Olen tässä lueskellut aikani näitä yh-ihmisten (lähinnä yh-äitien) keskusteluita ja myös työssäni heihin "törmään". Yksi asia on alkanut kummastuttaa; miksi ihmeessä pitää aina olla mielessä raha, valta, kosto tai seksi??? Aivan kuin ne olisivat koko elämän sisältö. Itse olen eronnut kolme vuotta sitten. Ero oli vaikea ja riitaisa ja on varmasti jättänyt pysyvät arvet sisimpääni. Opiskelin, tein lopputyön ja olin töissä koko eroprosessin ajan. Väsytti, vitutti ja rahat olivat loppu. MUTTA SILTI KOEN OLEVANI ONNELLINEN. Ilman seksiä, ilman "omaa" aikaa, ilman muotihömpötyksiä, ilman ravintolailtoja, ilman elatusmaksuja, ilman ex-puolison apua lastenhoidossa mutta myös ilman katkeruutta. Voisin hyvin murehtia lopun elämääni "hukattuja" vuosia mutta olen sen sijaan iloinen tulevista vuosista. Voisin käpertyä itsesääliin seksin puutteesta ja köyhyydestä mutta nautin todella lasteni kanssa puuhailusta. Elämässä on rahaakin tärkeämpiä asioita, lapset ovat minulle sellainen. Koti-ilta lasten kanssa leipoen tai videoita töllötten ja nauraen on parasta lääkettä sieluni haavoille. Koen eläväni täyttä elämää. Elämä on täynnä valintoja, mutta olemme viime kädessä niistä itse vastuussa. Älkää tuhlatko kaikkea energiaanne vellomalla menneitä tai haikailemalla tulevia, vaan eläkää tätä päivää ja ajatelkaa kuinka suuri lahja lapset meille ovat.
Olkaa valittamatta
Onnellinen yh-äiti
8736
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lueskelin tuossa noita tekstejä ja huomasin mielenkiintoisen seikan.
Suurin osa valituksista tuleekin Yllätys yllätys.. niiltä jotka eivät olekaan yh.jia.
He valittavat siitä että yh on erityisasemassa.. he valittavat siitä että yh.n lapsista tulee rakkareita hevalittavat siitä että yh hyppii vuoteesta vuoteeseen.. he valittavat kaikesta.. jopa siitä omasta elämästään.
Olet oikeassa.. että elämässä on paljon tärkeämpiä asioita.. mutta tiedätkö sen että puhuminen ja kirjoittaminen on terapiaa monelle.. minullekin.
Olen selvinnyt kaikesta vain siksi että minulla on ollut ihmisiä jotka ovat kuunelleet sen mitä sisälläni on ollut. Olen voinut kirjoittaa maileja ystäville ja purkaa kaiken pois.
Nyt kun erosta on jo pidempi aika voin kirjoittaa ahdistavista asioista tänne..Enkä pura niitä lapsiini... sekin on mahdollista että alkaisin heille juttelemaan jos ei olis muuta kanavaa.
Jos joku ei tahdo lukea yh.n arkea koskeviin kirjoituksiin aina voi olla avaamatta tätä sivua..
silloin ei nää eikä tiedä mitä kirjoitellaan.
Helppoa...
Mikä sinä olet tänne tulemaan komennuksinesi?
Yksi palstan tarkoituksesta on juuri
tiedon, huonon mielen jne. vaihtamista.
Jos täällä kaikki kirjoittaisivat tyyliin:
hyvin menee mutta menköön,
niin mitä itua siinä olisi?
Eihän se ole totta kenenkään kohdalla,
sillä aina ei voi olla onnellinen.
ne yh:t jotka täällä kirjoittavat jotenkin antaisivat ymmärtää etteivät lapset olisi heille tärkeitä. Tottakai ovat, koska jokainen joka on yh on ottanut vastuun lapsista. Se toinen vanhempi ei sitä ole tehnyt jostain syystä.
Rahahuolet ovat arkipäivää monelle. Itse hermoilen vain sen vuoksi, koska lapsilleni haluan antaa myös ruokaa ja vaatteita yms. Missään ylellisyydessä ei eletä, mutta edes perusasiat. Rakkautta ja yhdessäoloa ei rahassa mitata.
