Minulla on 10 viikkoinen, sekarotuinen (mm.sakua, labbista ja kultsia) narttupentu. Pentu on erittäin helppo kouluttaa, sillä se on niin ahne ruuan perään. Nyt on kuitenkin tullut ongelma. Pentu puree käsiä, naamaa ja nilkkoja. Joskus se puree leikkiessä, toisinaan hakee huomiota, kun se ei sitä haukkumalla saa. Kun kiellän sitä ("Ei!"), se lopettaa, istuu ja katsoo minua silmiin, jolloin se saa palkinnon. Nyt se on kuitenkin yhdistänyt pureminen-> "Ei!"-> istuminen-> palkinto, jolloin se puree kahta kauheammin.
Nyt kysynkin neuvoa, mitä pitäisi tehdä? Alanko pennun purressa ottaa sitä niskasta kiinni vaihtamalla samalla sanaa esim. "irti", ettei se ymmärrä "ei"-käskyä epämiellyttäväksi? Haluan kuitenkin, että se tottelee sitä aina ja välittömästi, niinkuin se nyt tekee. Vai tiedättekö jotain inhottavan makuista ainetta, jota voisin sivellä käsiini (mutta joka ei kuitenkaan tahmaa/kuivata käsiä), jotta se yhdistäisi epämiellyttävän maun käsien puremiseen ja lopettaisi sen?
Pentu on muuten aivan ihana, osaa käskyt: istu, maahan, tule (lähemmäksi), tänne (istumaan vasemmalle puolelleni), alas ja ei. Se kulkee nätisti hihnassa ja on muutenkin kuin ihmisen mieli, paitsi tämän puremisen osalta. Kertokaa nyt te viisaammat, MITÄ TEEN??
Nyt kysynkin neuvoa, mitä pitäisi tehdä? Alanko pennun purressa ottaa sitä niskasta kiinni vaihtamalla samalla sanaa esim. "irti", ettei se ymmärrä "ei"-käskyä epämiellyttäväksi? Haluan kuitenkin, että se tottelee sitä aina ja välittömästi, niinkuin se nyt tekee. Vai tiedättekö jotain inhottavan makuista ainetta, jota voisin sivellä käsiini (mutta joka ei kuitenkaan tahmaa/kuivata käsiä), jotta se yhdistäisi epämiellyttävän maun käsien puremiseen ja lopettaisi sen?
Pentu on muuten aivan ihana, osaa käskyt: istu, maahan, tule (lähemmäksi), tänne (istumaan vasemmalle puolelleni), alas ja ei. Se kulkee nätisti hihnassa ja on muutenkin kuin ihmisen mieli, paitsi tämän puremisen osalta. Kertokaa nyt te viisaammat, MITÄ TEEN??
Vastaukset 6
Vanhimmat
meillä toimi sellainen, että aina kun purasi, niin kiljahti ja sanoi aijai ja esitettiin surullista.. juu ei missään nimessä mitään makupaloja palkinnoksi, koska juuri silloin se pureekin..
ja jos ei toimi niin ei huomioi koiran näykkimistä, vaan kääntyy koko ajan poispäin tai menee vaan pois. näin se ei saa toivomaansa huomiota.
ja toinen jos leikkiessä sormia innostuu ja näykkii eikä kiljahdukset auta, niin sormet kurkkuun (hellästi, sopivasti, ei kättä kyynervartta myöten mahaan asti) toimii tosi hyvin..
koirasi kuitenkaan ei ole mikään minikoira että se tästä kärsisi.
tai kielestä kiinni jos siitä saa.
moni laittanu etikkaa tai vastaavaa sormiin mutta en ainakaan ite viitsi sotkea
Vinkkisi olivat muuten hyviä, mutta koira vaan innostuu enemmän, jos vinkaisee ja "murjottaa". Huomiotta jättäminen on TODELLA vaikeaa, sillä koiralla on niin terävät hampaat, että vaikkei se pure kovaa, se todella sattuu ja verta tulee lähes aina. Haukkumisen se on todennut hyödyttömäksi huomionhakukeinoksi juuri sillä, ettei sitä vilkaistakaan, jos se haukkuu.
Täytyypä kokeilla sitä sormet kurkkuun/kielestä kiinni jos tepsisi! :)
pentu on vasta vain 10vkoinen ja sen hampaat alkavat piakkoin vaihtua, ikenet kutisee ja on pakko saada jotain pehmeää purtavaa. Tai sitten se yrittää kutsua teitä puremalla leikkiin sillä muulla tavalla se ei osaa kutsua esittää. Pentu osoittaa myös joissain tilanteissa hellyyttään näykkäisemällä omistajaansa -kuten se äitikoiraansakin saatta näykkäistä ja äitikoira sen sallii. En näkisi missään nimessä tarpeellisena alkaa työntämään sormia kurkkuun tms. Aina säväyttää lukea vastaavia ohjeita vaikka tietääkin että valitettavan usein ja moni yrittää kouluttaa pentuaan kivun/ epämiellyttävien asioiden kautta ymmärtämättä sitä että kaikki ottaa oman aikansa. Oman pentumme ei tarvitse meidän käsiämme alkaa koskaan pelkäämään tai edes väistämään vaikka se pahojaan tekisikin. On annettava itselle ja pennulle aikaa opetella tuntemaan itsen ja toisen tarpeet ja odotukset, vaistoamaan mielialat ja käyttäytymään siten että kaikilla on hyvä olla. Kumppanuutta ja molemminpuolista luottamuutta ei koiraan käsiksi käymällä saada luotua. Kun pentu pienestä pitäen näkee että sinä olet luotettava, turvallinen ja oikeudenmukainen johtaja, ei se kyseenalaista paikkaansa vaan sillä on hyvä olla siinä asemassa johon se on laitettu. Nuoren koiran kanssa on vähän eri juttu, mutta 10vkoinen pentu ei hypi silmille ellet sinä anna siihen aihetta ja tee pennusta epävarmaa.
