yksin matkustava nainen

Itse matkustan aina yksin ympäri maailmaa, miksi ei uskaltaisi? Jos jotain on tapahtuakseen niin ei se matkakumppani sitä pysty estämään. Mieti miksi ajattelet että yksin matkustaminen olisi jotenkin uskaliasta, siis mikä siinä on uskaliasta?

Thaimaa etenkin taitaa olla yksin matkustavalle naiselle paratiisi. Kreikka on myös hyvä kohde, saa olla rauhassa. Tai siis kyllähän Kreikassa ehdotellaan mutta siellä miehet ovat sen verran sivistyneitä että eivät tule liian lähelle ja uskovat kun sanoo ei. Kanarialla myös on ihan turvallista yksin matkustavalle naiselle, joskin siellä miehet ovat hieman häiriköivämpiä. Mutta uskovat myös ei-sanan. Muslimimaihin en matkustaisi yksin enkä edes naispuolisen matkaseuralaisen kanssa, siksi että haluan lomallani olla rauhassa. Mikä tahansa länsimaa sopii yksin matkustavalle naiselle siinä missä kaverinkin kanssa matkustavalle. Koskaan ei ole tullut mieleenkään jättää reissua väliin kun ei ole matkakaveria. Tai jos ihan tarkkoja ollaan niin en ole kysellytkään kun en edes halua matkustaa kenenkään toisen kanssa.

Hae matkaseuraa täältä kun täällä on muitakin jotka matkakaveria kaipailevat, itse olen joka kerta löytänyt ja ihan mukavasti on matkat menneet, nytkin sain kaverin matkalle mukaan.

Itselläni on parilta Kanarian kaupunkikohteen matkalta kokemusta siitä, mitä se on yksin. Yleensä matkustan puolison tai äitini kanssa.

Ihan hienosti pärjää. Hupaisin ilmiö oli molemmilla kerroilla suomalaisten pariskuntien pakoilu, ehkä ne pelkäsivät yrittäväni jotenkin lyöttäytyä seuraan. Varsinkin naiset olivat jopa aika agressiivisia; en todellakaan ollut aikeissa iskeä niiden miehiä tai kaapata lapsia.
Nautin yksinolosta ja siitä, että sain mennä ja tulla silloin kun huvittaa. Joku töissä lomien jälkeen kysyi, että taisi sulla mennä lujaa siellä yksin ollessasi. Kyllä vaan, lujaa meni, nukkumaan yhdeksältä ja ylös yhdeksältä. Semmoset 12 tunnin tirsat tuli vetäistyä. Kävin kyllä päivittäin syömässä ulkona ja muu aika menikin sitten shoppaillessa, rannalla kävellessä ja auringossa.

Erinomaisen suositeltava, rentouttava lomamuoto.

reppuselässä yksin ympäri maailmaa. En koskaan kokenut naiseuttani tai yksin matkustamista ongelmana. Ehkä joskus jopa päin vastoin: etenkin matkustaessani sellaisissa paikoissa, joissa ei ole kovinkaan tavallista, etä naiset matkustavat omin päin, sain paljon ystävällistä apua kanssamatkustajilta. Joskus vähän tiukemmissa tilanteissa, jopa jotakin suojelun tapaista. Eli jos joku miespuolinen henkilö rupesi vaikkapa junassa tekemään yli-innokkaasti tuttavuutta, niin kanssamatkustajat ottivat hyvin suojelevan roolin, ja häätivät häirikön kauemmaksi.

Rohkeasti vain reissuun!

Pikkuisen vain rohkeutta ja ns. maalaisjärkeä kun otat reissuun mukaan, niin hyvin pärjäät!

Suuri kiitos rohkaisuista. Kattelin jo alustavasti Thaimaan matkaa tammikuulle. Taidan uskaltaa. Taitaa olla menoa sen jälkeen, kun pääsee vauhtiin.
Vinkkejä saa tulla vieläkin. Mihin olis syytä varautua.