En ole katkera ja todella onnellinen puolestasi ja valinnoistasi. Oman valintani tein viisi vuotta sitten, enkä sitä ole tähän päivään mennessä katunut. Elämänlaatu ainakin parani meillä kaikilla sen jälkeen.
Oletpa sinä todella haavoittunut erossasi, jos ylpeilet sillä, ettet saa elatusmaksuja. Hienoahan se on,että pärjää ilmankin, mutta kyllä ne kuuluvat etävanhemman maksettavaksi ja niillä helpotetaan lasten elämää ja ehkä mahdollistetaan jokin harrastus, jos sitä ei leipään tarvita. Itsekkyydelläsi viet lapsiltasi sitä laatua, mitä velvoitteiden hoitaminen - tässä tapauksessa raha - toisi.
Vastaan vain, että olenko väittänyt etten saa lapsille lasten isältä elatusmaksuja?
Se mikä lakisääteisesti on määrätty tulee.
ilmeisesti "ylpeys" tarkoitti alkuperäistä kirjoittajaa..:)
Sitä olisi yh:llakaan mielessä kuin raha, valta ja seksi???
Ilman niitähän elämä on vain no jaa, enpäs sanokaan.
Miksi vain onnellisilla on oikeus elää?
Miksi vain onnellisilla pitäisi olla oikeus kirjoittaa täällä?
Miksi yleensä pitäisi aina olla onnellinen ja tyytyväinen, sehän luo vain taantumusta.
Eteenpäinpyrkivä ihminen on AINA tyytymätön ja hieman onneton.
Eiköhän huolet, surut ja murheet kuulu jokaisen terveen aikuisen elämään.
Varmasti meistä jokainen
on oman mestarikurssinsa suorittanut ja saavuttanut oman asemansa ennenniintäydellistenvanhempien-kerhossa, toiset lyhemmän ja toiset pidemmän kaavan mukaan.
Terve ihminen pystyy käsittelemään myös negatiivisiä tunteita ja myöntämään niiden olemassaolon, ei kukaan voi olla aina onnellinen se on sairasta (ja tämä tulee nuppialan ammattilaisen kannanottona!).
Meillä monilla vaan on elämäntilanne sellainen että tämä on paras ja ehkä ainoakin kanava tuoda julki onnettomuutta, surua, rahattomuutta sekä seksinjanoa.
Meidänhän pitää turuilla ja toreilla kulkea pystypäin näyttäen piremmiltä ja paremmilta kuin karvalakkikansalaisen, muutoin alkaa juoruämmien leuat heilua ja tulikuumat kivet lentää yh-paran niskaan.
Meille kun elämän normaalit asiat eivät tänäkään päiväna kaikkien mielestä kuulu, kuten raha, valta ja seksi.
Ja minä ainakin jatkan russutusta, mankumista ja kinuamista niinkauan kunnes Sefu sensuroi viestintätuotteeni!
Niin jäi hätäpäisyyksissä pois lauseita, joojoo olen taas urakoinut kunnon duunirupeaman ilman unta.
Meille kaikille lapset ovat tärkeitä, rakastamme lapsiamme, teemme kaikkemme heidän eteensä, MUTTA
totuus on että täysipainoinen vanhemmuus tarvitsee myös ravintoa, toisten aikuisten kanssa kommunikointia, aikuisten asioista lörpöttelyä, kokemusten vertailua, olkapäänä olemista sekä olkapäähän nojaamista.
Jos vanhemmalla ei ole mitään omaa juttua vaan hän satsaa ja panostaa lapsiinsa unohtaen itsensä ja omat tarpeensa, hänestä tulee ennen pitkää tyhjä astia josta ei voi enää ammentaa lapsille eväitä elämän tielle.
Myös siksi meidän on muistettava huolehtia itsestämme ja purkaa huolemme ja murheemme.
Ja kirjoitukseni kirjoitan lämmöllä, en moittien, muistetaan jokainen (minäminämyös)
että mikä sopii minulle on hyvä minulle, mutta ei välttämättä käy naapurille.
Iloa ja lämpöä talveksi taittuvaan syksyyn jokaiselle niin onnellisille kuin onnettomille, rahakkaille ja rahattomille, vallassaoleville ja vallattomille, seksittömille ja seksikkäille!