Voihan vittu!!

Joo, minulla tilanne sellainen, että Varma hylkäsi kuntoustuen, jota haettiin puoleksi vuodeksi. Valitus on muutoksenhaussa. En ole kovin toiveikas. Olen kanssa työttömyyspäivärahalla ja kun 500 päivää tulee täyteen, en saa enää mitään mitään. Sairaus on pahentunt tässä odotellessa ja sairauslomaa jatkettu puoli vuotta etiäpäin.

Sairauspäivärahaoikeus kannattaa selvittää, koska uusi oikeus syntyy saman sairauden perusteella, jos on ollut välillä vuoden työkykyinen. Työkykyisyysaikaan lasketaan aika, jona on ollut työttömänä työnhakijana eli työedellytyksen katsotaan täyttyvän.

Päivärahaoikeus päättynyt 31.3.2006 ja päälle puolen vuoden kuntoutustuki, niin ollaan ajankohdassa 30.9.2006.

Vuoden työkykyisyysaikaa lasketaan 1.10.2006 lukien ja vuosi on ollut täynnä 30.9.2007.

Voi siis kokeilla hakea uutta päivärahakautta ja mahdollisimman pian että et menetä takautuvaa aikaa, joka on neljä kuukautta.

Sairauspäivärahasi tulee olemaan työttömyyspäivärahan suuruinen. Jos myöntö on takautuva, kuittaa liitto päältä pois maksamansa ansiosidonnaisen ja päivät palautuvat siltä osin vastaisen varaalle.

Täytä päivärahahakemus sv8. Kuntoutustuen jatkoa varten hankkimasi lääkärinlausunto pitäisi riittää, viittaa siihen hakemuksessa. Liitä mukaan työttömyyskassan viimeisimmästä maksukuitista kopio.
Voit lähettää Kelaan päivärahahakemuksen netin kauttakin Kelan wwww-sivulla. Ohjelma ohjaa Sinua täyttämään hakemuksen ja se välittyy suoraan päivärahan käsittelijöiden työjonoon.

Hyvää viikonloppua- kaikesta huolimatta.

Oottele vähä aikaa. Mut jos asiat ei parane ni katko luut niiltä hylkytohtoreilta jos pystyt. Nehän on tavallaan sulle velkaa pitkän pennin. Ja jos sit tulee jotai sanktion tynkää, ni sano et se on enempi muusta syystä johtuvaa. Mikäs oli sen hylkytohtorin nimi, mielenkiinnosta kyselen kun on kans kalavelkoja makseltavana. Ei o pakko kerto. T. Tk

voisiko 300 päivää alkaa alusta niin että olet vähänaikaa töissä ja sitten.....en tiedä mutta eikös kaikki ala alusta kun nollautuu....kaikkea hyvää ja pitkää pinnaa asioiden hoidossa tarvitset.p.s.olisin kiitollinen jos jaksat laitella tänne miten menetellään.

Jos käy tosi tiukille elämä, voisit hakea työeläkevakuutusyhtiöstä ammatillista kuntoutusta, sitä on työkyky-selvittelyä, uuteen ammattiin kouluttautuminen ja työkokeilu.
Sairaana ilman muuta työkyky-selvittely.

Jos pääset sinne, se on kuntoutustuki 33% extralisä, josta otetaan extraverot. Ennen sitä kannattaa pyytää työeläkelaitoksesta kuntoutussuunnitelman kopio, ovat joutuneet sitä tekemään siinä vaiheessa kun olit kuntoutustuella. Se kopio ensin itselle ja voisit kysyä vertaistuesta, miten ovat kuntouttaneet itseään ja missä laitoksessa on tutkittu. Moni paikka on vakuutusyhtiöystävällinen, joten niitä yritä vältellä.

Joo, muita vaihtoehtoja ei ole, kuin ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi (vajaakuntoisena??), kun 500 pv on täynnä, vaikuttaa puolison tulot. Toivottavasti tähän tulee pian muutos, ainakin siitä on ollut puhetta tekstitelkkarissa viime päivinä.