No tottakai uskaltaa lähteä yksin. Olen vuosia naisena reissannut reppuselässä ympäri maailmaa omatoimisesti pitkiäkin aikoja ja hyvin on sujunut. Kielitaito täytyy olla riittävä, rokotukset kunnossa, määränpäähän kannattaa myös tutustua perusteellisesti ennen matkaa, hyvä opaskirja on must, niistä löytyykin päivitettyjä versioita kirjakaupoista tai lentokentiltä vähän joka lähtöön: Let's go, Footprint, Lonelyplanet ym. Lisää vinkkejä löydät Pallontallaajat-nettisivuilta.
Kyseisen maan pukeutumiskulttuuriin kannattaa kiinnittää huomiota, paljaat olkapäät keräävät usein ei-toivottua huomiota, shortseissa tai minihameessa ei juuri kannata kuljeksia turistialueen ulkopuolella.
Suoraa katsekontaktia kadulla kulkiessaan tulisi välttää, vislauksiin yms. ei tulisi kiinnittää mitään huomiota.

Intiaa voin suositella, englantia puhutaan yleisesti ja paikalliset ovat ystävällisiä, sinne suuntaan taas jouluksi.

Kuten moni muukin on täällä todennut: siitä vain! Olen itse reissannut pääosin yksin. Tottakai joskus kaipaisi mukavaa matkaseuraa, mutta yksin matkustaessasi olet täysin oman itsesi rouva (ei tarvitse miettiä muiden aikatauluja ym.), ja usein myös paikallisiin tulee ehkä otettua paremmin kontaktia kuin oman porukan kesken matkatessa.

En ole kohdannut mitään ongelmia esim. Intiassa, USA:ssa, Istanbulissa - puhumattakaan tietysti muuten Euroopassa. Egypti sen sijaan oli aika painajaismaista yksin matkustavalle (=liikkuvalle) ja jopa paljon pahempaa kuin olin etukäteen ajatellut, ja vaikka olin aika hyvin valmistautunut niin kyllä itsellistä länsinaista korpesi! Thaimaassa en ole käynyt, mutta kuulemani perusteella en usko että mitään erityisongelmia Aasian suunnalla tulee. Yksittäisiä häiriköitähän voi tietysti olla joka paikassa. Kannattaa lukea esim. Lonely Planetin kohdeoppaista kohdat "women travellers", paljon hyviä neuvoja.

Ei kun matkalle nauttimaan! :-)

Olen yli kuusikymppinen nainen ja matkustanut monta vuotta yksin. Ei koskaan ole ollut minkäänlaista hätää tai hämminkiä. Rhkeasti vaan liikkeelle!

Olen matkustanut yksin Kiinassa ja Mongoliassa, eikä mitään ongelmia. Että etköhän sinä ne Kanarian saaretkin selätä! Hyvää matkaa - minne ikinä lähdetkin! (kyllä sinä matkalle lähdet; elämä on liian lyhyt pelkkään kotona kyhjöttämiseen ;o) )

Itse en lähtisi ulkomaille yksin enää, nuorena tuli käytyä hiukan. Ainakin kohdemaassa pitäis olla ystäviä. Seuraa saa jos ei ole ronkeli.

Ilman muuta uskallat! Itse olen reissannut paljonkin yksin Euroopan ohella mm. Lähi-idässä useita kertoja eikä ole koskaan meinannutkaan tapahtua mitään. Erittäin hyviä muistoja reissuilta, vapaus tehdä mitä milloinkin tulee mieleen, paikalliset ovat olleet kaikkialla auttavaisia jne. Muslimimaihinkin matkustaisin, mutta silloin täytyy tietenkin varautua vähän erilaisiin matkustussääntöihin.

Totta kai uskallat! meitä yksinmatkustavia naisia on maailmalla vaikka kuinka paljon! Aina olen yksin mennyt, (kolunnut mm. Aasian, Etelä-Amerikan jne. läpi) eikä koskaan mitään ole sattunut! Kunhan toimii terveellä maalaisjärjellä ja välttää pahimpia riskipaikkoja niin hyvin menee! Aloita jostain ns. turvallisemmasta maasta, ja kun huomaat, miten helposti kaikki sujuu, niin uskallat lähteä vähän eksoottisempiinkin paikkoihin! Tsemppiä!

Kyllä voi lähteä.
Olen itsekkin jo vanhempi nainen ja matkaillut yksin eri kohteissa ilman vaikeuksia.
Toivottavasti tätä kautta löydät matkakaverin:)

Niinpä... Tuossakin ajassa kun tänne viestiä / kyselyä kirjoittelit, niin olisit voinut tehdä jotain ja tässä tapauksessa matkustaa minne haluat. Mene äläkä meinaa...

