Seikkailunhaluni vei voiton. Pienten lähes olemattomien paperitöiden jälkeen olimmekin jo asettumassa laivan ruumaan. Johtajana minulle tarjottiin paikkaa kajuutasta. Siellä hoitelisin suunnistustehtäviä kapteenin antaessa käskyjä jä käännellessä ruoria. Jatkoimme matkaa täydessä miehityksessä aina yöhön saakka. Raapustin muistiooni viime päivien tapahtumia ja raskaita kirjeitä menehtyneiden sotureidemme omaisille. Äkkiä kajuuttaan saapui märssykorista alas kavunnut poika ilmoittamaan myrskyn lähestyvän. Alkoi ripottaa vettä ja saatoimme havaita salamoita horisontista. Kapteeni käski kaikki miehet asemiin ja minut tarkastamaan mahdollinen jäljellä oleva matka kaskelottien saaristoon. Mittasin matkan ja arvioin nopeudeksemme 5 sikäläisenä yksikkönä Distellerin solmua. Emme tulisi ehjinä perille. Kovasta yrityksestä huolimatta laivamme osui karille hyvin lähelle Mos Le'Harmless nimistä saarta. Kukaan ei hukkunut. Kahlasimme karikolta hiekkaiseen rantaan, josta kymmenien metrien päässä alkoi metsä. Metsästä kuului vertahyytävä karjaisu. Tutkisimme asian päivän valjettua.
Mos Le'Harmless saari
Faladorin sotaherra
3200
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ei ketään kiinosta tarinas....
nuo sun tarinasi ovat aika säälittäviä koko päivänkö runkksit tota tarinaas? Lopeta jo ei ketää kiinnosta sun fantasiasi O.o
miten toi liittyy runee??!!!??!!??!!