Labradorinnoutaja uros

Narttu mieluummin jo täysikasvuinen sählinkiä on riittävästi sittenkin täysikasvuinen labbari ymmärtää jo perusasioita
säilyy paikat ja lapset ehyenä paremmin.Uros on pentuna narttua jääräpäisempi ja aikuisenakin rajumpi.

Meillä on nyt 2v9kk poika(ja 11v tyttö) ja 5,5kk labbisuros pentu..pojat on tosi hyvät kaverit,mutta myös hyvät tappelukaverit.Oikeestaan tuntuu niinkuin meillä olisi kaksi uhmaikäistä eli ne menee siinä samalla molemmat,välillä ei tiedä kumpaa komentaisi :)Labbis on äärettömän kiltti ja se osaa jo hieman varoa poikaa,välillä kaataa kumoon(ei onneksi pahempia haavereita ole sattunut) kun innostuu.Koira on yleensä aina siellä missä poikakin:)

Ei mun mielestä siinä ole mitään ongelmaa että perheeseen tulee koira, oli se melkein minkä tahansa rotuinen vaan se on omistajasta kiinni miten koira perheeseen sijoitetaan! jos loytyy potenttiaalia/innostusta kouluttaa koiraa niin ei siinä pitäisi mitään ongelmaa olla! ja Laboradorinnoutaja on ihanteellinen koirarotu lapsiperheisiin. jos koiran kasvattaa väärin niin voi mistä tahansa koirasta tulla agressiivinen ja kova uhka perheelle ja muille ihmisille, mutta siinä vaiheeessa on omistajan syytä katsoa peiliin ja kysyä itseltään "mikä meni vikaan minun kohdallani?" Toivottavasti koiralla on paikka teidän perheessä ja toivotan onnea ja hyvää syksyn jatkoa teille!

Mielestäni yhdistelmä ei ole hyvä lasten ollessa vielä noin pieniä ja tarvitevan äidin hoivaa ja silmälläpitoa vielä monen vuoden ajan.
Koiran koulutus kaiken edellämainitun ohella ei tule onnistumaan täysipainoisesti - puhumattakaan sen tarvitsemasta liikunnasta!

Vastaavanlainen tilanne oli aikoinaan omalla kohdallani; ostajaperheen kahdesta lapsesta toinen oli konttausikäinen ja toinen n. 4-vuotias.
Minä en myynyt pentua sinne, enkä koskaan tule vastaavanlaiseen perhetilanteeseen myymään.

Aikuinen koira, joka ei ole tottunut (pieniin, huutaviin ja hyppiviin) lapsiin stressaantuu, jos yht'äkkiä joutuu lapsiperheen keskelle. Kyllä siinä mielessä pentu sopeutuu paremmin. katso vain, että sinulla on aikaa kouluttaa myös pentu, lastesi ohessa! Muuten tulee ongelmia!
Ja lapset eivät ehdottomasti saa kiusata pentua, se sinun täytyy niille opettaa vaikka rankaisemalla lapsia kiusaamisesta!

Pentu tietty näykkii lapsia ja reikiä tulee olemaan pikku kätösissä ja jaloissa - mutta niin teillä aikuisillakin > "koiran hampaat ovat sen kädet". Pureminen loppuu itsestään 6 kk:n ikään mennessä, jolloin tilalle vaihtuneet "rautahampaat". Painiessa ja muissa leikeissä rajukin murina voi kuulua kuvioon, ei kannata välittää ääntelystä. Lapsille on opetettava, että he eivät saa ottaa mitään pennun suusta pois! Sen tekee aikuinen eli johtaja!
Ja hyvin tärkeää on se, että pentu saa nukkua täyden yön ja useat päikkärit täysin rauhassa melulta ja muulta.