Olen ollut paljon Turkissa yksin ja aina on mennyt
hyvin. Ensi viikolla olisin lähdössä yksin Sharm El Sheik'iin, viime minuutin ¨matka, mutta epäilyttää vähän. Onko jollain kokemuksia?

Olen käynyt kymmeniä kertoja kaukomatkoilla ja muissa aurinkoloma paikoissa vuosien mittaan.
En edes halua ketään kaveriksi.
Saa olla vapaa ja tehdä mielensä mukaan kun asuu yksin yhden hengen huoneessa.

Aina löytyy matkakumppaneista seuraa jos sitä kaipaa.
En päästä edes heitä liian tutuiksi, monet alkavat olla vain taakkana jos eivät viihdy yksin.
Tämä on jokaisen henkilökohtainen asia, mistä kukin pitää.

Eiköhän se "yksinäisyys" lopu ennen kuin perille edes pääset, tervettä järkeä pitää tietysti käyttää.
Perillä löytyy varmasti runsain mitoin seuraa, meni mihin tahansa. Ei nyt niihin pahimpiin paikkoihin tietysti kannata päätänsä työntää, ja taas tervettä järkeä käyttöön.

Parhaat lomat sitäpaitsi tulee kun lähtee "puhtaalta pöydältä" liikenteeseen, avoin mieli ja huolet jää Suomeen.

Suomalaisilla tosin on paha tapa olla ulkomailla samanlaisella mentaliteetilla liikenteessä kuin täällä kotomaassamme, ei välttämättä hyvä idea. Käytännössä ovat valitettavan usein käveleviä maalitauluja, helppoja nakkeja paikallisille putsattavaksi...siksi siis sitä tervettä järkeä peliin.

Tottakai siskoseni!
Kauko-idässä on tullut käytyä useaan otteeseen, samoin Turkissa sekä Bulgariassa.

Oma mieheni ei ole kiinnostunut matkailusta, joten minä tyttö olen matkannut yksin. Ikää on 48v. ja meidän ikäiset naiset on kuumaa tavaraa maailmalla.. ;o)

Itsellä on ollut joka reissulla useampi paikallinen ja huomattavastikin nuorempi uroo pitämässä seuraa niin päivin kuin öin.

Tutustu paikallisiin miehiin, heistä saat kaiken muun hauskanpidon lisäksi oivat matkaoppaat!

Rohkeasti liikkeelle, et kadu, etkä jätä yhteen reissuun.

t. Gitty

hei sina,

itse olen matkustanut tosi paljon yksin ja viela kun olen kuuro.
yksin matkustaminen on helppoa kuin kavereiden kanssa silla kun tutustuu erilaisiin ihmisiin ja kultuureihin.
nyt talla hetkella asun kamputseassa ja tulin ihan yksin tanne asti.
moni oli sanonut, etta olen todella rohkea lahtemaan.
hyvin olen parjannyt taalla ja palaan suomeen vasta kevalla 2009 :)
olen jopa saanut uusia ystavia taalta ja tormannyt muihin kuuroihin ihmisiin jotka matkustavat tanne,mutta pitaa muista varoa kuitenkin kun ikina ei voi tietaa mita tapahtuu.
joten tsemppia sullekin myos!!!! :)
ole rohkea!

p.s. thaimaa on ihana paikka ja ystavallisia ihmisia loytyy ja ne jopa auttavat tarvittaessa.

Oli kiva ja ihana loma.

Rohkeesti vain reissuun ja muista pysyä selvinpäin. Silloin ei tule ongelmia.
Varo että juomaasi ei salaa tiputeta tyrmäystippoja!
Valkkaa perillä seurasi tarkasti!
Ota hyvä matkavakuutus!
Ja eikun menoksi vaan! :=D

Hei.
Onhan se aika uskaliasta lähteä yksin matkalle.
Hotellitkin perivät yhdeltä melkein tuplamaksun.
Minä haluaisin olla nämä rönttäkelit aurinkorannoilla,mutta pieni eläkkeeni ei oikein salli matkustelemista kovinkaan usein.
Lähden mielelläni seuraksesi,jos maksat mulle matkan.
Olen iloinen seuramies,kanssani ei tule ikävä kotiin...
Terkuin Halii

hei,

mielestäni nainen uskaltaa matkustella maailmalla yksin, minäkin olen käynyt monessa maassa. Tosin jo menomatkalla lentokoneessa on usein löytynyt juttuseuraa, ja perillä sitten ollaan oltu myös tekemisissä.

