Tänään, niinkuin tavallisesti näimme poikaystäväni kanssa taas. Melkein heti tapaamisemme jälkeen alkoi sota, ja rupesimme riitelemään. Viha kasvoi ja riidastamme syntyi kokoajan vain monimutkaisempi, niinpä parin tunnin riitelyn ja mököttämisen jälkeen lähdimme omiin oloihimme. Tapaamisemme päättyi pelkkiin huudahduksiin.
Nyt myöhemmin soittelin hänelle, ja hän sanoi että oli ensimmäistä kertaa vihaisena miettinyt EROA. En sanonut pariin minuuttiin mitään, se jäi vain soimaan päähäni, ero. Aikaisemmin kun aina vain vokottelee että ei voisi elää ilman minua.
Kun kuulin tämän, että hän oli miettinyt eroa, vaikkakin se oli vain tilapäistä vihan myrskyä minua kohtaan se satutti silti.
Nyt minua pelottaa aivan hirveästi että menetän hänet. Emme näkisi nyt pitkästä aikaan viikkoon ja viimeinen tapaaminenkin jäi riidoille = hyvän ajankohdan siis valitsimme riitelylle.
Vaikkakaan en ole menettämässä häntä, ainakaan vielä, niin hirveä pelko valtasi minut ja ajatukseni kokonaan. Tarkemmin ajatellen en tiedä mitä tekisin ilman häntä, olen etääntynyt kavereistani, enkä haluaisi olla poikaystävästäni niin riippuvainen ja kiinni hänessä. :/
En halua tuntea niin voimakkaasti jotain kohtaan, sillä pelkään niin että menetän hänet.
Parhaat kaverini ovat pettäneet minut monia kertoja, huonoimpia aikoja elämässäni, ei siis ole hyviä kokemuksia.
Pelkään että se käy nyt uudelleen, vaikkakin 'parhaana' kaverina toimii nyt poikaystävä.
En halua sitoutua kehenkään niin kovaa että pelkään menettäväni hänet koska joskus se tulee kuitenkin tapahtumaan. Vai kannattaako antaa olla, onko normaalia että pelkää näin paljon yhden riidan jälkeen menettävänsä läheisen? Olemme seurustelleet kuitenkin vasta joitakin kuukausia.
Pelkään tulevani hänestä riippuvaiseksi.
Nyt myöhemmin soittelin hänelle, ja hän sanoi että oli ensimmäistä kertaa vihaisena miettinyt EROA. En sanonut pariin minuuttiin mitään, se jäi vain soimaan päähäni, ero. Aikaisemmin kun aina vain vokottelee että ei voisi elää ilman minua.
Kun kuulin tämän, että hän oli miettinyt eroa, vaikkakin se oli vain tilapäistä vihan myrskyä minua kohtaan se satutti silti.
Nyt minua pelottaa aivan hirveästi että menetän hänet. Emme näkisi nyt pitkästä aikaan viikkoon ja viimeinen tapaaminenkin jäi riidoille = hyvän ajankohdan siis valitsimme riitelylle.
Vaikkakaan en ole menettämässä häntä, ainakaan vielä, niin hirveä pelko valtasi minut ja ajatukseni kokonaan. Tarkemmin ajatellen en tiedä mitä tekisin ilman häntä, olen etääntynyt kavereistani, enkä haluaisi olla poikaystävästäni niin riippuvainen ja kiinni hänessä. :/
En halua tuntea niin voimakkaasti jotain kohtaan, sillä pelkään niin että menetän hänet.
Parhaat kaverini ovat pettäneet minut monia kertoja, huonoimpia aikoja elämässäni, ei siis ole hyviä kokemuksia.
Pelkään että se käy nyt uudelleen, vaikkakin 'parhaana' kaverina toimii nyt poikaystävä.
En halua sitoutua kehenkään niin kovaa että pelkään menettäväni hänet koska joskus se tulee kuitenkin tapahtumaan. Vai kannattaako antaa olla, onko normaalia että pelkää näin paljon yhden riidan jälkeen menettävänsä läheisen? Olemme seurustelleet kuitenkin vasta joitakin kuukausia.
Pelkään tulevani hänestä riippuvaiseksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lähes jokaisessa suhteessa on välillä riitoja, asiat vain menevät joskus mutkalle. Eikä sitä siinä tilanteessa tule välttämättä miettineeksi, kun toinen tympäsee täysillä, onko joskus sanonut ettei voi elää ilman toista vaikka saattaa niin aatellakin muuten. Riidoista on joskus hyötyäkin, asioita tulee selvitettyä ja keskusteltua siitä mitä toinen ajattelee. Joskus asioden selvittely vaatii vähän riitelyä ja mököttämistä, joskus asiat saadaan selviksi helpommalla.
Neuvoisin itsekin useampia vastaavia tilanteita kokeneena yrittämään vielä sopia jossain välissä taas tapaamisen poikakaverisi kanssa, jos hänkin suostuu vielä tapaamaan, josta sovitte vaikka jo ennakkoon että puhutte asioista ja mietitte mitä haluatte yhteiseltä suhteeltanne ja välitättekö oikeasti toisistanne niin paljon että haluatte jatkaa. Se että olet kokenut pettymyksiä kavereiden puolelta selittää juuri sitä, että pelkäät nyt hirveästi menettäväsi poikakaverisi joka on nykyään paras ystäväsi tai sitoutuvasi häneen tai kuten sanoit tulevasi riippuvaiseksi hänestä liiaksi. Eronahan on kavereiden ja seurustelukumppanin välillä vielä se, että välität varmasti poikakaveristasi vielä paljon enemmän kun kavereistasi. Kokemasi perusteella on normaalia, että sinulla on pelkoja siitä että et voi luottaa poikaystävääsi täysillä, kun kaverisi ovat sinut aiemmin pettäneet kun olet luottanut heihin.
