Meillä on omakotitalossa suorssähkölämmitys ( varaava takka jota käytämme usein) ja vesiputkijärjestlmä-lattialämmitys?. Hankimme just lämpöilmapumpun ja olemme ottaneet lattialämmityksen pois päältä kaikkialta paitsi märkätiloista. ELI onko vaara, että lattiat jotenkin kosteusvarioituu tms, jos lattialämmitystä pitää pitkäänkin pois päältä? Näistä asioista ymmärtämötön kyselee ja toivoo vastauksia asiantuntijoilta. Kiitos
lattialämmitys pois päältä
taiska
193554
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
kosteuseritykset, niin voi olla ilma lattialämitystä sielläkin ja huonelämpö riittää kuivamaan lattian 12 tunnissa.
Nykyrakennusmäärysten mukaan muu talo pitäisi olla niin hyvin olla rakennettu, ettei lattialämmityksen puuttumisella ole mitään merkitystä rakenteiden iälle.
Itse pitäisin peruslämmöt kaikkialla päällä noin 15 asteessa.
talot siis mätänevät käsiin.
Luuletko ettei ilppi ja varaava takka pidä lämpöä yli 15 asteen vai? Ei ne lattialämmityksen vastukset päälle napsu missään vaiheessa jos sen 15 asteeseen asetat.
peruslämmön päällä eli jotain 20 astetta näin laminaatit ja betonit pysyy kunnossa.
sit sen tarvittavan lämpötilan noston tekee ilp tai takalla.
Minusta pyynti vois olla esim. 18 astetta säätimeltä pannuhuoneessa. Silloin lattialla voi vielä kävellä paljain jaloin normaalit ihmiset
Nykyisin on myös ilmalämpöpumppuja jotka siirtää lämmön vesisäiliöön. Sinun tapauksessasi se olisi ollut paras ratkaisu, koska on jo veikierto lattioissa. Ei talo siitä kärsi vaikka ei lattiaa lämmitä jos märkätoloihin ja muualle pääsee lämmitetyn ilman kierto. Ainoastaan asumisen mukavuus kärsii. Harmi vain että myydään jos jonkinlaista laitetta jotka ei ehkä sovellukaan.
Millä muuten vesi lämpeää vesiputki lattalämmitykseen nykyisin? Jos sinne syöttäisi vaikka 19 asteista vettä niin voisi vielä käyttää ilmapumpun kiertoa ja asumismukavuus olisi kohtalainen. Normaalisti riittää 22 ast. vesi lattiassa eikä muuta lämpöä tarvitse.
Noilla ilma-vesi-lämpöpumpuilla alkaa olla hintataso jo melko kohtuullinen. Ainkin yhdellä marketilla. Saas nähdä muutamassa vuodessa voi hintatoso isommillakin merkeillä olla hieman asiallisempi kuin nykyisin.
"Jos sinne syöttäisi vaikka 19 asteista vettä niin voisi vielä käyttää ilmapumpun kiertoa ja asumismukavuus olisi kohtalainen. Normaalisti riittää 22 ast. vesi lattiassa eikä muuta lämpöä tarvitse. "
Vesi pysyy parissa kymmenessä asteessa vaikkei lämmittäisikään riittää että vesi kiertää. 22 asteinen vesi ei riitä yhtään mihinkään. Jos riittäisi niin ulkolämpötilaautomatiikkaa ei tarvittaisi ollenkaan. Voitaisiin kesät-talvet pitää kierto 22 asteisena. Kun huonelämpö nousee 22,1 asteeseen lämmitys lopuu automaattisesti.
Normaali lämpökäyrä lattialämmitykselle on sellainen että -30 asteen pakkasella lattiaan menee 35-40 asteista vettä. Tämä riippuu hieman lattiamateriaaleista ja talon lämmöntarpeesta yms. Pesuhuoneen lattiaan tarvitaan 25-30 asteista vettä jotta se on lämmin.
nuo pumput ovat noin 10 kertaa kalliimpia kuin lämmityksenn tarvittavat ilma-ilmapumput.
Kauan saa pumppu jauhaa että rahat tulee takaisin
pelkän käyttöveden osalta. Veikaan ettei tule
koskaan.
Laskelmissa tietysti läträtään vettä mielin määrin.
Itse olen saman ongelman edessä ja mielenkiintoa tässä vaiheessa ehkä eniten herättänyt nämä ilma-vesi- pumput.
