palstalla liikkuu vääriä käsityksiä uusista lainaehdoista, että ne muka olisivat huonommat kuin aiemmin
ei
uusissa lainoissa (nordeassa) on pykälä jonka mukaan, mikäli pankin vakavaraisuus on uhattuna, pankki voi nostaa korkoa , ja tässä tapauksessa velallisella on täysi oikeus kuluitta vaihtaa pankkia
vanhoissa lainoissa (nykyisinkin muissa kuin nordeassa) sama pykälä kuului niin, että mikäli pankin vakavaraisuus on uhattuna, PANKKI VOI IRTISANOA VELAN VÄLITTÖMÄSTI MAKSUUN
niinpä niin
kumpi vaihtoehto velallisen kannalta nyt sitten onkaan parempi?
eiköhän vaan tuo uusi, eli ensimmäinen vaihtoehto
ei
uusissa lainoissa (nordeassa) on pykälä jonka mukaan, mikäli pankin vakavaraisuus on uhattuna, pankki voi nostaa korkoa , ja tässä tapauksessa velallisella on täysi oikeus kuluitta vaihtaa pankkia
vanhoissa lainoissa (nykyisinkin muissa kuin nordeassa) sama pykälä kuului niin, että mikäli pankin vakavaraisuus on uhattuna, PANKKI VOI IRTISANOA VELAN VÄLITTÖMÄSTI MAKSUUN
niinpä niin
kumpi vaihtoehto velallisen kannalta nyt sitten onkaan parempi?
eiköhän vaan tuo uusi, eli ensimmäinen vaihtoehto
Vastaukset 20
Vanhimmat
yritä ajaa läpi sellaista muutosta, joka olisi pankin kannalta huonompi ja asiakkaan kannalta parempi. Niin, onhan sitä selitelty, että muutos on molempiparempi. Mietipä olisiko pankki halunnut vanhan tavan mukaan irtisanoa lainoja, ei todellakaan, koska asiakashan siinä menetetään. Nyt ei ehkä menetä asiakasta ja saadaan vetästyä kovempi marginaali. Taktiikkaa tämä on. Uskot varmaan myös, että pankkien tarjoamat kaikenlaiset korkokatot on laadittu hyväntekeväisyyteen pohjautuen. Ei, näillä tuotteilla halutaan tehdä rahaa. Tosin, viime aikojen yllättävät käänteet ovatkin kääntyneet asiakkaan eduksi.
Ne, jotka ovat ottaneet korkokaton, nauttivat ehkä vuoden sen edusta. Mutta ensi kesään mennessä viitekorot romahtavat 2% tasolle, joten korkokatosta ei silloin enää ole hyötyä.
uusiksi muotoiltuun pykälään liittyy ehto: mikäli pankki vakavaraisuus-uhan takia nostamaan korkoa, velallisella on oikeus kuluitta nostaa kytkintä ja viedä velkansa mihin pankkiin haluaa, tai muuten vain maksaa velkansa kuluitta pois
joten miten siinä pankki ketään vedättää? jos uusi korko ei miellytä, velallinen hakee uuden lainan haluamaltaan taholta
vanhoissa ehdoissa vakavaraisuus-uhan kohdatessa pankilla oli oikeus ja velvollisuus per heti ulosmitata koko velka maksuun. velallisen asema oli tukala. jos et löytänyt uutta lainoittajaa, tölli meni pakkomyyntiin seuraavalla viikolla, vaikka olisit kuinka hyvin velkasi hoitanut
niin lainaa et saa enää yhdestäkään pankista. Siinä on paha mennä pankkia vaihtamaan. Jos pappa ei betalar niin kusi sukassa.
no jaa...
sama tilanne , vaan paljon pahempana, se on niiden vanhojenkin ehtojen kanssa, pankista tulee kirje että maksa poika velkasi pois ensi perjantaihin mennessä tai muuten menee möksäsi myyntiin
kyllä siinä sitä vasta tuleekin pomarfinn- kenkiin vipinää
Meidän Nordean vanhan asuntolainan ehdoissa ei ole lainkaan pykälää, jonka mukaan lainan voisi irtisanoa, koska pankin vakavaraisuus on uhattuna.
katsopa "yleisten lainaehtojesi" pykälä 5 ja sen kaikki momentit
ehto seisoo momentilla 5.3, otsikolla "pankin vakavaraisuus ja maksuvalmius"
he hee
sä et taida olla lukenut sun "yleisiä luottoehtojasi" ollenkaan koska ne annettiin sulle eri paperilla paksussa nipussa
Katsotaas:
Velan yleiset ehdot
Yksityishenkilöt
Pykälä 5: Maksut ja palkkiot
Ei löydy tuolta, momenttia 5.3 ei edes ole
Pykälä 8: Velan erityiset eräännyttämisperusteet
Ei löydy täältäkään.
Muita ehdotuksia, oi meedio?
ehdottomia
Vanhat ehdot löytyvät täältä:
http://www.nordea.fi/sitemod/upload/root/nordeafiles/personal/housing/RHEE010DL.pdf
siinä lukee että jos viranomainen (=RATA) määrää pankille lisää kustannuksia (vakavaraisuuden uhkatilanteessa) niin sä poika maksat LISÄÄ
Tarkoitat siis, että sinulla ei ole enää yhtään asiallista argumenttia jäljellä, joten heität loppuun höpö-höpö-läppää. Ok, case closed.
...kaikki kulut, ja jos sille lisää niitä muodostuu (esim viranomaisen eli RATAn vaatimuksesta vakavaraisuus-uhan edessä), sä maksat poika kiltisti nekin kustannukset per sun laina, niinhän tuossa seisoo
ja muuten: tuosta pykälästä 14 puuttuu vallan se tilannetta helpottava lisäehto ja takaportti, että tässä tapauksessa sä saisit kuluitta vaihtaa pankkia
miten sä uskalsit moisiin ehtoihin suostuakkaan?
huh huh
kantsis lukee pykälät ennalta
Onneksi oikeassa maailmassa niin ei ole. Anna kun arvaan: sinulla ei ole oikeasti paljoa kokemusta sopimusoikeudesta, eikä ylipäänsä aikuisten maailmasta.
Pykälä 14 koskee tilanteita, että säädetään vaikka laki, että joka lyhennyksestä kerätään 1 euron palkkio valtiolle. Ei missään tapauksessa pankin vakavaraisuuden heikkeneminen, joka mikä suurimmassa määrin on "pankista riippuva syy" ja siten kohta 14 ei sovellu.
"ja muuten: tuosta pykälästä 14 puuttuu vallan se tilannetta helpottava lisäehto ja takaportti, että tässä tapauksessa sä saisit kuluitta vaihtaa pankkia "
Katso pykälä 7 ja kuluttajansuojalaki.
milloin haluaa ilman kuluja, poislukien määräaikaiset lainat tiettyyn aikaan sidotut lainat.
Kannattaa tutustua pankkitoimintaan ennenkuin alkaa jauhamaa sitä kuuluisaa paskaa.
äärettömän epätodennäköistä (koska sellaista olisi tapahtunut?) ja niin lukee muuten niissä uusissakin lainasopimuksissa. Tiedän sen, kun kävin mökkilainasta keskustelemassa Nordeassa.
Jos nyt Suomalaisille pankeille hätä tulisi, niin pitäisi sen vähän tyhmemmänkin ymmärtää, että ensinhän se tilanne korjataan niiden uusien soppareiden korkoja nostamalla. Eli uudet lainanottaja maksaa korkeampia marginaaleja ja sitä korotettua lainaa. Ei kovinkaan tasa-arvoista.
Kumpaan keinoon pankki herkemmin turvautuu? Jos laina irtisanotaan, jää korkotuotot saamatta ja todennäköisesti tulee luottotappioita. Pankkia voi tässäkin vaihtoehdossa vaihtaa samalla tavalla. Ne asiakkaat, joilla on tuo marginaalin nosto lainaehdoissa toimivat puskurina ja heidän lompakollaan ollaan ensin, jos tiukka paikka tulee. Marginaalina maksettu raha on ikkunasta heitettyä rahaa, kun taas irtisanotun lainan maksamisen jälkeen velkaa ei enää ole ja voi kävellä osakekirjan kanssa pankista ulos. Molemmissa on puolensa. Itse valitsisin tuon irtisanomisen, koska pankki ei siihen hevillä ryhdy.
Jos pankki irtisanoo lainan, se voi tarjota tilalle uutta lainaa korkeammalla marginaalilla samalle asiakkaalle. Eli lopputulos suht sama molemmissa tapauksissa?
Enpä haluaisi alkaa tavan tallaajana pankkeja vastaan oikeutta käymään, voittavat aina oikeudenkäynnit taitavine juristeineen. Tarvitessaan pankki löytää aina porsaanreiän ja ellei sellaista löydy, keksii sen ;)