eriskummallisia

syysterveisistä. :)

Ja runoversiosta. Mukava palaute.

Kyseessä on kuusi tankaa (tavujako 5-7-5-7-7), joista jokainen on oma erillinen vinosti hymyilevä runonsa, mutta jotka yhdessä täydentävät toisiaan. Jokainen runo liittyy samaan aihepiiriin, todellisuuden ja kirjoitetun todellisuuden eron tarkasteluun: todellisuuden kuvaus ei ole todellisuuden kuvaus, vaan oma itsensä, lauseiden rakennelma ja abstraktio, millä todellisuutta koetetaan kuvata. Todellisuus itse - se millaisina asiat vailla kuvailua ovat ja tapahtuvat hetkessään - jää tavallaan sanojen ulottumattomiin. Siellä jossain me olemme ja liikumme, ei ihmisten kuvina vaan ihmisinä, määritelmien koskettamatta. Mutta "siellä jossain me olemme ja liikumme, ei ihmisten kuvina vaan ihmisinä, määritelmien koskettamatta" on pelkkä lause: sekin on johonkin viittaava määritelmä, ja samalla aivan oma todellisuutensa, oma lauseensa, joka ei viittaa mihinkään vaan on. Ensimmäisestä kirjaimesta viimeiseen.

pitkäkestoinen
on ainoastaan sana
aloittaakseni

näinkin lyhyen runon
asioiden suhteista

"Pitkäkestoinen" on ainoastaan sana; ja asiat, mitkä runon ulkopuolella tapahtuvat, ovat sellaisten sanojen ulottumattomissa: ne tapahtuvat määritelmittä. "Pitkäkestoinen" on erityisen tarpeellinen sana, koska se muodostuu viidestä tavusta.

Hyvää syksyä! ♥