Puremiseen suosittelisin kokeilemaan samaa keinoa kuin haukkumiseenkin -jättäkää pureminen omaan arvoonsa ja nouskaa seisaalleen jolloin pentu ei pääse käsiin/ kasvoihin kiinni. Lähtekää vaikka toiseen huoneeseen tai muuten vain pennusta kauemmas ilman että katsotte pentua lainkaan. Jos sama toimi haukkumisen kanssa, uskon että tuottaa tulosta puremiseenkin. Jatkakaa myös kieltämistä. Vaikka pentu yhdistäisikin ei:n namiin, on hienoa että se ymmärtää mitä siltä odotetaan. Älkää antako lopettamisesta ja aloilleen istumisesta jokaisella kerralla palkkaa. Pentu oppii hyvin pian että koska joskus se karkki sieltä vastaavanlaisessa tilanteessa tulee, kannattaa aina yrittää! Samoin tilalle voi tarjota jotain muuta purtavaa. Antakaa pennulle oma nalle ja retuuttakaa sitä kun huomaatte että nyt pentu tulee taas purumielessä kohti. Aikansa tähänkin ehdollistuminen ottaa, mutta palkitsee lopulta! Meillä pieni tuo nykyään pehmonsa aina luokse kun toivoo saavansa kaverin lattialle peuhaamaan.
Ei ehkä suoranaisesti liity alkuperäisen ongelmaan mutta aiheeseen kuitenkin. Esimerkkinä kerron tilanteen jossa meidän pentumme ei vielä ole täysin sisäistänyt sitä miten tulisi herrasmiehen käyttäytyä. ;) Ulkona pentu yrittää komentaa leikkiin hyppimällä vasten ja tavoittelemalla kättä hampaisiinsa, ja paras tapa hillitä tätä toimintaa on joko
a.)pysähtyä paikoilleen ja ottaa vastaan pennullemme ominaisen haukkukonserton (jonka ajan odotellaan paikallaan, haukotellaan, tms. ja kun sopiva väli tulee, käsketään pentu istumaan. Kun pentu istuu paikallaan ja ottaa kontaktin, jatketaan matkaa sanan "mennään" säestämänä),
b.)jättää huomiotta ja ainoastaan murahtaa koiralle "ei noin, mennään".
Meillä au:n kiljahtaminenkin toimii ja lenkki jatkuu taas mallikkaasti. Koskaan emme ole kättä kohottaneet koiraa vastaan tai tarttuneet niskasta kiinni. Kärsivällisesti ohjattu ei-toivottu toivottuun käyttäytymiseen ja palkittu siitä. Näin huono käytös on saatu aina loppumaan, pysyvästikin. Periksi ei kannata koskaan antaa tai kovakouraisiin menetelmiin turvautua. Suodattimen ja oman ajatuksen kautta läpi ennen käyttöön ottoa! Vain sinä tiedät mitä olet valmis tekemään ja mikä omalle pennullesi on parasta.
Kiitos asiallisesta kirjoituksesta. Pentu on kyllä erittäin nuori, ja tiedän että pureminen loppuu aikanaan. Olen vain miettinyt, teenkö jotain väärin, kun se kuitenkin oppii kaikki käskyt/pyynnöt erittäin nopeasti.
Yleensä sen puriessa en reagoi, ellei se saa napattua erittäin kivuliaasti kiinni. Jos saa, silloin joko "Ei!" tai (riippuen kivun asteesta ja siitä, kuinka syvällä kädessä naskalit ovat) "AI S**TANA/P*RKELE!!!!", jolloin pentu kyllä irrottaa. Jos se puree leikkiessä (vahinkoja ei lasketa) lopetan leikin ja lähden pois. Jos katson telkkaria (lattialla istuen, jotta voin samalla olla koiran lähellä) ja se tulee puremaan, kiellän, ja annan pehmolelun/puruluun tilalle.
Pentu ei aina saa namia palkinnoksi. Joskus pelkkä "Hyvä", joskus rapsutuksia, joskus lelun leikkiä ja joskus namin (joka on sekin yleensä aina erilainen).
Hain viestilläni lähinnä vahvistusta siihen, teenkö oikein vai olisiko vielä parempi keino. Haluaisin mielummin palkita oikeasta kuin "rangaista" väärästä. En ikinä löisi/satuttaisi koiraa, vaan KORKEINTAAN aiheuttaisin sille epämiellyttävän olon.
Parasta olisi tietysti se, ettei koiraa tarvitsisi edes kieltää, silläpä kyselin jostakin pahanmakuisesta aineesta käsiin levitettäväksi.
Mutta kiitos vastauksista, kyllä tuosta mahtava koira tulee. Hitaasti, mutta varmasti. :)
vain samaan tapaan! Kyllä se pureminen loppuu aikanaan, viimeistään kun kaikki hampaat ovat vaihtuneet. En epäile hetkeäkään etteikö koirastasi tule mallikelpoista koirakansalaista!
Onnea pennusta, kärsivällisyyttä ja iloa syksyyn toivoo täältä meidän perheemme! :)
.. ja samoin mukavaa syksyn jatkoa sinnekin!