Tämä mies kehui sairaalan alakerrassa torstaina, että hyvä se on tämä Jämsän sairaalan yksityistminen, tehkää omat johtopäätöksenne.
helsingin sanomat
Sitran entisten johtajien hallinnoima Terveysrahasto Oy toimii monimutkaisen yhtiöjärjestyksen ja salaisen osakassopimuksen pohjalta. Rahasto on osa Sitran Terveydenhuollon ohjelmaa, joka pantiin käyntiin Sitran uuden yliasiamiehen Esko Ahon (kesk) kaudella pari vuotta sitten.
Rahastoa hoitaa Korona Invest -niminen hallinnointiyhtiö, jonka omistavat Sitran entinen toimialajohtaja Vesa Lehtomäki ja Sitran entinen sijoituspäällikkö Pasi Lehtinen.
Sitran hallintoneuvosto pyysi toissa viikon perjantaina selvityksen Sitran rahastoista, kun kansanedustajat saivat tietää, että osaa niistä hallinnoidaan Sitran entisten johtajien yhtiöissä ilman kilpailutusta ja käytännössä ilman pääomariskiä. Sitran johdolta saamansa selvityksen jälkeen hallintoneuvoston puheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk) sanoi, että "meidän saamamme käsityksen mukaan tässä (rahastojen hoidossa) toimitaan erittäin selvillä pelisäännöillä ja erittäin läpinäkyvästi".
Kesällä 2006 perustettua Terveysrahastoa omistetaan kahden osakesarjan avulla. Sitran entisten johtajien Korona Investin hallussa ovat kaikki A-osakkeet, jotka antavat kymmenkertaisen äänivallan B-osakkeisiin verrattuna.
B-osakkeet taas kuuluvat viidelletoista sijoittajalle, jotka ovat saaneet niitä yhtiöön lupaamansa rahamäärän mukaisesti. Suurin yksittäinen sijoittaja on Sitra, jonka panostukset 29 miljoonan euron yhtiöön ovat kymmenen miljoonaa euroa.
Vähä-äänisillä B-osakkeilla on yhtiökokouksessa äänioikeus vieläpä vain tietyissä asioissa, jotka on listattu yhtiöjärjestykseen.
Yhtiöjärjestyksen ja osakasluetteloiden mukaan näyttäisikin siltä, että Korona Investillä on päätösvalta Terveysrahastossa. Korona Invest omistaa yli 80 prosenttia äänistä ja yli 50 prosenttia Terveysrahaston osakkeista, joten Terveysrahasto on Koronan tytäryhtiö.
Osakkaiden välillä tehty osakassopimus keikauttaa kuitenkin asian päälaelleen.
Korona Investin toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki sanoo, että sopimus on salainen. Sen hän kuitenkin kertoo, että sopimuksen perusteella Korona Invest nimittää Terveysrahaston hallitukseen yhden jäsenen ja muut sijoittajat loput.
Korona Investin mandaatilla istuu Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen. Puhetta hallituksessa taas johtaa Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi.
Lisäksi hallituksessa on kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Antti Mykkänen (kesk), joka on ministeri Hannes Mannisen (kesk) entinen valtiosihteeri. Rahaston hallitukseen kuuluvat myös Wihuri-säätiön asiamies Arto Mäenmaa ja Aarni Pursinen, joka on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian sijoitusjohtaja.
Lehtomäen mukaan osakassopimus takaa sen, että sijoittajat saavat rahansa takaisin. Hänen mukaansa osakassopimuksen voi sanoa irti vuoden 2013 jälkeen, jolloin nykyiset Terveysrahaston omistukset on tarkoitus myydä voitolla.
Tuolloin tapahtuu varsinainen voitonjako, jos toiminta on sujunut suotuisasti. Koko riskin ottaneet sijoittajat saavat ensin pääomansa takaisin.
Sen jälkeen palautetaan sijoittajille niin sanottu aitakorko, joka on yleensä kuudesta kahdeksaan prosenttia sijoitetusta pääomasta. Tämän jälkeen mukaan pääsee myös Korona Invest, joka saa 20 prosenttia voitosta ja sijoittajat jakavat loput.
