Olen muuttanut Kouvolaan ja ihmetyttää, kun kysyin paikalliselta, mitä paikallisia erikoisuuksia täällä on vieraille tarjolla, niin tämä vastasi: "Ei mitään!" Jo on pessimistinen suhtautuminen oman alueen asioihin. Ja joku mulle lakonisesti totesi, että alue on konkurssipaikkakunta. Hyvät ihmiset! Onko kymenlaaksolaisille täysin vieraita nykyisin paikalliset perinneruuat. Muuten, saako näitä perinneruokia ostaa esim. kauppahallistanne ja ovatko ne edullisia? Onko täällä olemassa perinneruokaravintolaa?
Kuulemma säynekala on paikallinen perinneherkku. Mistä kalaa voi ostaa tuoreena ja miten se valmistetaan? Onko se suolakalaa, kapakalaa, savusäynettä, paistettuna hyvää vai keitettynä? Ainakin oman paikkakuntani säyneet ovat aina maistuneet mudalle. Miten mudan maun saa säyneestä pois? Marinoimalla säyne ensin öljy-kalamauste-sitruuna-tilli-muna-korppujauhomarinadissa ja sitten paistamalla ruodoista vapautetut fileet teflonpannulla? Vai oisko säyne parasta purkitettuna, esim. ihan pehmeäksi keitettynä ja maustettuna, kuten purkitettu sardiini? Mikä säyneessä teidän perinneruokana on erikoista? Ainakin se on vähärasvainen ja siitä saa valkuaisen lisäksi kalsiumia ja varmaan hyviä sydänystävällisiä rasvahappoja...
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/sayne/
http://helilaya.kotka.fi/~koulu/historia/ruuat/reseptit.htm
Kymenlaaksolaiset perinneruuat
13
7920
Vastaukset
- Aprillia..
...taitaa olla Säyneperinne. En ole ikinä kuullutkaan, että täällä yleisesti syötäisiin Säynettä ja pidettäisiin sitä jopa perinneruokana.
- sit kiskolla silimään
Tulee mieleen yks telkusta tullu legendaarinen Kymenlaakso ohjelema... Ainoo asia mit siin Kouvolast esitettiin oli ett joku Martta teki Kouvolalaist perinneruokaa! Ja se muona oli jotain HYYTELÖÄ :=0
- Rahkaa ja.....
sit kiskolla silimään kirjoitti:
Tulee mieleen yks telkusta tullu legendaarinen Kymenlaakso ohjelema... Ainoo asia mit siin Kouvolast esitettiin oli ett joku Martta teki Kouvolalaist perinneruokaa! Ja se muona oli jotain HYYTELÖÄ :=0
Outo perinneruoka: rahkaa, mansikoita, kermavaahtoa ja talkkunajauhoja sekaan, jos oikein muistan. Kaikki täällä asuvat ovat kai junan tuomia, joten jokaisella on omat perinneruoat.
- on vedätetty
eihän täällä edes ole säynettä...
ainaskin pohjois-kymenlaaksossa voidaan pitää aika pitkälti karjalaisia ruokia paikallisina perinneruokina, siis karjalanpaistii, tirripaistii ja erilaisii laatikkoi ja leivonnaisist kukkosii, rönttösii ja röpörieskaa- paikallisissa sanomissa
Ei kai ne ihan kalavaleita ole...
http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=189 - Anonyymi
Hämäläinen ruokaperinne on aika voimakas. Kymijokea pitkin se levittäytyi Pyhtäälle ja Kotkaan saakka.
Savolainen ja Karjalalainen ruokaperinne tuli Kymenlaaksoon teollistumisen aikana, kun tehtailla tarvittiin runsaasti työvoimaa. Myöhemmin Karjalan siirtolaiset toivat mukanaan ruokaperinnettä, mikä vaikuttaa edelleen Kymenlaaksossa.
- ---------------------------...
Kouvolalainen perinneruoka on talkkunahyve.
- Anonyymi
Talkkuna hyveineen on hämäläis, savolais, kainuulais, karjalaiseen ruokaperinteeseen kuuluva ruoka. Lounaissuomessa vastaava ruoka oli "piapo" nimistä tai eellä.
Kymenlaakson talkkuna on lähinnä hämäläistä perinnettä ja se valmistettiin usein rukiista tai kaurasta tai niiden seoksesta ja siihen lisättiin herneitä ja mahdollisesti papuja. Savon, kainuun ja karjalan talkkuna hyveineen on pääosin ohraa.