Olethan muuten pitänyt Kelaa aina tilanteen tasalla? Myös kela kuntouttaa harkinnanvaraisesti. ´

Yleensä suosittelen, että aina välillä kannattaa pyytää kaikki asiakirjakopiot vakuutusyhtiöistä, mitkä itseä koskee. Jos ei halua paperimoskaa, voi keskittyä esim. näihin vakukuutuslääkärin kannanottoihin (kuntoutustuki) ja kuntoutussihteerin lausuntoon kuntoutuksen tarpeesta. Sieltä voi selvitä yllättäviäkin juttuja.

Ilmaiseksi kopiot saa kerran vuodessa.

Tsemppiä, kohtalotovereita on pilvin pimein. En vain käsitä, miksi asialle ei haluta tehdä mitään politikkojen piirissä. Vakuutuslääkärit parantavat ihmisen terveeksi vastoin tutkivien lääkäreiden tutkimuksia.

eli itselläni sellainen tilanne että kun eläkelaitos hylkäsi oman kuntoutustukeni ja sairasloma vaan jatkui niin Liittoni maksoi mulle vuoden. Olin vuoden työkkärissä vajaakuntoisena työnhakijnaq jolle ei voinut työtä antaa kun sairasloma päällä. Sitten tuli vuosi täyteen liiton rahoja, sain lääkäriltä uuden B.lausunnon jolla hain kelan rahaa. kela maksaa mulle nyt 300 pv taas ja maksoi liiton rahatkin pois joita olin saanut kun meni hiukan yli vuoden.

harva tuntuu saavan eläkelaitokselta valitusten jälkeenkään kuntoutustukea vaikka monen vuoden sairastelu ja työkyvyttömyyskin ollut.
Onneksi liitto tulee apuun jos sairaslomat vaan jatkuu ja jatkuu ja eläkelaitoksesi hylkää sut. VAIKKA SE OLISI ELÄKELAITOKSEN HEINIÄ, mut tälleen ihmisiä j sairaita ihmisiä pallotellaan...

Aikoinaan, kun itse olin käyttänyt sair.p.rahat 300pv. liiton rahat 500 pv. Sen jälkeen en saanut mitään, mutta läheiseni neuvosta hain työmarkkinatukea, joka jopa myönnettiin. Sitä sain 180 pv. Sekin loppui, kun otettiin huomioon puolison tulot. Nyt on keppuloitu nollatuloilla jo yli vuoden päivät. Käyn toivoimatoimistossa säännöllisesti, sairauslomani on jatkuva, ja sitä on kestänyt yli 6 vuotta. Eläkehylkyjä on sadellut, tällä hetkellä on muutoksenhakulautakunnassa valitus.

Ja silloin sinulla on n, vuosi aikaa hankkia niille näyttöjä.Muista että vakolle on se 30 pv valitusaika.Jos sieltä tulee hylky katso ovatko tehneet nk, liitepäätös menettelynä,eli vedonneet alemman asteen päätökseen. No katsotaan mitä sieltä kuuluu. Valita nyt vaan sinne ensin- Laitan perään vähän luettavaa, siitä selviää aika hyvin missä mennään ja kuka loppujen lopuksi on syypää (allekirjoittaja) nykytilanteeseen

Kukaan ei ole missään vaiheessa arvostellut eduskunnan ydintoimintaan eli lainsäädäntöön liittyvää työtä.”
”Vakuutuslääketieteen erikoispätevyydessä ei ole kyseessä mikään lääketieteellinen erikoispätevyys, vaan yhdistystasoiseen - Suomen vakuutuslääkärien yhdistys - koulutukseen ja kansalliseen päätöksentekoon perustuva toimintamalli. Toiminnalle ei ole olemassa mitään kansainvälisesti hyväksyttyjä eettisiä ohjeita.

Eettisyyttä ja moraalia kuitenkin olisi voitava odottaa Suomen lääkäriliitolta, joka on keskeisessä asemassa myöntäessään vakuutuslääketieteen erityispätevyyden ainoastaan alalle soveltuville - tälle alalle soveltuvuuden kriteerit voi kukin arvata - jäsenilleen.

Vakuutuslääketieteestä ja vakuutuslääketieteen erityispätevyydestä keskusteltaessa tulisi myös kysyä, miksi Suomessa ei työkyvyttömyyttä määriteltäessä haluta käyttää muualla käytettävää tehokasta PCA - menetelmää?”

