Jos tuleva "talvi" edellisen kaltainen täällä Etelä-Suomessa, onkin turha vaiva laittaa pyörää telakalle muutamaksi viikoksi.
Onhan se aika eksoottista ajella vaikka joulukuussa silloin tällöin, täällä ainkin tiet suurimmalta osin lumettomat viime talvena ja mittari plussan puolella useaan otteeseen ihan sydäntalvellakin.
Itse en tosin viime talvena ajellut, mutta ympäri talven tuli pyöriä vastaan silloin tällöin..mut toisaalta, ehkä talvitauko on kuitenkin paikallaan..keväällä ajaminen maistuu taasen aivan uudenlaiselta.
Onhan se aika eksoottista ajella vaikka joulukuussa silloin tällöin, täällä ainkin tiet suurimmalta osin lumettomat viime talvena ja mittari plussan puolella useaan otteeseen ihan sydäntalvellakin.
Itse en tosin viime talvena ajellut, mutta ympäri talven tuli pyöriä vastaan silloin tällöin..mut toisaalta, ehkä talvitauko on kuitenkin paikallaan..keväällä ajaminen maistuu taasen aivan uudenlaiselta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kyllä käsittää miks te siellä etelässä laitatte pyörät seisomaan, kun ei me täällä pohjoisessakaan niin tehddä?
pärrä ovat huono yhdistelmä.
Ja muutenkin pieni tauko ajamisessa on välillä paikallaan.
On keväällä taas aivan eri fiilis aloittaa,kun on talven aikana antanut ajamisenhimon yltyä!
Miten toimitaan sen kylmän asfaltin kans.
Kallistella kurveissa ei paljon kannata, vaan niihin tullaan hiljaa ja pidetään pyörää pystyasennossa.
Varovainen ajaminen on pop talvikelillä.
Sohjo on kaikkein pahinta..
Jollei ole talvirenkaita ja harvallahan niitä on noissa painavissa pyörissä.
Ajaminen on erinlaista.
Muutamana syksynä ja keväänä on tullut hiukan ajeltua suvikumeilla talvikeleillä. Ja yhtenä talvena vähän enempi, silloin oli nastarenkaat, ja kävin myös Lapissa ennen pääsiäistä.
Mutta 200kg pyörä oli kyllä aivan liian raskas sellaisiin hommiin, joku 125-250 enduro olisi ihan eri juttu, ja kadulle nastoitus on kanssa melkoinen tieteenhaara, mitään piikkejä on turha luulla käyttävänsä asfaltilla. Nastan tyyppi, ulkonema, ja nastojen määrä ja sijoituspaikat renkaissa, puhumattakaan rengasvalinnasta, on asioita, missä kannattaa kuunnella viisaampia, esim. enskapuolen kauppiaita joilla on noista kokemusta.
Etelä-Suomessa, lyhyitä pyrähdyksiä, säätiedotuksia tarkkaan seuraamalla, voisi varmaan leutona talvena harrastaa ihan ok, ja jopa ilman nastoja. Eipä ne nastat sitäpaitsi paljon auta, jos kunnon lumipyry pukkaa päälle. Pukeutuminen on myös hieman haasteellisempaa kuin kesäkeleillä.
Mutta jos lyhyttä matkaa ajetaan, niin sitten vielä voi pärjätä suht tavanomaisin ratkaisuin.
sata km alkaa olla äärirajoilla, jollei ole minkäänlaisia lämmittimiä tai pleksiä.
Kelkkahanskatkin käy kylmiksi nollakelillä.
Kaikenlaista pitää kuitenkin kokeilla.
Muuten ei voi tietää.
Mun moposta on penkitetty 174hp ja 150nM takarenkaalta,et vois olla hiukka hankala hallita siinä sohjossa,kun märkä kesäinen asfalttikin on aika liukasta.
Toiset tykkää ajella läpi vuoden,varsinkin jos kalusto on siihen sopivaa,se ei vaan ole mun juttu,kyllä ihan mieluusti annan Suizan levätä kylmimmät kuukaudet!
enduron käsisuojat kahvalämppärit toimi aika hyvin johonkin -5C asti. Sen alle, niin alkoi olla näpit ulkopuolelta kylmissään. Pidin pilkkihaalaria gorepuvun päällä, puvun alueella lämpö riitti mainiosti, jalassa oli paksut saappaat mutta sieltä kanssa rupesi kylmyys hiipimään. Visiirin huurtuminen oli kanssa yksi proplem, kokeilin kaikenlaisia kikkoja ja ajelin myös crossilaseilla, mutta jos joutui olemaan esim. valoissa paikallaan, näkyvyys heikkeni.
Kylmin aamu kun lähdin ajoon, taisi olla -18C.. siinä olisi tarvittu jo vastuslankoja ainakin lapasiin ja muuallekin, ei kovin kivaa hommaa, ja aika usein oli pakko pitää taukoja kun tunto hävisi sormista.
On se liukasajo hyvää treeniä pyöränhallintaa varten. On oltava aika herkkä "traction control" siinä kaasukahvassa, ja jarruttamistenkin kanssa saa olla kieli keskellä suuta. Toisaalta jos on märkä tie, mikä jäätyy, oikein nastoitetuilla renkailla siinä pystyy ajamaan ihan suht ok. Kunnon lumipyryssä taas oli parempi pysyä kotona, vain jotkut äärimmäiset nappularenkaat voi poistaa painavan lumen kuviosta edes jotenkin, ja ne taas on paljaalla asfaltilla hirveät ajaa. Vähänkään umpinaisempi kuvio menee heti tukkoon, ja sitten ei ole mitään pitoa.
nyt kun ei tarvi enää meikäläisenkään vängertää mopedia eteiseen pölkyille vaan uuteen talliin talon vieressä...
mopsi on koko talven käytössä, keleistä riippuen, yessss!
suola, suola ja suola. Menee alumiiniosat aika järkyn näköseks. Mut kyl ajattelin kytätä niitä kirkkaita päiviä ja kuivia teitä koko talven.
,että mä PENKITIN mun mopon ihan itse. Tein alumiinista pohjan, ja siihen päälle telttakangasta pari kerrosta. Keinonahka ympäri, ja avot kun tuli ruma.
:)
Tänään tein vielä kauden viimeisen pidemmän lenkin. Noin 200 km sain ajella osin hienossa auringonpaisteessa ja 11 asteen lämmössä. Ihan kuin huhtikuun lopulla!
Mutta myrskymatala saapunee sunnuntaiksi ennusteen mukaan. Ja kun vielä siirretään kellot talviaikaan, niin ei viikolla töiden jälkeen jää enää paljoa valoisaa aikaa ajella. Eli harrastuksessa koittaa uusi vaihe!
Taidan siis siirtyä " pipe dreaming" iin. Eli sysimustana talvi-iltana istahdan nojatuoliin takkatulen ääreen. Otan kartat esille ja poltan ehkä piipullisen Amphoraa ( jos vaimo ei ole kotona) ja nostan Reinot takan reunukselle. Tutkiskelen Norjan karttoja kaikessa rauhassa, imaisen silloin tällöin piipusta sauhut. Takkatuli ritisee rauhoittavasti. Välillä suljen silmäni ja olen taas matkalla...
-Reiman-