Rohkeuttahan se vaatii, mutta yksin matkustaessa voi tehdä mitä haluaa ja nähdä niitä paikkoja, mistä itse on unelmoinut, ei tarvitse ottaa toisten mielipiteitä huomioon. Yksin matkustaessa pitää aina ottaa huomioon matkakohteen kulttuuri ja se, että yksin ei kannata lähteä seikkailemaan uhkarohkeasti paikkoihin, missä todennäköisesti myös Suomessa voisit joutua hankaluuksiin yksin. Eli tervettä järkeä mukaan ja ei kun maailmalle :-)

Menoksi vain! Jos arveluttaa, valitse ensin joku paikka jota tuttavat sinulle vilpittömästi suosittelevat ja tee vaikka vähän lyhyempi matka. Ja kielitaito suojelee paljolta, säästyt monilta huijausyrityksiltä ja rasittavilta väärinkäsityksiltä. Jos et osaa englantia, sitä voi opiskella vaikka kansalaisopistossa :) Ja esim. Kanarialta löytyy paikkoja joissa selviää suomen kielelläkin, aina voi aloitella sellaisista paikoista :) Matkanjärjestäjistä ainakin Finnmatkat ja Aurinkomatkat huolehtivat todella hyvin matkustajien informoimisesta.

Minä olen matkustanut yksin ja tyttären kanssa ja mukavasti on mennyt ja tarkkaan ottaen kone jolla lähdet suomesta on täynnä suomalaisia, kyllä neuvoja löytyy ja aina osa heistä on samassa hotellissa joskus heistäkin löytyy mukavaa seuraa joiden kanssa voi myös liikkua.

olen myös ajatellut matkustaa,mut ei ole kaveria.yleensä menee kallis 1h lisä jos menee yksin.merta ja aurinkoa kaipailen ja viikon matka riittäisi.joulu taitammikuussa.
viimeksi käynyt etelässä 9 v sitten

haen kakkureseptiä mutta en taida löytää...
Voisiko joku suositella minulle jotain hyvää resepti paikkaa...??

...että olet vain tarkkana mitä ympärilläsi tapahtuu.

Olen itse matkustanut joskus yksin ja eräs kerta matkaltani (muistaakseni Georg Otsin lautalla) Helsingistä Tallinnaan ystävieni luokse muistuu mieleeni. Olin silloin (90-luvun alussa/puolivälissä) noin parikymppinen.

Laivan lähdettyä satamasta menin ravintolan ikkunanviereiseen reunapöytään istumaan ja katselin merelle. Ei mennyt pitkää aikaa kun vierelleni änki kaksi miestä, toinen ns. perus-suomalainen ja toinen romani. Romanimies tuli minua lähimmäksi ja alkoi yrittää jututtaa. En vastannut enkä katsonut päin koska tilanne tuntui jotenkin oudolta. Ns. "varoituskelloni" alkoivat soida. Mies oli pukeutunut hyvin ja sormissa sekä kaulassa oli raskaita koruja huomattavan paljon. Mies kyseli että olenko yksin liikkeellä ja niin edelleen. Tinkasi minulta vastausta. Keräsin kaikki kassini lähelleni. Vastasin etten ole yksin ja yritin näyttää välinpitämättömältä. Sitten hän sanoi voivansa auttaa (!) minut tullista läpi, kun se voisi olla hankalaa kuulemma. Sitten he kertoivat olevansa bisnes(!) matkalla Tallinnaan. Ja että koittavat "kalastella verkkoja" (!) siellä. Samalla miehet hymyilivät erikoisesti ja vilkaisivat toisiaan. Miehillä oli todella oudot jutut. Keksin, että olen menossa hytille, vaikkei minulla sellaista todellisuudessa ollutkaan.

