Eläkkeelle päästyänsä
hän katseli maailmaansa
menneitä päiviä pitkiä
niistä kirjoitti allakkaansa
Joka hikisen hetken surkeimman
hän oli osana jotakin
osallistui yhteiskuntaan
hengen rikkaana itsekin
Nyt ikkunastaan kun katsoo
lintuparvia pellollaan
jo toivoisi ajan palaavan
saavan elämän muuttumaan
Nyt mielessä välkkyy vanhat
vanha mieskin on tuuminensa
joka työpäivä sankaritarina
niistä kertoisi lapsillensa
hän katseli maailmaansa
menneitä päiviä pitkiä
niistä kirjoitti allakkaansa
Joka hikisen hetken surkeimman
hän oli osana jotakin
osallistui yhteiskuntaan
hengen rikkaana itsekin
Nyt ikkunastaan kun katsoo
lintuparvia pellollaan
jo toivoisi ajan palaavan
saavan elämän muuttumaan
Nyt mielessä välkkyy vanhat
vanha mieskin on tuuminensa
joka työpäivä sankaritarina
niistä kertoisi lapsillensa
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä on hieno runo! Luopumisen aika koittaa kaikille aikanaan. Kokemuksensa ja elämän oppinsa voi siirtää kuitenkin uudelle sukupolvelle ja niin auttaa jälleen uutta kasvamaan.
Elämä kulkee nopeaan, vaikka ei tahtoisi.