- Perinneruokaa
Kouvolan perinneruoka on Nipan Grillin Makkaraperunat.Niitä on syöty jo usean sukupolven ajan,ja ovat tosi hyviä.Poikkea Tornionmäessä Nipalla sieltä tämä herkullinen paikallisruoka tarjotaan kohtuullista korvausta vastaan.Voit syödä joko sisällä tai ulkona.
- Anonyymi
Imelletty perunalaatikko on aika vahvasti kymenlaaksolaiseen perinteeseen kuuluva ruoka - aikin kymenlaaksilaisia nimityksiä sille taitaa olla toista kymmentä. Onkin todennäköistä että imelletty perunalaatikko on uinut päijänteen rannoilta Kymijokea seuraten Kymenlaaksoon. Aikoinaan oli varsin tavallista että Kymenlaaksossa imelletty perunalaatikko oli lähes viikoittain valmistettu ruoka.
Erilaisia nimityksiä imelletylle perunalaatikolle oli niin runsaasti, että imelletty perunalaatikko oli niin vieras nimi että sitä ei edes tunnettu yleisesti Kymenlaaksossa.
Yleisimpiä imelletyn perunalaatikon nimiä oli "tuuvinki", "tuunikas", "tuunikka",.... tunnettiin myös sellaisia nimityksiä kuin "hentta", "hussakka". Yksi varsin yleinen nimitys oli "tuutsa". "Tuutsa" nimitystä käytetään muutamilla paikkakunnilla edelleenkin aika yleisesti. Myös "tuutsa ohjeitakin" näkee joskus julkaistavan.- Anonyymi
TUUTSA.
Aito kymenlaaksolainen tuutsa ohje.
Aitoon kymenlaaksolaiseen tuutsaan ei lisätä siirappia eikä mitään muutakaan makeutusta, maku saadaan aidosti imeltämällä ja "ripauksella" suolaa. Aito kymenlaaksolainen tuutsa ei muuta maustamista kaipaa. Aitoa kymenlaaksolaista tuutsaa on valmistettu perinteisesti vanhanajan tapaan ympäri vuoden. Samalla kun valittiin keväällä siemenperunat, valittiin parhaat perunat kesäajan tuutsaperunoiksi.
Tuutsan ainekset:
Keittovettä, arvoi keittoveden määrä, perunat voi kuoria raakoina, keitetään niukassa vesimäärässä ja soseutetaan suoraan keittoveteen. Tämä on suositeltava menetelmä jauhoisille, keitossa helposti hajoaville perunoille. Näin vältetään suurimmat kuorimis- ja keittotappiot.
2½ kg hyvin soseutuvia perunoita
4-5 ruokalusikallista vehnäjauhoja tai ruisjauhoja ...
n. 1 litra maitoa, määrä vaihtelee, tuutsa valmistetaan yleensä kiinteämmäksi "haarukkaruoaksi"
60-80 g voita
2-2½ teelusikallista suolaa
Valmistetaan kattilassa perunasose kuorituista täysin kypsistä ja kuumista perunoista. Soseeseen lisätään keittovettä niin että saadaan sakea puuromainen sose. Sose jäähdytetään huolellisesti 70-75 asteiseksi. Jauhot lisätään huolellisesti jäähdytettyyn soseeseen. Lisätään tarvittaessa 70-75 asteista vettä. Sekoitetaan.
Sosekattila laitetaan 65-70 asteiseen uuniin. Annetaan imeltyä noin 3 tuntia. Sekoita muutama kerta ja maista imeltymisen aikana 2-4 kertaa.
Lisätään imeltyneeseen soseeseen voi ohuina siivuina ja annetaan sulaa. Lisätään maitoa niin että sose notkistuu notkeaksi puuromaiseksi soseeksi. Sekoitetaan ja lisätään suola.
Sose laitetaan tuuvingin arvoa kunnioittavaan voideltuun uunivuokaan. Pinnalle lisätään muutamia voinokareita. Paistetaan niin että sose alkaa kuplimaan ja pinta saa väriä. Kun sose alkaa kuplimaan alennetaan uunin lämpötila 140 asteeseen tai hiukan alle, niin kupliminen tasaantuu ja voidaan paistaa täydempiä vuokia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TUUTSA.