-VUONNA 1996 NK. LIITEPÄÄTÖSMENETTELY LAKIEN VASTAISTA -

Ensimmäisenä tähän Suomen lakien vastaiseksi katsottuun liitepäätösmenettelyyn puuttui nykyinen eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio toimiessaan apulaisoikeusasiamiehenä.

Vuonna 1996:

”Niin sanottuja liitepäätöksiä, joiden perusteluina viitataan yleisesti alemman asteen päätökseen tai joita ei perustella, käytetään saamieni selvitysten mukaan edelleen tarkastuslautakunnassa, Kuntien eläkelautakunnassa ja vakuutusoikeudessa.

Niiden päätösten perustelutapaa en ole voinut päätöksessäni pitää lainsäädäntömme edellytyksiä täyttävänä.”

Lähde: EOA päätös 31.12.1996 dnro 2675/2/96 ja dnro 489/2/96

- VUONNA 2003 NK. LIITEPÄÄTÖSMENETTELY EDELLEEN LAKIEN VASTAISTA -

Toisena täysin samansuuntaisen huomion teki Maija Sakslin selvityksessään 2003:21 Oikeusturvan toteutuminen vakuutusoikeudessa oikeusministeriölle.
Tuossa varsin suppeasti toteutetussa selvityksessä vuonna 2003 tutkittiin vakuutusoikeudessa vallitsevia menettelyjä työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä.

4.
Erityistuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta käsin toimiva nelikantainen (kolmikanta rahoitus-/vakuutusala) tapaturma-asiain korvauslautakunta rakentaa vakuutusalalle mieleiset ratkaisulinjat esimerkiksi ammattitautitapausten varalle ennakkoon.
Tämän jälkeen vakuutetun käymä vakuutusoikeudellinen prosessi on puhdasta papereilla tapahtuvaa korulausein kuorrutettua kulissikoreografiaa.

-VUONNA 2008 NK. LIITEPÄÄTÖSMENETTELY EDELLEEN LAKIEN VASTAISTA -



SUOMEN PERUSTUSLAIN 21 § ja 22 § TOTEUTUMATTOMAT KOHDAT

Edellä kerrottujen tehtyjen lakimuutosten kautta Suomen peruslain seuraavat kohdat ovat menettäneet lakisääteisessä vakuutusjärjestelmässä kokonaan merkityksensä.

21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUKSEN TOTEUTUMATTOMAT KOHDAT

Kun otetaan huomioon lakisääteisiä vakuutuksia nelikannassa luotu salattu vakuutuslääkäri- ja suljettu erityistuomioistuinjärjestelmä, niin seuraavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen kohdat jäävät koko ajan toteutumatta, jos potilas lähtee valittamaan vakuutusyhtiönsä päätöksestä.

6 artikla - Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

13 artikla - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon

Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.



” Eduskunnan palkkaaman tutkijan mukaan talo ei ole pystynyt toteuttamaan strategiaansa, koska siihen ei ole haluttu sitoutua, organisaatio on hajanainen ja työkulttuurissa lainsäädäntötyö ja siihen liittyvät tehtävät ajavat kaiken muun edelle.



HE62/2004
Laki
tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 17 §:n 4 momentti ja 41 d §,
sellaisina kuin ne ovat
41 d §
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
23 §
Lääkintölailliset todistukset ja lausunnot
Laillistetun lääkärin ja hammaslääkärin on, antaessaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja sekä muita todistuksia, jotka on tarkoitettu esitettäväksi tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle, vahvistettava ne sanoilla "minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan". Siten vahvistettu todistus tai lausunto on pätevä ilman valallista vahvistusta, jollei tuomioistuin tai viranomainen erityisistä syistä määrää, että se on vahvistettava suullisella valalla tai vakuutuksella.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita siitä, mitä laillistetun lääkärin ja hammaslääkärin tulee ottaa huomioon antaessaan todistuksia ja lausuntoja sekä muutoinkin harjoittaessaan ammattiaan.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.
HE 62/2004
StVM 12/2004
EV 87/2004 Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Ministeri
Tarja Filatov


