Viikkouutisten Vaalit-numerossa Merja Taponen tuo esille geriatrin (=vanhusten hoitoon erikoistuneen lääkärin) tarpeen kunnassa.
Loistavaa, Taponen!
Järkevin ja tarpeellisin ehdotus mitä olen vuosikausiin Janakkalassa kuullut.
Muista ajaa asiaa myös valtuustossa, kun kuitenkin sinne pääset.
Loistavaa, Taponen!
Järkevin ja tarpeellisin ehdotus mitä olen vuosikausiin Janakkalassa kuullut.
Muista ajaa asiaa myös valtuustossa, kun kuitenkin sinne pääset.
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ymmärrä?
Kallispalkkainen geriatri, ei sillä olot vanhainkodissa parane.
Mikä hyöty siitä geriatrista on Janakkalassa?
Ajatuksena hyvä; saisi vanhukset tarvitsemansa hoidon erikoistuneelta lääkäriltä eikä niin, että yhden ihmisen kohdalla moni lääkäri häärää omalla erikoisalallaan ja syntyy aivan älytön sekasotku esim. lääkkeitä.
Vanhukset pysyisivät paremmassa kunnossa ja selviäisivät pidempään kotonaan elämässä laadukasta elämää.
Toteutus täytyisi vaan miettiä tarkkaan. Onko tarvetta palkata kokopäivätoiminen geriatri vai hankkia esim. ostopalveluna toisen/toisten kuntien kanssa sen verran, kun on todellista tarvetta? Ehkä alkuun tarve voikin olla suurempi, kun janakkalalaiset ikäihmiset kävisivät ensimmäisen selvityskäynnin. Myöhemmin palvelun tarve voi olla pienempää. Tämä on kuitenkin juuri sitä ennaltaehkäisevää hoitoa, johon tulisi panostaa etenkin silloin, kun on taloudellisesti tiukempaa.
Toinen kysymys on tietty se, mistä tämän palvelun kustannukset maksetaan. Arvovalintoja ja priorisointia päättäjät!
Tietysti paras toteutus on ostopalveluna! Ja juuri mainitsemistasi syistä.
Tässä onnistuimme
Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Aloitteestamme
perustettiin nuorisopsykologin virka terveyskeskukseen.
Tervakosken liikuntapuiston toteutus on pitkällä.
Hakamäen talviliikunta-aluetta suunnitellaan.
Esityksemme vanhusneuvolasta toteutuu. Se
saatiin kirjattua Vanhustenhuollon palvelusuunnitelmaan
(”Perustetaan vanhusneuvola/ikäihmisten
muistineuvola.”) Ikäihmisten sairauksiin erikoistunut
geriatri palkataan ensi vuonna.
Kokonaisuudessaan (kotiutushoitaja, kuntoutusohjaaja,
palveluohjaaja, geriatri ja terveydenhoitaja)
vanhustenhoidon tiimi on koossa 2012.
Ilmainen kuntosali ja uinti 70 vuotta täyttäneille
kuntalaisille.
Jänispolun päiväkoti peruskorjataan
http://kotisivukone.fi/files/turenginsosialidemokraatit.kotisivukone.com/vaaliohjelma_2008.pdf
on aivan muutamia,ja siihen suuntautuvia lääkäreitä tuskin ollenkaan.Sula mahdottomuus saada sellaista tähän kylään,vaikka hattu pantaisiin kiertämään.SE ON FAKTA!Vaalifiktiota ehdokkaalta!
siitä sitten huomattaisiin, että on syytä lähettää jokainen hoitaja vuorollaan saamaan geriatrista lisäkoulutusta. Sekin olisi tyhjää parempi.
Tai jos saataisiin vaikkapa geriatrian professori Sirkka-Liisa Kivelä yhdeksi päiväksi luennoimaan asiasta henkilökunnalle.
Seuraavassa katkelmia geriatrian professori Sirkka-Liisa Kivelän haastattelusta, joka oli Karjalainen-lehdessä 12.9.2007
"Räikeimmillään huono hoito tarkoittaa, että vanhukset turrutetaan tietoisesti psyykenlääkkeillä. Kivelälläkin on hallussaan aineistoa, joka paljastaa, että Suomessa rauhoitetaan vanhuksia sänkyihin kemiallisella sitomisella.
Hän ei osaa arvata, miten yleistä kemiallinen sitominen on.
Kivelä korostaa, että yleensä vanhusten liiallinen lääkitseminen johtuu hoitohenkilökunnan tietämättömyydestä.
Useat vanhukset saavat liikaa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Niitä annetaan sekä liian useita samaan aikaan että liian isoina annoksina.
-Tämä johtaa siihen, että vanhukset menevät sekaviksi, alkavat kaatuilla ja muisti menee.
Esimerkiksi kahden masennuslääkkeen tai masennuslääkkeen ja tietyn kipulääkkeen samanaikainen käyttö voi johtaa myrkytystilaan. Serotoniinioireyhtymäksi kutsuttava myrkytystila varoittaa itsestään hikoilulla, kuumepiikeillä, kiihtymisellä ja hermostuneisuudella.
-Jos oireita ei huomata, kuoleman vaara on iso. Kyllä Suomessakin on kuollut ihmisiä serotoniinioireyhtymään. Ei ole tunnistettu oireyhtymää, vaan on jatkettu lääkkeiden antamista."
Sitten eräässä toisessa tämän saman lehtijutun kohdassa Kivelä kertoo tämänkin omituisen hoitotavan syistä:
"Kivelän mielestä Suomessa tarvitaan hoitohenkilökuntaa jonkin verran lisää, mutta suurin ongelma löytyy muualta. Vanhuksia hoitavilla on puutteelliset tiedot vanhusten hoitamisesta.
Kivelän mukaan alan koulutuksessa huomioidaan käsittämättömän vähän vanhusten hoitamiseen liittyviä erityistarpeita.
-Ennen 1990-lukua valmistuneet lääkärit eivät ole saaneet peruskoulutuksessaan päivääkään geriatrista koulutusta tai geriatrisen lääkehoidon koulutusta. Eikä tydennyskoulutusta ole ollut tarpeeksi.
Vanhustutkija Kivelä muistuttaa, että Suomessa on edelleen ammattikorkeakouluja, joista valmistuville sairaanhoitajille tai terveydenhoitajille ei ole opetettu ollenkaan vanhustehoitotyötä omana oppiaineena.
-Uskomatonta, että koulutus voi olla näin jälkijättöistä, kun katsoo väestön ikärakennetta ja vanhusten määrää, Kivelä päivittelee.
Hän muistuttaa, että vanhustenhoidon kehittäminen vaatii yli 100 000 suomalaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen laittamista opin tielle."