereita, oli
neidin stressitaso kokoajan kuormittuneena.
Tämä ei tarkoita, etteikö muita koiria saisi
tavata, sehän on normaalia, mutta riehumiset piti
meidän saada tietylle tasolle.

- kotona siirryimme veto- ja heittelyleikeistä
enemmänkin aivojen rasitus -leikkeihin eli
panostin nenätyöskentelyyn, temppuihin ja
tasapainoiluun. Kun koira käyttää energiastansa
osan juuri aivotyöskentelyyn, ei ulosmentäessä
veto ole enää niin hirveää, koska myös
energiataso on alempi. Jostain luinkin, että
päivittäin pitäisi koiraa aktivoida noin 1 h
verran pienissä eri jaksoissa.

Yhteenvetona vielä, että koiran perusluonne
määrää tietyn käyttäymistavan. Sitä voi
sitten "muokata" oikeaan, haluttuun suuntaan
yhteisellä tekemisellä ja itsensä kiinnostavaksi
tekemisellä koiran silmissä. Kokemuksesta tiedän,
ettei se ole helppoa, vaatii pitkää pinnaa ja
aikaa, mitään poppakonsteja ei ole olemassa.
Mutta se kyllä kannattaa.

minullapa onkin kaksi hössöttäjää, X-rotuisia
nekin. Tosin ne ovat kotioloissa kohtalaisen
rauhallisia, poika varsinkin könyää
lempituoliinsa heti lenkiltä tultuaan, mutta
ulkona touhotetaan minkä keretään. Käskyt ja
komentelut pysyvät mielessä noin sekunnin
sadasosan verran... ;-)) No, ihania otuksia
kuitenkin, jos vaan itsellä huumori kestää!

Jotkut koirat pysyvät vain yhtä vauhkona koko
elämänsä. Oma lapinkoiraurokseni on oikeen
tornado. Mitään ei voi jättää paikalleen, jos ei
halua niitä heittää roskiin. se on oikee
ilopilleri... =)