Lähdin nopeasti ravintolasta ja menin suoraan naisten vessaan. Kävin katsomassa ettei kassihini ja taskuihini ole laitettu mitään laitonta. Ei löytynyt. Sitten lähdin ulkokannelle ja huomasin hetken päästä miesten tulevan sinne. He eivät nähneet minua mutta näytti siltä että he etsivät minua. Menin pieneen väliin savupiipun taakse ja odotin kunnes he menivät sisälle. Sitten menin alemmalle kannelle. Näin siellä aika pelottavan näköisen miehen :) (mustiin pukeutunut tummahiuksinen, oli muistaakseni Portugalista) ja menin pyytämään apua häneltä. Kerroin hänelle tilanteestani ja hän lupasi olla koko matkan kanssani ja puuttua tilanteeseen jos miehet vielä ahdistelevat. Hän kertoi olevansa häämatkalla, muistaakseni sisko oli mennyt suomalaisen kanssa naimisiin ja he tekivät reissun Tallinnaan.

Menimme sisälle ravintolaan koska ulkona tuuli ja oli vilpoista. Ollessamme tiskillä miehet taas tunkivat minun vierelleni. Romanimies yritti taas jututtaa mutta toisella puolellani ollut ystäväni ilmaisi että olemme yhdessä ja miesten olisi parasta liueta paikalta. Niin he perääntyivät ja antoivat minun olla.

Menin sitten uuden ystäväni kanssa laivan neuvontaan ja kerroin epäilyttävistä miehistä ja että uskoin heidän yrittäneen saada minut viemään jotain tullista lävitse. Loppumatka meni hyvin, näin muun hääseurueen laivassa tullessamme Tallinnaan. Erosimme kun sanoin käyväni vielä vessassa ja että kyllä nyt varmasti pärjään.

Lähtiessäni laivasta, tietysti nämä kaksi miestä olivat viimeisinä hissillä. Lähelläni oli liukuportaat ja kun miehet huomasivat minut kävelin niille. Pelotti kovasti mutta liukuportaiden alapuolella oli ystäväni odottamassa. Sanoin että "Nyt juostaan!" ja juoksimme ulos terminaalista ystäväni isän autolle.

Yksin matkustaminen on ihanaa kun pitää itsestään huolen! Omaa vaistoa kannattaa seurata ja olla varovainen mutta ventovieraisiin ihmisiinkin voi luottaa! Olen ikuisesti kiitollinen tälle ystävälle, johon muutaman tunnin mittaisella matkalla tutustuin! Harmi, että tuttavuus vaan loppui niin lyhyeen. Kiitäisin häntä varmasti vieläkin. :)

hei Saara! Lähde vaan rohkeasti matkalle.Aloita vaikka Kanarian reissulla. Minä olen ollut monta talvea Kanarialla ja tulen hyvin juttuun siellä, vaikka ei ole matkaseuraa. Sekä Gran Canarialla että Teneriffalla on paljon suomalaisia talven vietossa. Varsinkin Teneriffan Puerto de la Cruz on hyvä paikka keski ikäiselle naiselle. Onnea matkalle. Abuela

Ehdottomasti kannattaa! Aloita ensin helpoista kohteista, kuten mainitsemasi Kanariansaaret tai Thaimaa. Niistä paikoista löytyy aina pohjoismaalaisia, jos huoli iskee jostain syystä (mitä epäilen kyllä suuresti). Sitten pikkuhiljaa laajentaa.

Olen nuorempi kuin sinä, mutta jo kolme kertaa asunut yksinäni ulkomailla ja nyt työkseni matkustan ilman seuraa noin 2-3 kertaa vuodessa. Se on ihanaa! Nautin suunnattomasti kun saan kävellä kaikessa rauhassa, poiketa kahville tai syömään ja mennä minne haluan, nähdä mitä haluan. Netistä löytyy eri matkakohteista valtavasti tietoa. Suunnittelen jo ennen matkaa kulkuni lentokentiltä hotelliin, kartat, aikataulut -kaikki netin avulla. Hotelleista saa paljon tietoa kohteen eri alueista, esimerkiksi jos pelkäät jonkin tietyn alueen olevan turvaton. Kannattaa selvittää myös, mikä on paras tapa liikkua ko kohteessa.