En tiedä minkä ikäinen olet, mutta oletan että olet vielä aika nuori. Mikäli poikakaverisi on myös aika nuori, hän ei välttämättä vielä ole valmis täysillä sitoutumaan sinuun. Tästäkin voi ja olisi hyväkin puhua, että tietää kuinka vakavasti toinen on suhteessa mukana. Kaikesta huolimatta hyvässä seurustelusuhteessa pitää voida luottaa toiseen, ja siihen että toinen todella seisoo niiden sanojen takana että hän välittää sinusta oikeasti, ei siihen muutamat riidat vaikuta. Ja mm. siihen, ettei seurustelukumppani puhu sinusta pahaa muille tms. Jos toisesta todella välittää, kyllä siitä huolimatta että toinen tympäsee joskus, hänestä kuitenkin samalla tykkää. Seuraa tilannetta, ja jos sinusta useampaan kertaan jatkossa tulee sellainen tunne että et voi luottaa poikakaveriisi, miettikää yhdessä olisiko teidän parempi jatkaa erillään. Tee päätös kuitenkin omalta osaltasi itse, sellaisessa suhteessa ei kannata olla joka ei pitemmän päälle tunnu enää hyvältä. Samaan aikaan sinua saattaa odottaa joku toinen paljon ihanampi poika. =) Eroaminen sinänsä sattuu aina kovasti vähintään toiselle osapuolelle, jos ei sitten erosta tosiaan sovita sovinnossa yhdessä (ja sattuu se sittenkin ainakin vähän). Eron pahaa oloa ei kuitenkaan kannata pelätä ja olla suhteessa, joka ei itsestä tunnu hyvältä vain sen takia että pelkää jäädä yksin. Olet ilmeisesti aika nuori vielä, ja uskon todella että jos nykyinen poikaystäväsi ei ole sinulle se johon voit luottaa todella ja joka välittää sinusta myös silloin kun häntä tympäsee jne., tulet vielä sellaisen joskus löytämään.
Kun en tiedä mistä olette riidelleet on vaikea sanoa onko ongelma vakava, tiedät itse mistä olette riidelleet niin mieti ovatko asiat joista riitaa tulee sellaisia, että ne voivat ehkä pitemmän päälle tulla sellaisiksi ongelmiksi että ne rikkovat suhteen. Jos ovat sellaisia, kannattaa miettiä onko suhteen jatkaminen enää järkevää.
Seurustelu on varmaan elämän hankalimpia juttuja. Jotta pystyy näkemään että tuleeko jostain jutusta mitään, on jonkun verran (aika paljonkin jos suhde on kestänyt pitempään) pakko pistää tunteita peliin ja tuloksena on parhaassa tapauksessa ihana suhde ja ihminen johon voi luottaa ja joka välittää todella paljon. Joskus taas suhteessa tulee pettymyksiä ja surua, jne. Jos poikakaverisi on valmis vielä jatkamaan kanssasi ja sinusta tuntuu että olet valmis vielä katsomaan mitä tulevaisuus teille tuo, katsokaa miten asiat etenevät. Toiseen ei kuitenkaan kannata jäädä pitemmän päälle roikkumaan, jos välittäminen ei ole enää molemminpuolista. Itse olen itkenyt useampaan kertaan seurustelusuhteen päättymistä, eroaminenkin tuntuu jostakin ihmisestä paljon pahemmalta kuin toisesta, vaikkei minulla nyt kauhean monta seurustelukumppania ole ollut. Nykyään minulla on ollut jo yli 3 vuotta ihana ihminen vierelläni, johon voin luottaa ja ja joka välittää todella paljon ja minä myös hänestä.
Toivottavasti saatte asiat järjestykseen poikakaverisi kanssa ja löydät ihanan ihmisen rinnallesi. Mikäli suhde jossain välissä kuitenkin päättyy eroon, voima sinulle jaksaa erosta tuleva suru ja paha olo. Muista että jos asiat tuntuvat kaatuvan päälle eron jälkeen, ja jos sinulla ei ole ketään muuta jolle asiasta puhua, voit aina mennä puhumaan koulusi terveydenhoitajalle tai muulle ammattilaiselle, jotka auttavat sinua tilanteessa. Sen vielä sanon, että jos tämä suhde ei ole se, tulet löytämään vielä sellaisen seurustelukumppanin jonka kohdalla sinun ei tarvitse miettiä että et voi häneen luottaa tai että suhde kuitenkin jossain välissä vielä päättyy. Jos sinusta tuntuu pahalta, se on sinun paha olosi ja sinun on oikeus tuntea olosi pahasta. Uskon että asiat vielä kääntyvät parhain päin ja saat kokea tuntevasi ihmisen johon voit todella välittää ja saat hyviä kokemuksia siitä että on ihmisiä jotka todella ovat luottamuksen arvoisia! Voimia sinulle.