Tavallinen ILP on toimeton kesäajan ja vasta keväisin/ syksyisin sitä tarvitaan. Talvisin (pakkasella) ne eivät kovinkaan hyvin enään toimi. Noiden VILP:ien etu on se, että kesäisin noilla voi tuottaa lämpimän käyttöveden, kun tavallinen ILP seisoo paikallaan ja kevään ja talven saamaan sekä käyttöveden, että lämmittämään taloa. Talvisin niiden kapasiteetti alkaa loppua kesken, mutta silloinkin saadaan useimpina päivinä taloa lämpimäksi ja käyttövesikin "esilämmitettyä", jolloin vastukset nostavat veden lämpöä enään 40 => 55 asteeseen, eikä 6 => 55 asteeseen.
Hinta on huomattavasti isompi kuin ILPeissä, mutta niin saatava tehokin. Jos on lattialämmitys, niin tuollaisen VILPin hyötysuhde on hyvä.
vAI on sinulla lattialämmitetyssä talossa myös ulkoläpöanturi. Taitaa olla vanha heinälato koko talo. Kokemuksesta puhun ja 10 vuotta on tämä lämpö vedeessä riittänyt. Jos on eristykset kunnossa, siitähän kaikki johtuu. Ulkoanturi sotkee lämmön niin että pakkasella nostaa veden lämpöä mutta se vaikutta vasta vuorokauden kuluttua jolloin usenkin on jo pakkanen laskenut. Ja SITTEN ON KUUMA. uLKOANTURI POIS LATTIALÄMMITYKSESTÄ eSITIN VAAN YHDEN VAIHTOEHDON ilma-vesipumpusta. 200m2 talo on ja säkönkulutus 12000 kwh/vuosi. Mutta pitääkää hyvänänne yksinkertaisuutenne! Voi voi mikä hönkä lattiassa1
Melko matalaenerginen talo jos menee vain 12000kWh ja tilaa 200m2. Jos lattiat vielä todella hyvin lämpöä johtavaa materiaalia niin miksei onnistuisi. Kerro toki lisää kuulostaa mielenkiintoiselta.
Vai lämmitätkö pakkasilla puulla? se kyllä selittäisi myös asian. Jos näin on niin kokeile ensi talvena pari päivää ilman puulämmitystä että millaista vettä tarvitaan talon pitämiseen lämpimänä.
Tavallisesti vesikiertolattian kanssa taloissa on ulkolämpötilan mukaan säätyvä lämmitys. En ole vielä yhtää tavannut jossa ei olisi. Tuo mainitsemani menoveden lämpötila on tavallinen uusissa normaalieristetyissä taloissa. Tässäkin talossa on tavalliset eristeet(n.20cm seinissä, n.50cm katossa jne.) Eihän tietenkään noihin lukuihin mennä kuin yhtenä päivänä vuodessa jos silloinkaan(viime talvena kylmin meillä -21). Tavallisesti talvikelissä pyöritään siinä 25-30 asteen haarukassa.
"Ulkoanturi sotkee lämmön niin että pakkasella nostaa veden lämpöä mutta se vaikutta vasta vuorokauden kuluttua jolloin usenkin on jo pakkanen laskenut. Ja SITTEN ON KUUMA."
Tuo on tunnettu juttu. Kun betonilattia on turhan hyvä varaamaan lämpöä niin siinä on viivettä. Minä yritin välttää tätä tekemällä valusta vain n.6cm paksuisen, ja lisäksi puolet lattiasta on rakenteeltaan varaamatonta. On siinä siltikin viivettä mutta vain muutama tunti. Sama ongelma syntyy myös sähkökaapeleilla. Mitä vähemmän talo tarvitsee lämmitystä(paremmat eristeet) sitä pidemmäksi ajaksi betonin varaus riittää. Siis ongelma korostuu matalaenergiatalossa.
"uLKOANTURI POIS LATTIALÄMMITYKSESTÄ" Tuota minä en suositele. Onko sinulla muuten huonetermostaatteja? Jos sellaiset on niin silloin periaatteessa voisi ajaa vakiolämmöllä.
Todella olen seurannut että mieluummin vakiona veden lämpö lattiassa. Talohan on avara, siis vähän väliseiniä. Saunaosaston lämpö voisi olla kovempi mutta se vaatisi oman suntin ja kiertovesipumpun.
Muuten nuo termostaatit huoneissa jarrutaa tasaisuutta kyseisessä lattiassa koska lämpö jo kuluu putkikierron etupäässä jos esim, vesi on lämmin ja sen kiertoa kovasti jarrutetaan term, vent. Mieluummin matala veden lämpö ja kierto vakio. Kovin teoreettista on että eri huoneet olisi eri lämpöisiä, pitäisi kovin huolehtia että
ovet on kiinni. Etelärannikon ilmasto on aika leuto ja tämä on siellä. Uunikin on, oikea vanhan ajan leivinuuni ja hella edessä johon hiilet vedetään, tiilestä rakennettu v.99. Laiskuus vaan teettää että harvoin tulee lämmitettyä koska ei tarvitse. Kyllähän katolla oleva aurinkolämpökeräin auttaa kovasti käyttöveteen kesäisi, aurinkoisina aikoina sähkö kokonaan poissa varaajasta joka on muuten 1800 litraa. Siinä on vastukset sekä yläosassa jolla nostetaan lämpöä korkeammaksi jos on pilvinen aika. Alaosassa sitten vastukset sähkölle jotka kytketää kun on talvi. Aur, keräimet itse rakennettu ja suunniteltu ja niitä pitää olla riittävä neliömäärä jota harvoin monikaan ostaa tarpeeksi koska ovat hintavia.
Tässä olen toteuttanut omia kokemuksiani koska olen LVI urakoitsija, nyt eläkkeellä.
Älkäämme antako kehityksen pysähtyä ja olkaamme ennakkoluulottomia, mutta ei pidä lähteä myyntimiesten kelkkaan jos ei ole omaa tietoa tai varmaa ennen tehtyä järjestelmää. Talossa muuten tehokas lämmön talteeotto ilmastointi, sekin pitkän kokemuksen ja nähdyn käytännössä tulos. Itse kehitelty.
Eikös alkuperäisellä kirjoittajalla ollut vesikiertoinen lattialämmitys. Eli vesi-ilmalämpöpumppu lämmittäisi käyttöveden lisäksi lattialämmityksen kiertovettä. Luulisi sillä kannattavan. Samaa mieltä olen siitä, että pelkkään käyttöveden lämmittämiseen ei pumppua kannata hankkia.
Lattialämmitys saa maxsimissaan olla 35 astetta. (laatta lattiat) Eli kovallakin pakkasella riittää 28-30ast. Ja lattialämmitykseen (vesikiertoinen) termostaatti asennetaan paluu puolelle, tää ei kuulunut asiaan, mutta näin on...
kuitenkin laitettaisiin ihan seinään tai lattiaan...
Just. 200 neliötä ja 12 000 kWh!? Ootko nyt tosissas? Pyhällä hengellä teillä taidetaan elää. Mistä oot tuon luvun keksinyt? Ei taida ihan kaikki sähkö olla tuossa. Ei ihan...:)
Sähköisen lattialämmityksen pesutiloissa pistin heti alussa 0-asentoon.
Saunaa ja pesuhuonetta lämmittävät käyttövedellä 55-asteiset radiaattorit. Peilit eivät hikeenny saunottaessa ja suihkuttaessa, ehkä joskus muutamaksi minuutiksi.
Kesähelteellä lämpöpatterit pienemmälle tahi kiinni. Lattiat alvaria sopivan lämpimät.
Minulla on 170 m2 OK talo ja minulla täysin sama tilanne.
Ilmalämpöpumppu jauhaa yötä päivää, ja lattialämmitys muualla kun märkätiloissa on aina sammutettuna. Joskus kylmänä keskitalvella lämmitykset ovat päällä, mutta muuten ei.
Märkätiloissa yösähkö lämmittää lattiat joka yö lämpimiksi, jolloin lattiat kuivivat täysin. Ei ole ollut ongelmia, vaikka jos lattiat ovat oikein rakennetut, niin ne voisi pitää kylmänäkin. Naapuri piti lattiat kylmänä, ja eräänä päivänä laatat poksahti irti. Joten suosittelen märkätilojen lattialämmituksen päälle oloa mukavuuslämmön sekä ongelmien välttämiseksi. Pääasia on että lattia kuivuu aina välillä täysin, eikä jää makaamaan märkänä pitkiksi ajoiksi.