Terveysrahaston omistusrakenteen monimutkaisuutta lisää se, että sijoittajille on tarjolla myös optio-oikeuksia, joilla osakkeita voi merkitä lisää. Myös optioita on kahta sarjaa, joten omistusrakenne elää koko ajan.
"Olemme erittäin sijoittajaystävällinen rahasto, minkä vuoksi on tarjolla optioitakin", Lehtomäki sanoo.
helsingin sanomat
Sitran entisten johtajien hallinnoima Terveysrahasto Oy toimii monimutkaisen yhtiöjärjestyksen ja salaisen osakassopimuksen pohjalta. Rahasto on osa Sitran Terveydenhuollon ohjelmaa, joka pantiin käyntiin Sitran uuden yliasiamiehen Esko Ahon (kesk) kaudella pari vuotta sitten.
Rahastoa hoitaa Korona Invest -niminen hallinnointiyhtiö, jonka omistavat Sitran entinen toimialajohtaja Vesa Lehtomäki ja Sitran entinen sijoituspäällikkö Pasi Lehtinen.
Sitran hallintoneuvosto pyysi toissa viikon perjantaina selvityksen Sitran rahastoista, kun kansanedustajat saivat tietää, että osaa niistä hallinnoidaan Sitran entisten johtajien yhtiöissä ilman kilpailutusta ja käytännössä ilman pääomariskiä. Sitran johdolta saamansa selvityksen jälkeen hallintoneuvoston puheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk) sanoi, että "meidän saamamme käsityksen mukaan tässä (rahastojen hoidossa) toimitaan erittäin selvillä pelisäännöillä ja erittäin läpinäkyvästi".
Kesällä 2006 perustettua Terveysrahastoa omistetaan kahden osakesarjan avulla. Sitran entisten johtajien Korona Investin hallussa ovat kaikki A-osakkeet, jotka antavat kymmenkertaisen äänivallan B-osakkeisiin verrattuna.
B-osakkeet taas kuuluvat viidelletoista sijoittajalle, jotka ovat saaneet niitä yhtiöön lupaamansa rahamäärän mukaisesti. Suurin yksittäinen sijoittaja on Sitra, jonka panostukset 29 miljoonan euron yhtiöön ovat kymmenen miljoonaa euroa.
Vähä-äänisillä B-osakkeilla on yhtiökokouksessa äänioikeus vieläpä vain tietyissä asioissa, jotka on listattu yhtiöjärjestykseen.
Yhtiöjärjestyksen ja osakasluetteloiden mukaan näyttäisikin siltä, että Korona Investillä on päätösvalta Terveysrahastossa. Korona Invest omistaa yli 80 prosenttia äänistä ja yli 50 prosenttia Terveysrahaston osakkeista, joten Terveysrahasto on Koronan tytäryhtiö.
Osakkaiden välillä tehty osakassopimus keikauttaa kuitenkin asian päälaelleen.
Korona Investin toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki sanoo, että sopimus on salainen. Sen hän kuitenkin kertoo, että sopimuksen perusteella Korona Invest nimittää Terveysrahaston hallitukseen yhden jäsenen ja muut sijoittajat loput.
Korona Investin mandaatilla istuu Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen. Puhetta hallituksessa taas johtaa Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi.
Lisäksi hallituksessa on kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Antti Mykkänen (kesk), joka on ministeri Hannes Mannisen (kesk) entinen valtiosihteeri. Rahaston hallitukseen kuuluvat myös Wihuri-säätiön asiamies Arto Mäenmaa ja Aarni Pursinen, joka on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian sijoitusjohtaja.
Lehtomäen mukaan osakassopimus takaa sen, että sijoittajat saavat rahansa takaisin. Hänen mukaansa osakassopimuksen voi sanoa irti vuoden 2013 jälkeen, jolloin nykyiset Terveysrahaston omistukset on tarkoitus myydä voitolla.
Tuolloin tapahtuu varsinainen voitonjako, jos toiminta on sujunut suotuisasti. Koko riskin ottaneet sijoittajat saavat ensin pääomansa takaisin.
Sen jälkeen palautetaan sijoittajille niin sanottu aitakorko, joka on yleensä kuudesta kahdeksaan prosenttia sijoitetusta pääomasta. Tämän jälkeen mukaan pääsee myös Korona Invest, joka saa 20 prosenttia voitosta ja sijoittajat jakavat loput.
Terveysrahaston omistusrakenteen monimutkaisuutta lisää se, että sijoittajille on tarjolla myös optio-oikeuksia, joilla osakkeita voi merkitä lisää. Myös optioita on kahta sarjaa, joten omistusrakenne elää koko ajan.
"Olemme erittäin sijoittajaystävällinen rahasto, minkä vuoksi on tarjolla optioitakin", Lehtomäki sanoo.
Vastaukset 11
Vanhimmat
VESA LEHTOMÄKI, TOIMITUSJOHTAJA
Vesa on Korona Invest Oy:n osakas ja perustaja. Hän on aiemmin toiminut Sitran terveydenhuollon ohjelmassa toimialajohtajana. Rahoitusalalla Vesa toimi vuosina 1995-2004 useiden alueellisten pääomasijoitusyhtiöiden perustajana. Tätä ennen Vesa työskenteli Haka Oy:n palveluksessa mm. kehitysjohtajana. Vesalla on TkL- ja MBA-tutkinto Teknillisestä Korkeakoulusta sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-tutkinto.
Vain harva valtuutetuista, jos kukaan, on vaivautunut tutkimaan taustoja kuten Esko Järvenpää. Jos Esko jaksaa toimia valtuutettuna yhtä aktiivisesti, niin hänellä on hyvin ansaittu paikka tulevassa valtuustossa.
Voimia ja viisautta Eskolle. Tuo on se toimintamalli jolla kunnallisneuvoksen arvonimi aidosti ansaitaan.
On muitakin asioista selvää ottavia ehdokkaita. Vastaavia löytyy uusijamsa.fi -listalta useita. Kokoomuksenkin valtuutetuista muutama on asialla tutkimusmatkailijan mielellä. Samoin keskustan ja vihreidenkin porukassa. Perussuomalaisilla on Soinimaista kapinahenkeä, mutta pysyykö se rakentamisen puolella valtuustotyöskentelyssä?
Ylisuureen demariryhmään sopii monenlaista ajattelijaa, mutta kuinka ryhmäkuria uskalletaan jatkossakaan rikkoa jos vanhat konkarit ovat edelleen johdossa? Sama pätee osin kepun ja Kokoomuksenkin ryhmänjohtajiin, antakaa ihmisten toimia ryhmissänne vapaammin.
Kun siitä valtuutettujen joukosta tulee nytkin suuri osa olemaan sellaista porukkaa, jonka tiedot ja taidot näiden asioiden hoitamiseen mahtuvat tuokkoseen. Ei siitä päätöksenteosta mitään tule, jos ei porukasta löydy vahvoja persoonia jotka osaavat asiansa. Kuhmoinen on hyvä esimerkki, kun ei edes lämpökeskuksen paikkaa kyetä nyt päättämään.
Tämä toivomus on kuntapolitiikassa paikallaan.
"Ylisuureen demariryhmään sopii monenlaista ajattelijaa, mutta kuinka ryhmäkuria uskalletaan jatkossakaan rikkoa jos vanhat konkarit ovat edelleen johdossa? Sama pätee osin kepun ja Kokoomuksenkin ryhmänjohtajiin, antakaa ihmisten toimia ryhmissänne vapaammin."
