Tai nyt ei ihan tempuista ole kysymys, vaan ihan uudesta elämäntavasta.
Isäni luona asustava noin 7-vuotias lapinkoirani on pihakoira. Suurimman osan ajastaan hän viettää ulkona juoksunarussa, haukkuu oraville ja silloin tällöin myös ohikulkijoille (varsinkin jos näillä on yllään jotain punaista, hehee :) Hän tulee kyllä sisälle aina pyydettäessä leikkimään ja syömään, voi nukkuakin hetken aikaa, mutta ei silti selvastikkään viihdy sisätiloissa pitkiä aikoja. Eikä varsinkaan jos joutuu olemaan siellä yksin, tällöin poika muuttuu erittäin levottomaksi ja odottaa eteisessä että joku tulisi sisään/päästäisi hänet ulos.
Nyt haluaisinkin tiedustella mielipiteitänne, tottuisiko tälläinen tapaus elämään pienessä asunnossa kaupungissa?? Itselläni olisi ensimmäistä kertaa mahdollisuus ottaa hänet luokseni asumaan, mutta sukulaisten "ei se oppisi sisäkoiraksi" -puheet hieman epäilyttävät.. Sisäsiistiksi hänet kyllä opetettiin pentuna, enkä uskoisi kyseisen asian tuottavan niinkään ongelmia.. Ehkä. Enemmän minua huolestuttaa se että hän joutuisi olemaan pitkiäkin aikoja yksin (tähän on toki tottunut isäni luona, mutta kaipa se on silti eri asia ulkona ollessa, kun on enemmän liikkumistilaa ja virikkeitä).
Eli siis, tottuisiko hän tähän uuteen elämään? olisin erittäin kiitollinen vastauksista ja mielipiteistä!
Isäni luona asustava noin 7-vuotias lapinkoirani on pihakoira. Suurimman osan ajastaan hän viettää ulkona juoksunarussa, haukkuu oraville ja silloin tällöin myös ohikulkijoille (varsinkin jos näillä on yllään jotain punaista, hehee :) Hän tulee kyllä sisälle aina pyydettäessä leikkimään ja syömään, voi nukkuakin hetken aikaa, mutta ei silti selvastikkään viihdy sisätiloissa pitkiä aikoja. Eikä varsinkaan jos joutuu olemaan siellä yksin, tällöin poika muuttuu erittäin levottomaksi ja odottaa eteisessä että joku tulisi sisään/päästäisi hänet ulos.
Nyt haluaisinkin tiedustella mielipiteitänne, tottuisiko tälläinen tapaus elämään pienessä asunnossa kaupungissa?? Itselläni olisi ensimmäistä kertaa mahdollisuus ottaa hänet luokseni asumaan, mutta sukulaisten "ei se oppisi sisäkoiraksi" -puheet hieman epäilyttävät.. Sisäsiistiksi hänet kyllä opetettiin pentuna, enkä uskoisi kyseisen asian tuottavan niinkään ongelmia.. Ehkä. Enemmän minua huolestuttaa se että hän joutuisi olemaan pitkiäkin aikoja yksin (tähän on toki tottunut isäni luona, mutta kaipa se on silti eri asia ulkona ollessa, kun on enemmän liikkumistilaa ja virikkeitä).
Eli siis, tottuisiko hän tähän uuteen elämään? olisin erittäin kiitollinen vastauksista ja mielipiteistä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sinä päätät missä ollaan eikä koira.
Jos koira haluaa ulos, sitä ei ole aina pakko päästää KUN SE HALUAA.
Sen ei ole pakko antaa haukkuakaan: sitruunapanta tms komentokeino. jos sinä olet sen emäntä, niin muutaman päivän/viikon sopeutumisen jälkeen voi aivan hyvin "tottua" kun koirahan on justiinsa siellä missä sen käsketään olla.
Mutta jos koirasi ei ole ikinä käynyt kaupungissa, se voi toki olla järkyttynyt äänistä yms.
Vie se uuteen paikkaan äläkä isommin kiinnitä huomiota sen metkuihin, niin eiköhän sillä ala pikkuhiljaa kiinostamaan sinun seurasi.
Mutta ainahan sen voi viedä myös takaisin jos ei ala yhteiselo luonnistua.
Pidä luonasi kokeeksi, näet rupeaako pärjäämään.
Jos mahdollista olisi palauttaa entiseen paikkaan sitten vielä.
Ota koira "lainaksi" koeajalle, sitten tiedät soveltuuko kotiisi. Lappalainen ei ole kettinkikoira ollenkaan vaikka erheellisesti luullaan. Se on ihmisen koira vaikka vetäytyykin omiin oloihinsa, on kuitenkin aina kuulolla mitä huushollissa tapahtuu. Melkein epäilisin, että ei oikein onnistu kun koira on ollut enimmäkseen pihakoirana. Minä ottaisin koiran "koeajalle", 2-3 viikkoa riittää koeajaksi, silloin jo selviää onko pihakoira kerrostalokelpoinen.
Kiitos vastauksista!! Tosi mukava tietää että vielä olisi toivoa saada poijjasta kunnon kaupunkilainen :) Jostain syystä ei ollut käynyt mielessä tuo "koeaika", pitääkin koittaa sitä ensialkuun.! Hyvää syksyä kaikille!
koira kuin omani... Olisin samaa mieltä kuin toisetkin kirjoittajat, että hyvät mahdollisuudet oppia uuteen kotiin, kaupungissakin. Meilläkin on 7v lapinkoirauros, joka viettää vähän aikaa pihalla mutta enimmäkseen on kuitenkin sisällä ja aina ollessaan yksin. Mieluiten se on siellä missä ihmisetkin, seurallinen tapaus.