olisi tarkoitus rakentaa vuonna 2009. Yhtään tarjousta paketeista en ole vielä pyytänyt.
Tuli mieleen sellainen asia et jos vaihtaa talopaketin ikkunat energiatehokkaampiin niin paljonkohan pitää lyödä dinaareita lisää tiskiin? Aika monella valmistajalla näyttää olevan Fenestran lasit joten otin sen nyt sitten otsikon esimerkiksi.
Hyvin tyypillisesti paketeissa mukana 3 xlasiset MSE pokat kahdella eri karmileveydellä.
Tuli mieleen sellainen asia et jos vaihtaa talopaketin ikkunat energiatehokkaampiin niin paljonkohan pitää lyödä dinaareita lisää tiskiin? Aika monella valmistajalla näyttää olevan Fenestran lasit joten otin sen nyt sitten otsikon esimerkiksi.
Hyvin tyypillisesti paketeissa mukana 3 xlasiset MSE pokat kahdella eri karmileveydellä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
markkinoilla vielä energiaikkunoita mutta fenestralla on. Edelläkävijä joka asias.
Matalaenergiakkunavalmistajia mm. : Domus, Lammi, Pihla, Skaala, Tiivi. Ensimmäisenä markkinoille tuli Pihla ja sitten Skaala puualuikkunnalla A-energialuokkaan. Fenestra ei edelläkävijänä, mutta toki lähtenyt mukaan kun muillakin on.
Suurimmalla osalla valmistajista energiaikkuna on tyyppiä 2 2, kun oikeampi tapa on 1 3. Mitä järkeä on laittaa ulkopokaan 2K-lasi ja sitten tuulettaa pokien välitila. Oikean tyyppinen energiaikkuna on ainakin Fenestralla ja Alavus Ikkunoilla.
2 2 ja 3 1 rakenteiden välillä ei ole yksiselitteistä paremmuutta.
Lämmöneristävyys, auringonsuojaominaisuudet puitteiden massat, valmistuskustannukset...
Kaikki on suhteellista ja kukin tehdas on valinnut itselleen sopivan ratkaisun.
Sellainen erohan niissä on,että 3 1 lasissa kondenssiriski on hieman suurempi. Eihän siitä mitään haittaa tuotteelle ole, mutta ajoittain näkee huonommin ikkunasta läpi. Ongelma tosin hyvin harvinainen ratkaisusta riippuumatta.
ok. mutta onko kelllään antaa osviittaa hinnoista. Jos verrataan 1 2 ikkunaa 1 3 ikkunaan. Miten hinta kasvaa prosenetissa? Ihankarkea yleisluku kelpaa. Tarkat saan kyllä sitten ikkunatoimittajilta kun sen aika on. Nyt ei vaan viitsi sinne soitella kun alkavat pommittamaan heti ja kauppaamaan/lähettämään esitteitä. Sitä en vielä halua.
Vai niin tekee 3 1 rakenne. Kyllähän se on 2 2 mikä ei tuuletu välitilasta koska ikkuna on tehty niin tiiviiksi ettei siellä ilma kierrä. Katso vaikka Pihlan/Skaalan kotisivut, pientä varoitusta asiasta. Eihän elementistä ole mitään hyötyä ikkunan ulkolasina jos rakenne ei ole tiivis.
Paljonko 2 2 tai 1 3 oikein on? 2 2=1 3? Vai miten se oli. Totuus ikkunoista tulee tässä: Molemmat on ihan hyviä ratkaisuja, kilpailijat vaan nokittavat toisiaan tällä palstalla. Henkilökohtaisesti ostaisin 2 2, koska 1 3 rakenteessa sisäpuite on järjettömän painava, kolme lasia klimpissä, enkä usko että on pitkäikäinen jos on isoja ikkunoita, saranat ei kestä. Pienten ikkunoiden kanssa voisin valita yhtä hyvin 1 3.
2 2 valmistajat ovat pikku hiljaa siirtymässä 1 3 ikkunaan. Eli mahtaisko valintaperusteesi olla pielessä?
höpöhöpö
Energiaikunoita on jo kaikilla ikkunavalmistajilla. Fenestralla on käytössä samat ikkunalasit kuin kaikilla muillakin. Lasivamistuksen omistaa Japanilaiset lähes koko maailmassa. 1 3 on hankala, laitappas emäntä peseen 5 m" lasia niin on 3-lasinen elementti hajalla avaattaessa,
Markkinoiden paras ja innovoivilla ratkaisuilla suojattu on Lammin Ikkunan EKO-Watti ikkuna!!!
Se hakkaa mennen tullen muut energiaikkunat ja se ei huurru olkoapäin niinkuin muut !!! On energia arvoiltaankin ehdottomasti paras.
Emännälläsi ei sitten vissiin nouse penkistä kuin 150 kiloo, jos 200 on jo liikaa.
Molemmat antaa melko samat laskennalliset tulokset, kun ulkopokan kehys on alumiinia ja molemmissa puitteiden välitila pitää olla ihan samalla tavoin tuuletettu, ei siis eroa.
