Pentukoirallani on koirapuistossa yksi hyvä koirakaveri, jonka kanssa pentu on leikkinyt alusta alkaen ja koirat tulevt hyvin toimeen. Nykyisin leikit ovat muuttuneet rajummiksi ja tämä koirakaveri ottaakin pentuani kovasti aina korvista ja poskista kiinni ja retuuttaa. Pentuni hakee rajumpia ja rajumpia leikkejä, vaikka korvat ja kaula ovat nykyään täynnä rupia. Verta ei ole kuitenkaan vuotanut haavoista. Mietinkin vain voiko näm arvet tulehtua tai olla vaaraksi pennun terveydelle? Pentu ei itse ole moksiskaan tilanteista, vaan tuntuu nauttivan tällaisesti painimisesta.
Ruvet ja arvet pennulla
Jaakkoko
17893
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei vaan retuuttelisi omaa pentuani! En ole koskaan joutunut "paikkailemaan ja tohtoroimaan" pentuja niiden leikkiessä...ja kyllä puremat VOI TULEHTUA. Vaihda koirakaveria tai puutu retuuttamiseen....
Koiralleni ei kelpaa kukaan muu leikkikaveri kuin tämä yksi ainoa retuuttelija. Leikin mennessä liian rajuksi (nykyään melkein heti) puutun kyllä tilanteeseen ja toisenkin koiran omistaja puuttuu ja keskeytetään leikit ja yritetään ohjata koiria rauhallisempiin puuhiin, mutta mikään muu ei tunnu kiinnostavan. Ollaan otettu jäähylle, todella kovastikin ojennettu, mutta tätä ne vain tykkäävät tehdä. Oma pentunikin oikein jatkuvalla syötöllä hakeutuu tilanteeseen, jossa leikit menevät rajuiksi.
No anna sitten palaa, kun ongelmaa ei oikeasti ole. Älä anna tappeluksi mennä jos ovat samaa sukupuolta. Haavoja voi putsailla esim. Betadinella.
Ei pieni pentu saa olla haavoilla herranjumala! Mieti mitä seuraa, kun koirasi kasvaa. Mieti mitä se nyt oppii, millainen siitä tulee isona tältä pohjalta. Lulletko pennun todella nauttivan... Äly hoi...
Mutta jos pentu itse menee leikkimään ja vaikka tämä toinen koira leikkisi jonkun toisen koiran kanssa pentuni väen vängällä änkeää väliin ja aloittaa välittömästi riekkumiseen johtavan leikin. Jos pentu tykkää rajuista leikeistä niin kiellänkö sen kokonaan ja jätämme leikit sikseen? Jos pentu ei itse hakeutuisi aina tämän saman koiran seuraan ja itse hakisi rajuihin leikkeihin tätä toista koiraa en antaisi tilanteen jatkua - tietenkään. Mutta jos pentu on itse aivan innoissaan tästä leikistä ja haluaa painia niin tuntuu hölmältä kieltääkään.
Sen verrna vielä haluaisin lisätä, että pentuni kuitenkin on jo 7kk Saksanpaimenkoira ja uros, joten mistään "pikku pikku" rodusta ei ole kyse, vaan hurjapäisestä uros sakemannista. Mutta siltikin - huolissani olen koska kysyin mielipidettä. Pentuni vain tuntuu nauttivan tästä leikkikaverista, vaikka itseäni kuinka harmittaa ja ruvet pelottaa.
Katso ettei "pienokainen" opi tappelemaan. Jos tulee ns. naarmuja, ei se niihin kuole, mutta jos tulee selvä syvä purema (kulmahammas uppoaa nahkaan) silloin on syytä käydä lekurilla. Syvissä haavoissa muhii bakteerit syvällä ja aiheuttaa tulehdusta.
selvitä maalais järjellä?
Minulla saku uros 5vee ja tykkää leikkiä rajusti kunhan samanhenkinen kaveri löytyy. Naarmut ynnä muut on ihan tavallisia tuleehan ihmislapsillekin niitä kun ne tuolla menee keskenään?
Jos pysyy leikkinä ja molemmat intona ni menkööt, tappelu asia erikseen.
Ja pikkuhaavat ym. kyllähän minäkin menen sairaalaan joka pikku haavan takia... betadinea ja maalais järkeä. pääsee aika pitkälle.