Moni nainen valitsee helposti valmiin seuramatkan, missä on ruokia myöten kaikki mietitty valmiiksi. En ole itse välittänyt niistä, mutta onhan se helpompaa eikä vaadi omaa vaivaa. Uskon kuitenkin, että jos huomaat nauttivasi yksin matkailusta, niin muutaman vuoden kuluttua matkaat jo ilman seuramatkoja, reittilennoilla, varaten hotellitkin itse ja nauttien, oli sitten kyse ranta- tai kaupunkilomasta :)

Olisikohan 18 v.siitä kun minä menin yksin Keniaan safarimatkalle,isäntä ei halunnut ja matkahan oli sen verran kallis ettei kukaan muukaan lähtenyt mukaan,minua ei yhtään hirvittänyt,tiesin ettei kone nouse ilmaan yksin minun takia,matkalla oli usea yksin matkalla oleva nainen,olihan matka mielenkiintoinen.Tutun naisporukan kanssa kun menee matkalle on aina tämä kun pitää johonkin mennä niin se meno kestää niin kauan kun aina jollakin on liian vähän tai liian paljon vaatteita tai sitten väärät kengätj.n.e.

Voisinhan minä lähteä mukaan niin et olisi yksinäinen nainen.

Noin kuukausi sitten perustimme Reissunaiset nimisen keskustelupalstan (yhteisön), selaappa vanhoja viestejä matkaseuraa keskusteluista jos sattuisit löytämään sieltä yhdyshenkilön yhteistiedot. En uskalla tänne omaa sähköpostiosoitettani laittaa kun jostain kumman syystä miehet kiinnostuivat porukasta kovasti! Miehiä emme tähänmennessä ole yhteisöön huolineet. Monella naisella on nimittäin juuri sama ongelma kuin Sinullakin eli matkalle tekee mieli mutta seuraa ei ole. Itsekin etsin parasta aikaa edullista matkaa jonnekin huhtikuuksi. Olen säästämässä myös lomaa ensitalveksi Thaimaahan tai jonnekin kauas.

Ei muuta kun ostamaan lennot vaan ja matkalle.Cha-amissa ei ainakaan tarvitse pelätä.linkki.
Kysy lisää.


htpp//porkkakoski.blogspot.com

Itse olen ollut Israelissa ja Egyptissä yksin ja toki miehet on innokkaita ainakin Egyptissä ja osaa Israelissa. Ei muuta ku iso lippis ja hiukset sen alle piiloon, asialliset vaatteet ja olla välillä jopa tyly.

Itse olin yksin Turkissa lomalla viime kesänä ja viikon päästä lähden taas yksin Turkkiin. Eri kohteeseen kylläkin.

Ei ollut mitään ongelmia vaikka olen täysin blondi, pitkähiuksinen ja vieläpä nuori iältäni. En halunnut mies seuraa, eikä kukaan sitä väkisin tyrkyttänyt. Ei oikeastaan perään huutelioitakaan ollut nykyään. Enemmän vuosikymmen sitten turkkilaiset miehet öykkäsivät vaikka tuolloin olin seurueessa. Noissa paikoissa on jo niin länsimaalaistuttu, ettei ne enää siinä määrin kiinnitä huomiota puolialastomiin ja naimattomiin länkkäri naisiin kuin silloin aiemmin kun se oli heille uusi juttu. Kaikkeen tottuu - jopa muslimi mies - kun sitä 24 h ympäri vupden vuosi kausia katselee.

Oma asenne on se joka ratkaisee. Ainahan niitä naikkosia riittää, jotka valittaa että miehet ei jättäneet rauhaan. Yleensä selityksenä on se oma flirttaileva käytös. jos ei hymyile seuraan tunkeutuville m,ieheille, eikä jatka keskustelua heidän kanssaan niin kylllä ne lähtee helpompien nakkien perään ja itse saa nauttia auringosta ja lomasta ilman karvakäsien ahdistelua :-)

Suosittelen Thaimaan, Malesian, Indonesian, Singaporen, Vietnamin... suuntaa. Siellä ihmiset ovat pieniä, joten eurooppalainen vaalea nainen voi olla aika amatsoni paikallisten miesten silmissä - siis ei kiinnostuksen kohde. Idän uskonnotkin saattavat vaikuttaa.

Arabi- ja muslimimaihin en lähtisi yksin, paitsi Aasian osittaiset muslimimaat Malesia ja Indonesia OK.

Hei!
Nyt olisi halpoja esim. Kreikan matkoja.
En ole siellä koskaan vielä käynyt, mutta olisi kiva katsella maisemia ja ihmisten oloa ja eloa.
Jos vaikka löytyisi patikointipolkuja?
En ole kamalan innokas iltaelämäihminen, mutta paikallinen ruoka ja juoma kyllä kiinnostaa.
Voisin lähteä vaikka 3. tai 4.9?????

Olet siis keski-ikäinen ja aikuinen? Pystytkö kävelemään itse ja aistit toimivat ja osaat lukea? Turha täältä kysellä, jos aiot matkalle menet matkalle. Ei tietenkään sota-alueelle, mutta joku Kanariahan on melkein Suomi. Haloo.

Kokemuksiani muutamista maista yksin:

Turkki:
Alanya ja Marmaris - ahdistelu on jatkuvaa ja sitä on tapahtunut myös hotelleissa jne, vaikken ole millään tavalla provosoinut, päinvastoin pukeutumisella ja käytöksellä ennemminkin viestittänyt, etten ole kiinnostunut. Side, Antalya, Manavgat - ahdistelua esiintyy, mutta mielestäni vähemmän ja lisäksi ihmiset miellyttävämpiä, kun kohteet eivät ole niin tupaten täynnä turisteja - valtakielenä turisteille puhutuista kielistä on muuten saksa englannin sijaan Sidessä ja Manavgatissa. Kaikista Turkin kohteista positiivisena voisin mainita edullisen hintatason, hyvät ostosvalikoimat ja mahtavat säät - Alanyassa on hyvä iltaelämä, mutta siitä on välillä vaikea nauttia yksin matkatessaan päällekäyvien paikallisten takia - lyöttädy vaikka muiden turistien seuraan välillä vaihtelun vuoksi, niin saat olla rauhassa.

Egypti:
Hurghada ja Luxor olivat molemmat mielestäni ok. Hintataso, maukas keittiö ja rikas historia tekivät minuun vaikutuksen. Olin varautunut Turkkiakin rasittavamapaan ahdisteluun, mutta tutustuin jo ensimmäisenä iltana Hurghadan Ministry Of Soundissa mukaviin baarityöntekijöihin ja tein selväksi, etten ole "sellaista"-seuraa vailla - yllättävää kyllä siellä tämä ymmärrettiin ja vietin mahtavan viikon kaveripohjalta paikallisten kanssa, joista oli paljon hyötyä basaareissa tinkiessä ja jotka tutustuttivat minut uuteen ruokakulttuuriin mitä erilaisimmissa ravintoloissa. Vaikka egyptiläisiä siis syytetäänkin päällekäyvästä kaupustelusta jne, niin joukossa on paljon hyviä ihmisiä, ilman taka-ajatuksia.

Kreikankieliset maat (esim. Kreikan saaret, Kypros, Rhodos, Kreeta jne):
Kreikkalainen taustani vaikuttaa tietysti asiaan, mutta näissä maissa tunnen olevani kotona. Mielestäni ruoka, ilmasto, meri ja maisemat ovat mahtavia ja ihmiset pääsääntöisesti aina ystävällisiä. Näistä kohteista mm. Kyproksella, Rhodoksella ja Kosilla on myös vilkas yöelämä, joten suosittelen senkin puolesta! Pääosin on aina turvallista - näissä maissa on eletty turismilla jo niin pitkään, että ymmärretään myös sen päälle, etteivät turistit palaa, jos heille jotain sattuu. Hintatasoltaan vähän korkeampia kohteita (riippuu tietysti mitä ostat - keikassa esim. syöt ja juot aina edullisesti), ostettavaa mielestäni turistikohteissa vähemmän.

Kanariansaaret (Lanzarote, Teneriffa, Gran Canaria):
Ihan ok turvallisia kohteita, joissa tietysti perään huutelua, mutta ei rasittavuuteen asti. Näistä puuttuu ärsyttävä kaupustelu ja mielestäni ruoka on hyvää paikallisten suosimissa ravintoloissa. Teneriffalla ja Lanzarotella viihdyin - ihan perusmeininki ja hintatasokin ok. Gran Canariaa vältin viimeiseen asti, kunnes erehdyin sinne pari vuotta sitten jouluna äkkilähdöllä - oli aika ahdistavaa, miten paljon siellä tyrkytetään huumeita ostoskeskusten bilealueilla, jäi vähän ikävä maku. En myöskään itse lämmennyt siitä miten turistivoittoista kaikkialla oli - suomea kuulee suomessakin.

Koillis-Brasilia:
Kohde, jota en suosittele kenellekään yksinmatkusvalle naiselle. Oli suorastaan järkytys, miten kammottavan kateellisia ja päällekäyviä paikalliset naiset ovat. Prostituutio (erityisesti lapsiprostituutio), yletön köyhyys (siis muuallakin kuin faveloissa), huumausaineiden käyttö ja alati varjostava rikollisuus, olivat kyllä minulle liikaa. Sää voi myös olla epävakainen - jos menisin uudestaan, niin suuntaisin vaikka Bahiaan tai Amazonakseen, enkä todellakaan enää yksin.

Thaimaa:
Yksinmatkustavalle naiselle ihan unelmakohde! Mahtavat maisemat, ihanat säät, turvallisuus, edullinen hintataso ja kohteliaat sekä aurinkoiset ihmiset. Mielestäni jo Bangkokisssa on paljon nähtävää, ostettavaa, koettavaa - helppoa, turvallista ja edullista liikkua vaikka metrolla ja skytrainilla pitkiäkin välimatkoja. Saarilla on valkoista puuterihiekkaa ja kristallinkirkasta vettä sekä paljon leppoisia ihmisiä ympäri maailman, jos vaikka juttuseuraa halajat päiväksi pariksi. 20€ päivässä elelee jo mukvasti ja harrastemahdollisuuksia sekä retkiä on paljon, jos kaipaat aktiivisempaa tekemistä. SUOSITTELEN!

Yksin kuin huonon kaverin kanssa.Tykkään matkustaa ja olen kokeillut niin isoa kuin pientä porukkaa ja lopputulos on että yksinkin on hyvä.Kavereiden pitäisi tuntea toisensa tosi hyvin ennen lähtöä jo ja siltikin saattaa tulla ryppyjä rakkauteen.Matka-ajat on helppo järjestää mieleisekseen ja vaikka se iänikuinen sinkkulisä tuleekin harmiksi, eipä ainakaan tarvitse miettiä tuleeko kämppis "kotiin" valoisaan aikaan ja missä kunnossa, eikä minunkaan tarvitse olla selitysvelvollinen omista menoistani. Jos Naisenlogiikka pelaa ja on hiukankaan itsesuojeluvaistoa, Akka pärjää aina.Ulkomailla oppaat osaa varottaa vaaran paikoista eikä kysyvä eksy ilman opastakaan. Kotonakin voi kompastua aamutossuun ja katkaista sormensa leipäveittellä. Ennemmin kerätään muistoja niille ajoille kun istutaan kiikkutuolissa.Kiikutellessa on myöhäistä kiukuta että jäi sekin reissu räimäsemättä. ;)

Yksin voi mennä mihin vain - se on nastaa :) Ei muuta kuin rohkea, avoin mieli.....

en suosittelee, mutta voi lähteekin yksin jos haluaa ottaa riski...mielestäni matkaseuran kanssa voi nähdä ja tehdä enemmän, vaikka erimielisyyksiä tuleekin...silloin ei tarvi istua koko ajan yhdessä paikassa rannalla tai kaupungilla ostoksille tai museoon...varsinkin nuoren naisen kanssa on hyvää olla seura...kun niitä ikäviä tapahtumia ei kerrota kaikille...mä mielummin itse lähtisin seuran kanssa koska tiedän vähän paljon mitä siellä maailmalla tapahtuu :)

EI MUUTA KUIN MENOX! oli kaverinin kanssa helmikuussa egyptissä, olihan siellä niitä tuttavuutta tekeviä, mutta iste voi käytöksellä vaikuttaa. todella mukava reissu ja niinpä kävin maaliskuussa mieheni kanssa ja nyt toukokuussa lähden taas tyttökaverini kanssa, lämmintä sopivasti ja todella edullista.

Täällä ihan hyviä käytännön vinkkejä yksinmatkustaville naisille http://teleportaasi.fi/2012/06/travellerinaisen-selviytymisopas/

Tyhmä kysymys todennäköisesti mut kysytään nyt....

Onko Euroopassa turvallista matkustaa yksin, jotkut peräti väittää että on ihan tasan yhtä turvallista kuin Suomessa, omassa kotikaupungissa?? Enpä usko! Mutta siis Englanti, Ranska, Itävalta, Saksa.. Pärjääkö pienikokoinen tyttönen?

Onko ketaan yksinaista nuorta naista tulossa Egyptiin Hurghadaan? Taalla olis seuraa yhdesta 21 vuotiaasta :)

Mä tykkän että matkustan sun kansa mutta kesäkuussa.