HE47/2005
Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1 luku Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja jäsenet
1 § Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työeläketurvaa koskevissa asioissa siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä mainituissa työeläkelaeissa säädetään.
2 § Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet
Muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja ja kuusi sivutoimista varapuheenjohtajaa. Päätoiminen puheenjohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa muutoksenhakulautakunnan hallinnollisista asioista työjärjestyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla. Puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla tulee olla tuomarin viran hoitamiseen oikeuttava tutkinto ja heidän tulee olla perehtyneitä muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin.
Muutoksenhakulautakunnan muut 32 jäsentä ovat sivutoimisia. Heistä seitsemän jäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä ja seitsemän työeläkeasioihin perehtyneitä sekä tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita tai muita työeläkevakuutukseen erityisesti perehtyneitä henkilöitä.
Jäseninä on lisäksi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia jäseniä, jotka ovat perehtyneet yksityisten alojen, kuntien tai valtion työeläkeasioihin. Näistä seitsemän on määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta siten, että neljä on perehtynyt yksityisten alojen eläkejärjestelmään, kaksi kuntien eläkejärjestelmään ja yksi valtion eläkejärjestelmään. Lisäksi seitsemän jäsentä on määrättävä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta siten, että neljä on perehtynyt yksityisten alojen eläkejärjestelmään, kaksi kuntien eläkejärjestelmään ja yksi valtion eläkejärjestelmään.
HE 155/2003 HE 47/2005 HE 91/2006

StVM 11/2005
EV 99/2005 Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2005
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

HE12/2006
1.
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
1 §
Julkisuusperiaate
5 luku
15 §
Hallintotuomioistuimen neuvottelun salassapito
Hallintotuomioistuimen neuvottelu toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Neuvottelun sisältö on pidettävä salassa.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireilletulosta tuomioistuimessa.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
16 §
Hallintotuomioistuimen ratkaisun julkisuus
Hallintotuomioistuimen ratkaisun sisältävä oikeudenkäyntiasiakirja on julkinen, jollei 2 momentista muuta johdu.
Jos ratkaisu sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tai muun lain nojalla salassa pidettäviä tietoja, ratkaisun sisältävä oikeudenkäyntiasiakirja pidetään salassa siltä osin kuin se on välttämätöntä salassa pidettävän edun suojaamiseksi. Asiassa, jossa henkilön tunnistetiedot pidetään salassa 5 §:n nojalla, annetaan päätöksestä tieto siten, ettei siitä ilmene henkilön tunnistetietoja. Kilpailunrajoituksista annetun lain 20 a §:ssä tarkoitettua tarkastusta koskevassa asiassa hallintotuomioistuimen ratkaisun sisältävä oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi vasta, kun tarkastuksesta ilmoitetaan sen kohteelle, jollei hallintotuomioistuin erityisestä syystä päätä, että oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi tätä aikaisemmin.
Päätöksen lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat aina julkisia. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin päättää, että päätös on salassapitosäännösten estämättä muiltakin osin julkinen siinä laajuudessa kuin se on tarpeen asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi.
Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2006
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Oikeusministeri
Leena Luhtanen

Siinä varmaan ainoa ratkasu.

Joko viimeinkin on tulossa oikeita parannuksia?

maanantaina, joulukuuta 31, 2012
"Vakuutuslääkärijärjestelmän avaava työryhmä"

Vakuutuslääkärijärjestelmän ja vakuutuslääketieteen kattavaan läpivalaisuun tähtäävä ministeri Risikon työryhmä. On tärkeää, että työryhmän toiminta on mahdollisimman avointa.

Aiheesta kirjoitti Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 17.8.2012 tällaisella otsikolla:

http://ajankuva.blogspot.fi/2012/12/vakuutuslaakarijarjestelman-avaava.html

Voithan saada toimeentulotukea 260e/kk 40% karenssilla sossusta.

Näin täällä idässä kohdellaan vajaakuntoisia sairaita. Kuntoutustukikin on jo luksusta. Työtön ei sitä täällä saa vaan jatkuvasti pakotetaan kuntouttavaan työhön vaikka on miten sairas olo.