Häpeän..

Häpeän itsessäni olevia luomi kauheasti. Minulla on niitä paljon, mutta ei äärrettömästi. Viitsisinkö hankkiutua niistä eroon vaiko annako olla? Mikään ei hankaa tai ole muutenkaan tiellä, mutten pidä niistä. Mielestäni olen muuten ihan ok. Ajattelen aina, että jos vaikka poikaystäväni tai joku muu alkaa huomauttelemaan niistä. Sekin tuntuu jo pahalta, kun vaikka ystäväni alkaa puhumaan näin:
-Siis mul on hirvee luomi täs nenäs, en tykkää siit yhtää.
Nii mulle tulee tukala olo siit, kun puhutaan kaikenlaisista luomista. Mä koitan peitellä naamassa olevia mahdollisimman paljon. Pitäskö vain elää niitten kanssa?
2975
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Terve! Olen varmaan ihan eri ikäluokkaa sun kanssas, mutta mulla on myös tuhottomasti luomia. Se on meillä sukuominaisuus, joka näyttää periytyvän. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän luomia alkaa näkyä tai ne alkavat kasvaa. Isälläni esim. on kaulan alueella tosi ällön näköisiä, paksuja ja isoja ns. vanhuudenluomia, enkä taatusti halua alkaa näyttää samalta! En koskaan kesällä vartavasten ota aurinkoakaan, kun en halua riskeerata, en tahdo melanoomaa. Mulla on punatukkaisen pisamainen iho muutenkin, enkä edes rusketu kovin hyvin, palan vaan herkästi. Luomia on ehkä eniten selässä, joten ne ei sillä tavalla haittaa. Mutta jos saan niitä kaulaan ja kasvoille, niin aion kyllä poistattaa ne, mikäli mahdollista. Sellaiset pienet ruskeat pilkut ei mun mielestä haittaa, nehän voivat olla jopa söpöjä. Mene koulun terkkarille juttelemaan luomistasi. Niitä poistetaan kyllä kai vain siinä tapauksessa, että ne hankaavat vaatteen alla (esim. rintsikan) tai ovat alkaneet jotenkin muuttua epäilyttävän näköisiksi.
Oletko tullut ajatelleeksi, että ehkä muut eivät kiinnitä luomiisi niin paljon (jos ollenkaan) huomiota.

Äänestä

Jos ne sua liikaa häiritsee ni kipitä lääkärille..Niitä voi poistaa pienellä toimenpiteellä :) En osaa oikein paremmi neuvoa, mut...Älä niitä turhaan häpeä koska lähes jokaisella on niitä!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


:`) kirjoitti:

Häpeän itsessäni olevia luomi kauheasti. Minulla on niitä paljon, mutta ei äärrettömästi. Viitsisinkö hankkiutua niistä eroon vaiko annako olla? Mikään ei hankaa tai ole muutenkaan tiellä, mutten pidä niistä. Mielestäni olen muuten ihan ok. Ajattelen aina, että jos vaikka poikaystäväni tai joku muu alkaa huomauttelemaan niistä. Sekin tuntuu jo pahalta, kun vaikka ystäväni alkaa puhumaan näin:
-Siis mul on hirvee luomi täs nenäs, en tykkää siit yhtää.
Nii mulle tulee tukala olo siit, kun puhutaan kaikenlaisista luomista. Mä koitan peitellä naamassa olevia mahdollisimman paljon. Pitäskö vain elää niitten kanssa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu