Suut ja silimät täyteen jonku sortin lastensuojelu ropagandaa

....... kirjoitti:

http://www.sirpakansanaho.fi/kaleva18022006.htm

KUMMALLISIA KÄSITYKSIÄ HUOSTAANOTOISTA


Maria Kiviaho pitää ansiokkaasti yllä keskustelua lastensuojelusta (Kaleva 15.2). Valitettavasti hänen perusteluissaan menevät edelleen puurot ja vellit sekaisin.

Oikeusalan asiantuntijat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että merkittävistä henkilöön kohdistuvista toimista (mm. rajoittamistoimet) on säädelty lastensuojelulakia alemmantasoisilla säädöksillä. Tämä tarkoittaa mm. asetuksia ja erilaisia ministeriön ohjeita. Rajoittamistoimien kuuluisi olla lakitasoisesti säädeltyjä. Huoli ei liity lasten kohteluun lastensuojelun sijaishuoltopaikoissa.

Lastensuojelulain soveltamisen ongelmana on sen paikoittainen epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus. Selkeämmän säädöspohjan saavuttamiseksi lakia ollaan parhaillaan uudistamassa ja tarkentamassa. Toisaalta, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, on mahdotonta laatia tyhjentävää luettelomaista lakia, jota voitaisiin soveltaa kaikkiin yksittäisiin lastensuojelutapauksiin. Suomessa juuri alan työntekijät ovat esittäneet eniten muutoksia vallitsevaan lakiin ja kritisoineet lain tuottamia soveltamisongelmia. Kiviahon esiin manaamia tabuja kannattaa siis hakea muualta kuin lastensuojelun piiristä.

Kiviahon mukaan huostaanotot olisivat halvempi ratkaisu kuin avohuollon tukitoimet. Asia on juuri päinvastoin. Huostaanottoa viivytellään joskus jopa liian pitkään sen kalleuden takia. Se tosiasia, että lapsi elää vaarassa, voi jäädä kovan rahapolitiikan alle. 1990-luvulla luotiin lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä, jotta myös pienten ja köyhien kuntien lapset saisivat asianmukaisen viimesijaisen suojelun.

Kiviaho sekoittaa erikoisella tavalla neurologisesti sairaiden lasten tilanteen ja huostaanotot. Lapsia ei oteta huostaan sairauksien vuoksi. Sairaat lapset hoidetaan terveydenhuollossa. Huostaanottojen suurin yksittäinen syy Suomessa on vanhempien päihteidenkäyttö. Sen jälkeen merkittävimpinä syinä tulevat vanhempien mielenterveyden vakavat ongelmat ja nuorten oma raju päihteidenkäyttö.

Vertaus vankilaolosuhteista ja lastensuojelun sijaishuollosta oli huono vitsi. Sijaishuollon toimipaikoissa hoidetaan lapsia suurella sydämellä. On hyvin surullista, että säännöllisin väliajoin tätä arvokasta työtä mustamaalataan julkisuudessa.

Työskenneltyäni pitkään sosiaalityöntekijänä lastensuojelussa, lastenpsykiatrian osastolla, nuorten päihdeaseman johtajana, perhekodissa ja vankilassa, toivon vilpittömästi, että Kiviaho ja kumppanit löytäisivät yhä parempia keinoja auttaa ongelmista kärsiviä perheitä ja lapsia. Vielä ei tiede ole löytänyt keinoja parantaa kaikkia vaikeasti psyykkisesti sairaita ja päihdeongelmaisia ihmisiä. Töitä siis riittää.


Sirpa Kansanaho
YTM, sosiaalityöntekijä
perheterapeutti
Kiimingin kunnanvaltuutettu

___________________

http://www.sirpakansanaho.fi/kaleva09022006.htm
LAILLA PARANNUSTA LASTEN OIKEUSTURVAAN


Projektityöntekijä Maria Kiviaho vaati kirjoituksessaan (6.2.) lastensuojelun avohuoltoon lisää voimavaroja ja kritisoi samalla suomalaisen lastensuojelun tilaa. Hyvä ja tärkeä asia valitettavasti kärsii virheellisistä perusteluista.

Kiviaho kritisoi lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle väittäen, että viranomaiset toistuvasti rikkovat lakia. Toisin kuin Kiviaho toteaa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole antanut lukuisia langettavia päätöksiä suomalaisista lastensuojelutapauksista. EIT on saanut käsiteltäväkseen noin 15 kantelua, joista osittain langettava päätös on tullut yhteen. Uusin langettava päätös lastensuojeluasiassa koski oikeuskäsittelyn pituutta, ei lastensuojelullisia toimenpiteitä.

Kiviaho esittää avohuollon tukitoimet ja lapsen sijoituksen ikään kuin vaihtoehtoisina toimenpiteinä, mitä ne eivät ole. Nämä toimenpiteet vastaavat erilaisiin tarpeisiin. Avohuollon tukitoimia tulisi käyttää siinä vaiheessa, kun lapsen ja perheen tilanne on vaikeutunut ja he selkeästi tarvitsevat apua. Lastensuojelun avohuolto on Suomessa resursoitu huonosti ja kotiin tarjottavat palvelut ovat tutkitusti vähentyneet. Lastensuojelu on mediaseksikäs teema ja sillä on hyvä ratsastaa juhlapuheiden ja mielipiteiden tasolla. Kun taloudellisia resursseja jaetaan, liikkuvat eurot nihkeästi näiden lasten hyväksi.

Huostaanottojen lisääntymistä ei voida laittaa pelkästään avohuollon tukitoimien vähyyden syyksi. Massiivisetkaan avohuollon tukitoimet eivät kykene ehkäisemään huostaanottoja esimerkiksi vakavien päihde- ja mielenterveysongelmien kohdalla. Tosiasiassa vaikeat ongelmat ovat kärjistyneet entisestään tässä auvoisessa hyvinvointiyhteiskunnassamme.

Valmisteilla olevalla lastensuojelulain uudistuksella pyritään paikkaamaan nykyisen lain tulkinnanvaraisuuksia, jotka ovat heikentäneet lapsen oikeusturvaa. Uudistuksessa tullaan säätämään tarkasti toimia lapseen ja perheeseen kohdistuvissa rajoittamistilanteissa. Erityistä huomiota kiinnitetään, toivon mukaan, myös kunnan vastuuseen avohuollon tukitoimien järjestämiseksi sekä lapsen toistuvien sijoitusten karsimiseksi. Myös kodin ulkopuolelle sijoitetulla lapsella on oikeus pysyviin ihmissuhteisiin.

Suomalaiset sijaishuollon toteuttajat, niin yksityiset sijaisperheet kuin perhekodit ja lastensuojelulaitoksetkin, ovat laadukkaita ja erittäin hyvin valvottuja paikkoja. Sijaishuoltoa toteuttavat yksityiset yritykset ovat tavanomaisten kirjanpito- ja muuta yritystoimintaa säätelevien säännösten alaisia. Sijaisperheiden saamat rahalliset palkkiot ja korvaukset puolestaan ovat veronalaisina tuloina veroviranomaisten valvonnassa. Suomen perhehoitopalkkiot ja kulukorvaukset ovat läntisen Euroopan alimmasta päästä.


Sirpa Kansanaho
YTM, perheterapeutti
kunnanvaltuutettu
Kiiminki

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä