Kyllä se tuntuu tänäpäivänä tulevan niitä insinöörejä sekä di:tä ihan joka tuutista. Se nyt vaan on tämä nyky yhteiskunta, joka vaatii jonkinlaisen koulutuksen joka ikiseen ammattiin, jopa pullonpalautukseen. Siitä en sitten ole niinkään yllättynyt, vaikkeivat pärjäisi sielläkään.
Myös se osaatteko käsillänne tehdä mitään on suoraan verrannollinen oletko insinööri vai diplomi-insinööri. Se kun on niin että näistäkin kahdesta di ei tee muuta kun pyörittelee hoo-moilasena papereita, mutta insinööri ehkä jotain ymmärtää tehdäkkin niiden paperien perusteella.
Silti taitaa sos- ja terveys puolelta tulla se kaikkein ammattitaitoisin ja osaavin porukka =).
Myös se osaatteko käsillänne tehdä mitään on suoraan verrannollinen oletko insinööri vai diplomi-insinööri. Se kun on niin että näistäkin kahdesta di ei tee muuta kun pyörittelee hoo-moilasena papereita, mutta insinööri ehkä jotain ymmärtää tehdäkkin niiden paperien perusteella.
Silti taitaa sos- ja terveys puolelta tulla se kaikkein ammattitaitoisin ja osaavin porukka =).
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kerrottakoon sen verran, että di ja amk opetus ovat erilaisia ja siitä johtuen lipputulos on se, että inssit tietää miten tehdään ja di:t miksi tehdään...
Ei pidä paikkaansa.
Kumpikaan ei tiedä miten eikä ainakaan miksi?
Kokenut kirvesmies tietää miten, yleensä se riittää. (Onneksi)
Kumpikaan noista koulutuksista ei tähtää mihinkään kädentaitojen kohentamiseen, joten se, osaako inssi tai DI tehdä mitään käsillään, riippuu ihan muista asioista kuin koulutuksesta.
Joku voi olla huippu opiskelemallaan alalla, mutta täysin "kädetön" muissa asioissa. Jotkut taas osaavat vähän kaikkea.
Itse ainakin väsäilen kaikenlaista, vaikka olenkin korkeasti koulutettu. Ainakin pikkuviat autossa ja elektroniikkalaitteissa korjaan itse. Vasara ja sahakin pysyvät kyllä käsissä.
..niin, Justushan ton minun puolestani sanoikin. Kumpikaan insinöörikoulutuksista ei todellakaan ole tarkoitettu veistokouluksi. Jotkut ovat tietysti käteviä käsistään jotkut taas teräviä päästään ja jotkut molempia. Ei Nokiaa kuitenkaan kätilöt synnyttäneet, niin ammattitaitoisia kun alallaan ovatkin..
No joo, et sinä ihan metsässä ajatuksinesi ole, mutta hieman yksisilmäinen. Usein on sanottu, että insinöörikoulutusta huononnettiin kun pakollinen ennakkoharjoitelu jäi pois. Tämä on varmasti totta. Totta on myös se, että suora putki
lukiosta teknillisiin korkeakouluihin tai yliopistoihin tuottaa liian teoriapainotteisia diploomiinsinöörejä, joiden käytännön osaaminen saattaa olla melko vähäistä. Ehkä hieman rinta rottingilla voinkin sano, että paras tie lienee tämä minun kulkemani polku joka alkoi ammattikoulusta, jatkui teknillisessä koulussa ja teknillisessä opistossa ja päätyi yliopistoon. Joka välii mahtui jokunen työvuosikin. Jos ei siinä muuta oppinut, niin oppi ainakin tietämään, että mitä enemmän tietää sitä paremmin tietää kuinka vähän tietää.
Tuskimpa yhteiskunnallamme on varaa tehdä tästä tiestä käytäntöä, mutta harkittava olisi varmaankin se, että insinöörin tukinto olisi pakollinen välitutkinto DI-opinnoissa, ja siihen taas ennakkoharjoittelu.
Kokonaisuutena Suomen opintojärjestelmä on kuitenkin eräs maailman tasokkaimmista. Lienee sekin pakko myöntää...
Mielestäni ideasi insinöörin tutkinto pakollisena osana DI:n tutkintoa on hyvä. Sama käytäntöhän on kutakuinkin käytännössä myös yliopistossa, ensin kandin ja sitten maisterin tutkinto noin hieman oikoen. Muutama opiskelukaverini AMK:sta lähti DI:ksi lukemaan ja korvaavien opintojen käytäntä on melkoisen kirjavaa.
Varsinaiseen aiheeseen: Ne, jotka osaa tekee. Tekemisen taito ei katoa koulutuksen myötä ja kouluttautumatta jättäytyminen ei takaa käden taitoja.
Ei kun kilvoittelemaan opinhajoihin!