Kun sisäpokassa on 3K-lasi, sille kertyy 25-30 % lisää painoa, jota jo nykyisten turvalasimääräysten vuoksi alkaa olla liikaa. Ja kun yksi tekijä on sisäpokan tiiviys, ettei välitilaan kerry huurretta, niin mites käy ajan kanssa näiden ikkunoiden?
Kun sisälasi on 3K, niin välitila entisestään jäähtyy ja jos sinne menee mistä tahansa kosteutta joka aiheuttaa huurretta, niin tämä tyyppi ei huurru vain energiaikkunan tapaan ulkolasin ulkopuolelta, vaan myös välitilastaan.
Välitilasta energiaikkunan huurre katoaa paljon hitaammin kuin ulkopokan lasin ulkopinnasta.
Nämä huurrehavainnot ovat alkusyksyn tuoretta tietoa.
On siis aivan sama onko kylmää ilmaa eristämässä 2K vai 3K lasi. Ihmeellistä logiikkaa näillä asiantuntijoilla. Sisä- ja ulkopokan välitila on ehdottomasti tuuletettava. Paino ei ole ongelma kuin niillä valmistajilla, jotka tinkii kaikesta materiaalista ja laittaa lasit pierun kuorten väliin.
Fenestra on jo vuosikaudet kiinnittänyt pikkusenkin isompien ikkunoiden sisäpokiin WARNING-laput, "tuettava avattaessa" jne...
Sen jälkeen tuli ensin turvalasimääräykset ja paksummat (lue painavammat) lasit.
Nyt sitten 3K-eristyslasit vielä päälle (ja niistäkin osa on siis oltava turvalaseja = asunnoissa 6 mm).
Minkähänlaisen WARNING-laput F. nyt liimaa laseihin näissä energiaikkunoissaan??
Eräät massatoimittajat (mukaanluettuna ko. F.)tekevät nimenomaan mahdollisimman paljon tavaraa mahdollisimman vähästä ja halvasta materiaalista. Siksi heille tulee muita enemmän ongelmia, jos ei tehdäkkään aivan metri kertaa metri bulkkitavaraa.
äläisilä on sellainen tarve, kun tuotantotavoitteet pitää saada täyteen, lisätään lasin määrää vaikka kristallikruunuihin - jopa niin paljon, että kattorasia ei enää kestä valaisimen painoa.
Isoissa ikkunoissa ei voi laittaa ainakaan avattavaa pokaa kolmilasiseksi, kun se ei vaan kestä, vaikka olisi neljällä saranalla. Ajatteles pesuja 10v päästä, saapi tehdä henkensä uhalla.
Kuka hullu laittaa mahdottoman suurta ikkunaa avattavaksi, tottakai ne rajat jossain tulee vastaan. Mutta tukevampien ikkunoiden tekijöiden tuotteet kestää kolminkertaisella lasillakin paremmin kuin näiden kaikesta laadusta tinkivien kaksinkertaisella.
missä liikkuu mielestäsi järkevyyden raja avattavissa ikkunoissa. Olohuoneeseen kun laittaa niin eipä niitä tietysti tarvii avata kun pesuun mut mitä jos laittaa kiinteät niin onko haittoja?
Itse en laittaisi noin kahta neliötä suurempaa avattavaa ikkunaa, mutta viisi neliötä on jo sulaa hulluutta. Siinä ei kestävyyttä ratkaise enää onko massa 150 kg vai 200 kg, vaan mikä on pokan rakenne ja kuinka sitä avattaessa käsitellään.
Fenestran käyttöohjeessa lukee, että pitää käyttää pesutukea. Ensinnäkin mistä sellaisen saa? Toiseksi, käyttöohjeessa lukee myös että ei saa hetkeksikään jattää tukematta. Eli käytännössä pitäisi jo ennen avaamista olla tukivoima, joka pitäisi myös tietää eli se pitäisi lukea ikkunan tarrassa. Tuen pitäisi olla sellainen, että se jatkuvasti mittaa ja säätää tukivoimaa, kun ikkunaa avataan, eihän mikään lattia tai ikkuna ole täysin suora.
Yhteenvetona: ei ole mitään järkeä yrittää tehdä niin isoa ikkunaa avattavaksi, että pitäisi olla jotain ihme tukivirityksiä. Itse en ole enää moneen vuoteen viitsinyt pestä ikkunoita tuon tukinaurettavuuden vuoksi. Kunhan ikkunat olisivat edes tiiviit, niin riittäisi että ne pesee ulko- ja sisäpuolelta, mutta eipä noita Fenestran ikkunoita uskalla juuri siitäkään kehua.
Jos ikkunarakenteet ovat riittävän vankkatekoisia, niin ne kestävät kyllä suuriakin painoja. Lisäksi isot ikkunat tarvitsevat vankkatekoiset valurautasaranat.
Turvallisuus-syistä isoja ikkunoita ei saisi valmistaa nykyisillä raami- ja puitevahvuuksilla ja heppoisilla tappisaranoilla.
Mitä vakuutusyhtöt sanovat kun, ikkunavalmistaja siirtää käyttövastuun ikkunan käyttäjälle. Tapaturman sattuessa vastuuseen pitäisi asettaa ikkunan valmistaja.