Näin kävi:
Tuttavani oli eräänä päivänä lidlin parkkipaikalla, jossa oli pitkäkilpinen parkkeerannut leveästi, vieden kahden auton verran tilaa. Tuttavani oli mennyt ystävällisesti (?!) huomauttamaan toveri v:lle että meillä on täällä Suomessa jokaiselle oma paikka tuossa viivojen välissä, johon toveri v oli vastannut (jotakuinkin näin) "Parin vuoden kuluttua me määräämme mihin täällä parkkeerataan".
Vastaavia tarinoita olen kuullut useita Etelä-Karjalasta.
EI ENÄÄ NAURATA, rekkajonotkin alkaa tuntumaan pienemmältä pahalta.
KÄYMÄÄN SAA TULLA MUTTEI OLEMAAN prkl.
Tuttavani oli eräänä päivänä lidlin parkkipaikalla, jossa oli pitkäkilpinen parkkeerannut leveästi, vieden kahden auton verran tilaa. Tuttavani oli mennyt ystävällisesti (?!) huomauttamaan toveri v:lle että meillä on täällä Suomessa jokaiselle oma paikka tuossa viivojen välissä, johon toveri v oli vastannut (jotakuinkin näin) "Parin vuoden kuluttua me määräämme mihin täällä parkkeerataan".
Vastaavia tarinoita olen kuullut useita Etelä-Karjalasta.
EI ENÄÄ NAURATA, rekkajonotkin alkaa tuntumaan pienemmältä pahalta.
KÄYMÄÄN SAA TULLA MUTTEI OLEMAAN prkl.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Venäjä-yhteistyön toivotaan tuovan uusia asukkaita
Venäjä-yhteistyön toivotaan tuovan Kaakkois-Suomeen uusia asukkaita. Jo 1990-luvun alkupuolelta venäläisten asukkaiden määrä on pelkästään Lappeenrannassa kasvanut muutamasta sadasta reiluun tuhanteen.
Kaupungissa uskotaankin lisääntyvän koulutus- ja tutkimusyhteistyön kansainvälistävän maakuntaa entisestään. Juuri venäläisistä toivotaan paikkausta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson väestökatoon, sanoo Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen.
- Meillä on hyvin kehittynyt kansainvälinen koulutustoiminta ja on muun muassa englanninkielisiä kansainvälisiä tutkintoja teknillisessä yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa.
Lappeenrannassa on Heinosen mukaan noin 500 kansainvälistä opiskelijaa.
- Sillä on tärkeä merkitys, että näitä opiskelijoita jää tänne Etelä-Karjalaan työelämään ja kiinnittyy ihan normaaleiksi asukkaiksi, Heinonen jatkaa.
Kehitysjohtaja Markku Heinonen on yksi keskiviikkoillan Studia generalia-luentosarjan alustajista.
© |YLE| Etelä-Karjalan Radio 22.10.2008 päivitetty klo 06:44:07
On seurattu asiaa huolestuneena jo pitemmän aikaa. Päättäjät rähmällään naapuriin päin.
paskahuussit samaan telttaan molemmat !
Suomeen ei voissapaistetuilla ole enää asiaa !
ne voi toimittaa asiansa rajan yli vedettävällä muoviputkella,johon huutamalla täällä joku vastaa --tai sitten --ei !
Nämä jutut ovat pelkkää satua.
OLE! MINULLE KÄVI SAMANTAPAINEN JUTTU. EI SIITÄ SEN ENEMPÄÄ.SANOIN SUORAT SANAT TAKAS