Insinöörit ja muut tekniikan alan asiantuntijat ovat Suomen selkäranka. He ovat luoneet menestyksemme.
Nuo sos- ja terveysalan porukat on perässä hiihtäjiä jotka eivät kykene inssitason töihin koskaan.
Turha mollata hoitoalaa, hyvää työtä tekevät.
Mutta inssejä valmistuu tätä tahtia aivan liikaa, ja samalla opetuksen taso tuntuu laskevan. Ei suomeen tarvita puoliosaavia insinöörejä työttömiksi.
Inssit työllistyy hyvin. Hieman on inssiliitto karheena uusien oaloituspaikkojen määrästä.
Kerropa muillekin, missä inssit työllistyvät hyvin. Tuntuvat jo nuo harjoittelupaikatkin olevan kiven alla. Aloituspaikkoja on todellakin aivan liikaa.
Luokaltamme yksi isyysvapaalla, muut alan töissä. Yksi tosin ei koulutusta vastaavassa hommassa.
Valmistumisprosentti tippuu sitä mukaa, kun aloituspaikkoja lisätään. Tippui jossain välissä 50:een.
Varsinkin laivakonepuolen koneinsinööreistä (merenkulkuinsinööri AMK) on tulevaisuudessa huutava pula.
Miksi niistä laivakonepuolen insseistä tulee olemaan pulaa? Mihin tällainen tieto perustuu?
Inssien huonosta työllistymisestä itselläni on valitettavasti kokemusta. Ainakin Satakunnassa tuntuu tällä hetkellä lähes valmiin sähköinssin työllistyminen melkein mahdottomalta. Edes asennustöitä ei tunnu olevan tarjolla. Valmistuminenkin on enää kiinni vain työharjoittelun saamisesta.
Ainakin me ympäristö-insinöörit työllistymme todella hyvin. Alkaa olla tuo luonnontila sellainen, että meistä on kasvava pula. En usko jääväni koskaan työttömäksi. Palkkakin vähän vajaa 3000 euroa. Että silleen....
Mitä se semmoinen ympäristöinsinööri tekee?
Sorry. Unohdin ympäristöinssit kokonaan. Kyllähän niile tuntuukin nykyään töitä löytyvän, onneksi. Itsellekin voisi olla hyvä vaihtoehto tuo "inssistä (AMK) ympäristöinssiksi" -linja kun nyt tuo ympäristökin on meikäläisellä lähellä sydäntä.
Laivapuolella 70- luvulla vähennettiin koneremmiä, kun automatiikkaa tuli lisää. Nuoremmasta päästä pistettiin pihalle. Nyt vanhat parrat ovat jäämässä eläkkeelle.
Aika harva tuntuu haluavan merelle nykyään. Koska merenkulku on sangen kansainvälinen ala, ovat työmarkkinatkin maailmanlaajuiset, kunhan pätevyyskirjoja on.
Pätevyyskirjoihin (ylikonemestarin pätevyyskirja) vaaditaan nykyään kai merenkulkuinsinöörin (AMK) koulutus ja praktiikkaa.
Tuohon kysymykseen, että mitä ymp. insinööri tekee, niin voisi vastata aika monellakin tavalla. Monet työskentelee jätehuollossa ym. kunnallistekniikassa. Nykyään yhä useammat vesistöjensuojelu projekteissa, ympäristökeskuksissa ym. tutkimuslaitoksissa. Opiskelua painotetaan myös yrittäjyyteen nykyään, mutta se saattaa olla jokseenkin riskialtista vielä niin kehittymättömässä suomessa ympäristönsuojelun saralla. Mielenkiintoinen ammatti tämä kaiken kaikkiaan on ja vielä tarpeellinen aina lisääntyvän luonnon saastuttamisen vuoksi. Tietysti jäisin kyllä mielellään vaikka työttömäksi, jos luonnontilan saisi stabilisoitua.
On se mukava olla diplomi-insinööri kun saa 5000€/kk eikä tarvi kun papereita pyöritellä ;)
Voi Venäjä että oot löytäny hyvän jobin. Mäkin olen DI ja vielä kokenut sellainen, mutta kun onneton olen julkisella sektorilla, niin joudun otsani hiessä raatamaan saadakseni vaivaiset kolme tonnia. Nyt mää oon kateellinen...
Vaivaiset kolme tonnia??! Onko se nyt niin vähän?
...dippainssille.
Mielestäni kolme tonnia kuussa on hyvä palkka, oli sitten dippainssi tai ei.
elä puhu paskaa!
siinä on di:lle 3000 liikaa.
inssille vastaavasta sopiva ois 1800
Työnantajani ajattelee asiasta toisella tavalla. Vaikka mitäs tässä valittamaan, on se hyvä kun kunnon koulutus jotain tuottaakin. Toivottavasti pääset joskus itse samaan :-)