Kun lukee näitä Vauvakuume-palstan kirjoituksia, ei voi muuta sanoa kuin, että kauhea tauti naisella tuo vauvakuume. Kun se iskee niin ei näytä olevan väliä millään muulla asialla kuin, että kunhan päästäisiin lisääntymään. Kummallisin oli kirjoitus jossa nainen kertoi haluavansa taas lapsen kun kotihoidontuki loppuu ja kun ei kuitenkaan pääse minnekään töihin. Luojan kiitos, että itse nyt keski-ikäisenä naisena voi huomata säästyneensä tältä taudilta.
Eikä tarvitse kantaa huolta kenekään muun ihmisen parjäämisestä tässä maailmassa kuin itsensä.
Eikä tarvitse kantaa huolta kenekään muun ihmisen parjäämisestä tässä maailmassa kuin itsensä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sano. En ole ikinä tautiin sairastunut ja näin ollen olen oman itsemääräämisoikeuteni saanut aina pitää. JA OLEN MUUTEN SIITÄ NAUTTINUT!
tämä vauvakuume! Sinä "Lapseton" kirjoitit niin kovin tuomitsevasti naisista, jotka haluavat lapsia. Minä olen saanut ekan lapseni 18-vuotiaana ja nyt heitä on neljä. Hiljaksiin olen suoritellut opintoja ja käynyt töissä. Nuorin on nyt 8v ja luulin että nyt on lapset hankittu. Mutta, olen nyt 34 ja viime aikoina se on taas hiipinyt mieleen; jos vielä saisi vauvan. Senpä takia kai tällekin palstalle eksyin! Minä en ole koskaan tuominnut naisia/miehiä, jotka eivät halua omia lapsia. Jokaisella on siinä asiassa omat mielipiteensä ja arvonsa. Toinen nauttii siitä, että saa "olla vapaa ja vailla vastuuta lapsista". Kieltämättä joskus kun on hermot kireällä, sitä hetken kadehtii sellaista ihmistä, joka on tuollaisen valinnan tehnyt. Ja onhan maapallolla liikaa ihmisiä, niin että Sinunkaltaisiasi olisi kai hyvä olla enemmän!
No, halusin kuitenkin sanoa, että meillä "vauvakuumetta" potevillakin on ihanaa elämässä!!!
Pikkuisen Sinuakin asia tuntuu mietityttävän, kun olet alentunut meikäläisten juttuihin tutustumaan.
Huom! Toivottavasti kuitenkin kannat edes jonkin verran huolta muiden ihmisten pärjäämisestä, vaikkeivät olekaan Sinun lapsiasi!
Mukava kuulla, että joltakin äidiltä löytyy ymmärrystä lapsetontakin kohtaan. Usein on nimittäin saanut kuulla, että me lapsettomat naiset ollaan itserakkaita ja ties mitä, eikä olla haluttu lapsia vastuksiksi. Ne kommentit tuntuvat ilkeiltä kun tietää itse, ettei syy ole se vaan, ehkä ennemminkin se, että ei itse usko voivansa ottamaan vastuulleen kenenkään toisen ihmisen elämää ja kasvatusta. Ainakin monen tuttavan mielestä kannan huolta liikaakin maailman asioista. Kyllä minua huolestuttaa sisarusteni lapset, heidän kouluasiansa jne. samoin omien vanhenevien vanhempieni pärkääminen. Ehkä juuri siksi usein tulee mieleen, että onneksi ei ole omia lapsia vielä tässä lisäksi. Tietysti toivon kaikille lapsille turvalista ja muutenkin kunnollista lapsuutta ja myöhemmin hyvää elämää aikuisena olivat he sitten kenen lapsia tahansa. PS. Hellyyttään voi muuten purkaa esim. kotieläimiinkin.
EI. Siis minun mielestäni. Tunnen naisen, jolla kolmas lapsi tulossa neljän vuoden sisään. Aika kova tahti. Vanhin, 4v. on psyykkisesti häiriytynyt, ja sama kohtalo odottaa kahta seuraavaa. Äiti sysää pennut muille aina kun mahdollista, ja kiroilee ja huutaa heille kuin sekopää. Hän myös usein sanoo lastensa kuullen ettei jaksaisi heitä, ja pyytää äitiään ja isäänsä ottamaan lapsensa vaivoikseen. Aika raakaa huumoria. Nainen myös tupakoi ollessaan raskaana ja laiminlyö neuvolakäyntejä sekä lastensa ruokintaa ja jopa vaipan vaihtoa!!!