Aito kymenlaaksolainen tuutsa ohje.
Aitoon kymenlaaksolaiseen tuutsaan ei lisätä siirappia eikä mitään muutakaan makeutusta, maku saadaan aidosti imeltämällä ja "ripauksella" suolaa. Aito kymenlaaksolainen tuutsa ei muuta maustamista kaipaa. Aitoa kymenlaaksolaista tuutsaa on valmistettu perinteisesti vanhanajan tapaan ympäri vuoden. Samalla kun valittiin keväällä siemenperunat, valittiin parhaat perunat kesäajan tuutsaperunoiksi.
Tuutsan ainekset:
Keittovettä, arvoi keittoveden määrä, perunat voi kuoria raakoina, keitetään niukassa vesimäärässä ja soseutetaan suoraan keittoveteen. Tämä on suositeltava menetelmä jauhoisille, keitossa helposti hajoaville perunoille. Näin vältetään suurimmat kuorimis- ja keittotappiot.
2½ kg hyvin soseutuvia perunoita
4-5 ruokalusikallista vehnäjauhoja tai ruisjauhoja ...
n. 1 litra maitoa, määrä vaihtelee, tuutsa valmistetaan yleensä kiinteämmäksi "haarukkaruoaksi"
60-80 g voita
2-2½ teelusikallista suolaa
Valmistetaan kattilassa perunasose kuorituista täysin kypsistä ja kuumista perunoista. Soseeseen lisätään keittovettä niin että saadaan sakea puuromainen sose. Sose jäähdytetään huolellisesti 70-75 asteiseksi. Jauhot lisätään huolellisesti jäähdytettyyn soseeseen. Lisätään tarvittaessa 70-75 asteista vettä. Sekoitetaan.
Sosekattila laitetaan 65-70 asteiseen uuniin. Annetaan imeltyä noin 3 tuntia. Sekoita muutama kerta ja maista imeltymisen aikana 2-4 kertaa.
Lisätään imeltyneeseen soseeseen voi ohuina siivuina ja annetaan sulaa. Lisätään maitoa niin että sose notkistuu notkeaksi puuromaiseksi soseeksi. Sekoitetaan ja lisätään suola.
Sose laitetaan tuuvingin arvoa kunnioittavaan voideltuun uunivuokaan. Pinnalle lisätään muutamia voinokareita. Paistetaan niin että sose alkaa kuplimaan ja pinta saa väriä. Kun sose alkaa kuplimaan alennetaan uunin lämpötila 140 asteeseen tai hiukan alle, niin kupliminen tasaantuu ja voidaan paistaa täydempiä vuokia....paistoaika noin 3 tuntia.
- Anonyymi
Hapanvellit ja kiisselit, hapanlohko, hapankaali, .........
Hapatetut ruuat ovat kymenlaaksolaista ruokaperinnetää - siitäkin huolimatta vaikka hapatettujen ruokien painopistealue on hiukan enemmän kaakon ja idän suunnalla.
Erilaisia hapatettuja ruokia on lukematon määrä. Hapatettuja ruokia valmistettaan erilaisista jauhoista ja ryyneistä, herneestä, perunoista ja yleensä juureksista. Yhdistelemällä erilaisa raaka-aineita, saadaan lukematon määrä erilaisia versioita hapatettuja ruokia. Jopa jälkiruokiakin voi valmistaa hapattamalla tai hapatetuista raaka-aineista, esimerkiksi hunajainen hapankaali.
Kun leivotaan ruisleipää, niin taikinasta otetaan sopivassa vaiheessa perusaines hapankiisselin raaka-aineeksi - näin saatiin muuten varsin pitkä hapankiisselin valmistusaikaa hyödynnettyä useilla tunneilla.
Myös hapankaali on yleinen Kymenlaaksossa. Hapankaaliakin voi pitää kymenlaaksolaisena perinneruokana. Hapankaali on yllättävän monipuolinen sellaisenaan syötäväksi ja erilaisten ruokien raaka-aineeksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va1343060- 71630
Mies pyysi rahaa
Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?2221354Jos tapaisimme uudelleen?
niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J701191- 441171
- 371041
Mites nyt suu pannaan
Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va381022Taas Lieksassa tyritty
Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke133987- 47954
Nähdäänkö ensi viikolla
paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.36897