Kyllä näissä ryhmissä löytyy ehdokkaita, jotka potkivat ryhmäkuria vastaan, jos tarpeen on. Demareista ainakin sellaisia löytyy ja vieläpä sellaisia, jotka ottavat asioista omatoimisesti selvää. Aika ja tavat muuttuvat puolueissakin, uskokaa tai älkää. Asiat ja päätökset ovat usein niin lähellä ihmistä, että ei siinä paljoa ison pampun mahtikäsky paina, jos homma on menossa poskelleen kuntalaisen kannalta.
"Aika ja tavat muuttuvat puolueissakin, uskokaa tai älkää. Asiat ja päätökset ovat usein niin lähellä ihmistä, että ei siinä paljoa ison pampun mahtikäsky paina, jos homma on menossa poskelleen kuntalaisen kannalta"
Kerroppas sitten vielä mihin sitä puoluetta enää tarvitaan. Aika on mennyt ohi
puoluetta tarvitaan, jos haluaa viedä kunnassa havaittuja asioita eteenpäin eduskuntaan. Ja myös äänestäjä tietää etukäteen , millaisen edustajan kautta asioita hoidellaan jatkossa.
Minä puhun ilmastoasioista täällä, eduskunnassa on ilmanstoasiantuntijana Oras Tynkkynen ja Brysselissä Satu Hassi. Arvostan tuota jatkumoa.
Totta että vanhoja vahvoja vaikuttajia tarvitaan, mutta ei heidän ole pakko istua valtuustossa. Työväenyhdistyksen kauttakin voi istuvia valtuutettuja valistaa, kirjoittamalla, puhumalla ja tekemällä aloitteita. Siis uutta verta kehiin ja vanhat taustalle vaikuttamaan, niin kyllä hyvää tulee. Muutoksen tekijöiksi ei pitkän linjan poliitikoista kyllä aina ole, se on nähty.
Tuo mainittu ketju ehkä toimii, mutta olispa rajallista jos vain puolueen sisällä tai kautta kehitys etenisi.
Minä matti meikäläinen voin aivan samoin kertoa ideani Satu Hassille, vaikka olisin sininen tai punainen, enkä vihreä. Uskompa hänen myös kuulevan minua eikä ainoastaan omaa puoluettaan.
Puolueettomuus kuntatasolle ja puolueiden klikkiytymät kitkettävä pois, ne ovat pahimpia rikkaruohoja kunnan kasvumaalla.
Tietenkin voi olla yhteydessä keneen edustajaan vaan. Olen minäkin ollut tapaamassa kansanedustajaa, jota en ole äänestänyt.
Minä arvostan sitä jatkumoa ja haluan olla mukana juuri tässä porukassa, vaikka olenkin vuosikausia hoitanut asioita aktiivisen kansalaisen näkökulmasta. Eli olemalla yhdistyksissä ja ottamalla suoraan yhteyttä siihen ihmiseen, joka kulloinkin käsittelee asioita.
Puolue tai ei - kunhan vaan ollaan aktiivisia eikä kumarreta turhia kuvia ja ajatellaan itse.
Asioita kannattaa myös aina kyseenalaistaa eikä heti uskoa kaikkea.
Minä edustan myös sitä näkökantaa, ettei kunnallispolitiikktasolla tarvittaisi ollenkaan puolueita. Uskon asioiden hoituvan ilman niitäkin. En kaipaa puolueiden "pomojen" jyrähtelyä, vaan sitä että valtuustossa jokainen valtuutettu ajattelisi omalla järjellään. Asioista pitää ottaa selvää ja äänestää sitten omatuntonsa mukaisesti. Ja sitten vastata omasta äänestyksestään.
Toinen kysymys on sitten eduskuntataso. Jääköön sinne puolueet jos niin halutaan.
Näissä kahdessa tasossa on muutoinkin aika paljon eroavaisuuksia
"Asioista pitää ottaa selvää..." Siinä on jo paljon tekemistä ja sitä todella toivoisi jokaisen tulevan luottamushenkilön ehtivän ja jaksavan tehdä. JA: ajatella sitten omilla avoillaan. Moni poliitikko vain on jättäytynyt oman ryhmänsä peesiin eli tyytyy siihen mitä nokkamiehet on ajatelleet.