Selviä haavoja en ole pennusta löytänyt, vaan turkin alta tuntuu ja kun kaivaa niin näkyy rupia joka kerta näiden kahden leikkimisen jälkeen. Yleensähän ruvet tulevat kun ihossa on mennyt rikki eli on tullut haava, mutta sellaisia selviä haavoja en ole löytänyt. Paksuja rupia on korvat ja kaula kauttaaltaan täynnä. Pentu ei ole moksiskaan kun niitä kaivelen ja painelen / tutkin, joten tuskin ne ovat edes kipeitä. Hieman vain säikäyttää tottakai kun peikit ovat muuttuneet niin rajuiksi.
Aikuiset koirat eivät koskaan "leiki" vaan ottelevat aina tosissaan. Koirasi on tullut jo siihen ikään (7kk) missä leikki muuttuu todeksi. Ihmisen silmissä leikiltä näyttävä touhu on oikeasti koiraa stressaavaa valtataistelua mitä pitäisi välttää. Aikuisen koiran ei tarvi olla tekemisissä muiden kuin oman lauman jäsenten kanssa, susilaumassakin ulkopuoliset saa tappelun aikaan. Opetat vaan koirasi räyhääjäksi.
sillä myöhemmin voi olla hankaluuksia, kun koira "oppii" että saa "tapella". Jossain vaiheessa leikki kuitenkin yltyy ja voi olla, että vastapuoli saa tarpeekseen ja jompikumpi haavoittuu oikeasti. Ne tilanteet tulevat niin nopeasti, että vaikka vieressä seisoisit, vahinko on voinut jo tapahtua ja tosissaan tappelevia koiria ei niin vain irroteta. En ottaisi riskiä omani kohdalla.
temuta niin paljon kun sielu sietää,kunhan se on molemminpuolista.. mitä rotua??ja sukupuolta?? sekin on aika tärkee tekijä täs sopassa :)
En tajua mihin perustat tuon väittämäsi. Palstalla on varmaan muitakin usean koiran perheitä tai koiriaan leikkikavereiden kanssa leikittäviä. Ja totta kai ne leikkii!
Sakemanni uros on oma koirani ja tämä leikkikaveri on joku ilmeisesti harvinaisempi rotu, mutta taistelu/vartiokoirana kuulemma käytetty ja narttu n. vuoden ikäinen.
koirien käyttäytymiseen oikeasti perehtyneeltä ihmiseltä, niin saatte vastauksen, että aikuiset koirat ei leiki. Esim. Pertti Vilander, Susi Pullianen ym.ym. Murrosiässä leikki muuttuu todeksi. Mikä näyttää omistajan silmään söpöltä leikiltä ei sitä oikeasti ole.
Näköjään palstalla ei tulla ilman Vilanderia toimeen, mutta tosiaankin oma viisas aikuinen koirani ei leiki, leikki pentuna. Viisaana ihmisenä olen ilman Vilanderiakin käsittänyt miksi aikuinen koirani ei leiki. Kannattaa lukea Susi Pulliaista.
Saattaa olla että vanha koira ei leiki, mutta aikuinen koira kyllä leikkii. Itsellä kokemusta koirista n.25 vuotta ja aina olen sallinut leikkimisen.
Koira on jo niin kauan elänyt kesyn eläimen elämää, että mielestäni on virhe samaistaa käyttäytymistä suoraan susilauman käyttäytymiseen. Koiran elämähän eroaa villin suden elämästä kuin päivä yöstä.
Koira on jollain lailla aina pentu, sillä ihminen on sen lauman aikuinen. Pallopelit ja koirien keskinäinen painiminen kuuluvat koiran elämään, mutta vastapainoksi pitää olla aivojumppatehtäviä, jotka rauhoittavat ja tietenkin häiriötöntä lepoa.
Jos verrataan aikuista sutta ja aikuista koiraa,
niin koiran käytös on kuin pennun. Esim. metsässä koira näkee karkuun pinkaisevan rusakon, niin välittömästi tekee mieli lähteä jahtiin ja usein ihan riemusta kiljuen. Siis kuten pentu. (Koulututettu koira tiekenkään ei lähde, vaikka mieli tekisikin.)
Susi taas harkitsee kannattaako lähteä takaa-ajoon, kuinka kaukana saalis on ym. Siis kuten aikuinen vakavissaan saalistava eläin.
Koirien leikit tosiaan voivat näyttää ja kuulostaa kuin olisivat täydessä tappelussa, mutta tarkemmin katsottuna se on leikkiä ja erittäin hauskaa =) Kunhan reuhomista ei ole koko päivää, vaan taspainottavia pitkiä kävely/haistelulenkkejä ja jo mainittuja aivojumppatehtäviä tehdään myös.